Eri alojen tutkijat alkavat selvittää, miten luonnossa tapahtuva evoluutio vertautuu ihmisen toiminnassa tapahtuvaan evoluutioon yhteiskunnan eri aloilla.

Evoluutio vaikuttaa paljon muuhunkin kuin eliölajien biologiseen kehitykseen. Kielet muuttuvat, musiikki- ja muotityylit kehittyvät, sivilisaatioita ja talousjärjestelmiä nousee, kukoistaa ja tuhoutuu. Taloudellisia ja yhteiskunnallisia kriisejä tulee ja menee.

Nyt tutkijat tahtovat selvittää, miten evoluutiota aiheuttavat prosessit muistuttavat toisiaan eri elämänaloilla.

– Haluamme tietää, vaikuttavatko samankaltaiset mekanismit erilaisilla elämänaloilla.  Talouselämä voi muuttua jo tunneissa, mutta lajinkehitys ja sukupuutot vasta tuhansien tai miljoonien vuosien aikana. Ikääntyvätkö eliölajit, talousjärjestelmät, kielet ja kulttuurit samalla tavalla, ja voisiko niiden alamäkeä ennustaa? kysyy Indrė Žliobaitė, joka työskentelee tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Hän johtaa uutta tutkimushanketta, joka pyrkii vertaamaan evolutiivisia prosesseja luonnossa ja yhteiskunnassa.

– Näillä prosesseilla on suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Epidemiat, yhteiskuntien kriisit, luonnonkatastrofit ja sotilaalliset konfliktit nousevat nopeasti ja muuttavat elämäämme. Millaista pitkän aikavälin politiikkaa ihmisten kannattaisi harjoittaa? Miten voimme estää ja hallita kriisejä ja tasata yhteiskuntien resursseja?

Evoluutio kohtaa talouden ja kulttuurin

Alkavaan tutkimukseen ryhtyy seitsemän seitsenhenkistä tutkijaryhmää eri aloilta ja eri yliopistoista. He tulevat tietojenkäsittelytieteen, evoluutiobiologian, paleontologian, taloustieteen, kielitieteen, musiikin ja historian aloilta. Vastuulliset tutkijat ovat Indrė Žliobaitėn lisäksi Leo Lahti, Mirva Peltoniemi, Silva Nurmio, Antti Laaksonen, Björn Kröger ja Aura Raulo.

– Maailma muuttuu ennenäkemätöntä vauhtia. Emme voi saada täydellistä käsitystä maailman tilasta minään tiettynä hetkenä, koska juuri kun olemme ymmärtäneet jotain, maailma on jo muuttunut. Tarvitsemme prosessitason ymmärrystä siitä, miten muuttuvaan maailmaan ja muutosten merkkeihin tulee suhtautua, Žliobaitė sanoo.

Kvantitatiivinen tutkimus kohtaa taiteen ja metaforat

Tutkimusprojekti ottaa huomioon evolutiivisista prosesseista kertyneen tutkimustiedon eri aloilta.

– Tässä projektissa voimme ikään kuin lainata ymmärrystämme todellisuuden eri rakenteista  toisiin. Vertailemalla eri järjestelmiä voimme ymmärtää, mitä muutos eri systeemeissä käytännössä tarkoittaa. Voisimmeko esimerkiksi hyödyntää kertynyttä tietoa eliölajien evoluutiosta sen ennustamisessa, kuinka paljon nopeammat muutokset, esimerkiksi taloudessa ja kulttuureissa, tapahtuvat? Tämä avoin kysymys tarjoaa hienon mahdollisuuden parantaa ymmärrystämme maailmasta, sanoo Aura Raulo, Oxfordin yliopistossa työskentelevä evoluutiobiologi.

Tutkijaryhmät aikovat kuvailla eri aloilla tapahtuvia muutoksia ja ennustaa muutoksia erilaisten järjestelmien välillä. He myös yhdistelevät teoreettista analyysiä tietokonemallinnuksiin. Näin he yrittävät ymmärtää niitä prosesseja, jotka määräävät erilaisten luonnollisten ja sosiaalisten järjestelmien elinkaaria.

– Monimutkaisten järjestelmien muutoksen ymmärtäminen on tärkeää perustutkimukselle ja samalla laajalti sovellettavissa tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Hanke voi onnistuessaan luoda uusia tapoja ennakoida ja vaikuttaa äkillisten ja mahdollisesti katastrofaalisten tapahtumien riskiin ja etenemiseen ekosysteemeissä, ilmastossa tai yhteiskunnissa. Lisäksi olemme innostuneita mahdollisuuksista virittää uusia yhdessä luomisen muotoja tutkimuksen ja taiteen välille, sillä muutoksen universaalin rakenteen löytäminen ja kuvailu on ominaista näistä kummallekin, sanoo Leo Lahti, datatieteen apulaisprofessori Turun yliopistosta.

Miten evolutiivisista prosesseista tulisi puhua?

Kvantitatiivisen tutkimuksen ja tieteellisen keskustelun lisäksi tutkimushanke tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia taiteiden ja tieteiden välille. Tällä tutkijat pyrkivät parempaan ymmärrykseen mutta myös siihen, että evolutiivisista muutoksista olisi ylipäätään helpompi puhua.

– Käytämme elämän puun kaltaisia metaforia sekä biologiassa että kielitieteessä. Puhumme verkostoista tai aalloista, kun viittaamme tilallisiin tai ajallisiin yhteyksiin. Tarvitsemme näitä metaforia puhuaksemme maailmaamme vaikuttavista näkymättömistä voimista. Samaan tapaan tarvitsemme taiteen keinoin luotuja käsitteitä ja työkaluja, jotta pystymme ymmärtämään monimutkaisia järjestelmämuutoksia. Projektin aikana järjestämmekin taiteilijoille, tutkijoille ja opiskelijoille tapahtumia ja työpajoja, jotta he voivat yhdessä rakentaa ymmärrystä siitä, mitä muutos oikeastaan on, Raulo kertoo.

Lue lisää: 
Seuraa tutkimusprojektin etenemistä sen blogista (englanniksi)