Etiikkaa ei ole tarkoitus koodata koneeseen

Kuka on vastuussa tietokoneiden tekemistä päätöksistä? Tekoälyn etiikkaan perehtyneiden tutkijoiden mukaan tekoälyä ei pidä mystifioida, vaan on pyrittävä kehittämään läpinäkyviä ja selitettävissä olevia tapoja toteuttaa tekoälyratkaisuja.

Kuka on vastuussa tietokoneiden tekemistä päätöksistä? Miten määritellään eettisesti vastuullinen ja tasapuolinen tekoälyn käyttö? Kenellä on oikeus säännellä tekoälyä? Näistä ja monista muista tekoälyyn liittyvistä huolista puhuttiin Artificial Intelligence and Ethics -paneelikeskustelussa, joka järjestettiin tammikuussa 2021 osana Suomen suurinta tiedetapahtumaa Tieteen päiviä.

Tekoälyjärjestelmien käyttöönotto herättää monia huolenaiheita, sillä tekoälyä hyödynnetään kaikkialla missä käsitellään laajoja tietoaineistoja. Algoritmit vaikuttavat meihin paitsi sosiaalisessa mediassa myös erilaisten yritysten ja yhteiskunnan tietojärjestelmien kautta.

– Etiikan ja tekoälyn yhdistäminen ei tarkoita, että tekoälyjärjestelmien osaksi ohjelmoitaisiin moraalisääntöjä. Etiikkaa ei ole tarkoitus koodata koneeseen, sanoi tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta.

Tekoälyn tuella tehdyt päätökset eivät pohjimmiltaan eroa ilman koneita tehdyistä päätöksistä. Tekoäly ja siihen liittyvät eettiset kysymykset tarkoittavat tekoälyjärjestelmiä kehittävien ja käyttävien ihmisten etiikkaa.

– Tuhansia vuosia vanhat eettiset haasteet ja pulmat ovat yhä olemassa, eikä niiden ratkaisemiseen ole olemassa mitään pikakeinoja. Ei ole myöskään olemassa mitään yleisiä tasapuolisuussääntöjä, jotka voitaisiin nopeasti koodata osaksi tekoälysovelluksia. Ratkaisujen ja etenemistapojen löytäminen edellyttää monialaista vuoropuhelua, sanoi Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorina työskentelevä Indrė Žliobaitė.

Tekoälyn etiikka koskee kaikkia

Kognitiotieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa toimiva ja tekoälyn etiikkaa käsittelevän Ethics of AI -kurssin vastuuopettaja Anna-Mari Rusanen käytti termiä ’etiikkapesu’.

– Monet organisaatiot ovat laatineet eettisiä ohjeita tekoälyn käytölle, mutta ohjeiden käytännön soveltaminen on usein varsin puolivillaista. Näissä tapauksissa voidaan puhua ’etiikkapesusta’, jolla tarkoitetaan julkikuvan perusteetonta kiillottamisesta. Eettisiä ongelmia ei voi ratkaista laatimalla yksinkertaistettuja periaatteita eikä rakentamalla lisää teknisiä ratkaisuja.

Eettinen ajattelu on yleensä myös tilannesidonnaista.

– Tekoälyn hyödyntämisessä pitää huomioida mahdollisimman monta eri näkökantaa ihmisistä.  Monimuotoisuutta on oltava ammatillisen taustan, sukupuolen, iän, etnisen taustan, terveyden ja muiden tekijöiden osalta, totesi Roos.

Roosin mukaan tekoälyjärjestelmien käytön seuraukset pitäisi aina arvioida niin, että otetaan huomioon koko yhteiskunnallis-tekninen järjestelmä, jossa järjestelmän hallinnoijien ja käyttäjien vuorovaikutus on usein monimutkaista ja muuttuvaa. Ohjelmistojen testaaminen käyttöympäristön ulkopuolella ei riitä.

Indrė Žliobaitė korosti sitä, että kaikilla on valtaa säännellä tekoälyä.

– Tekoälyn säätelyvoima on meissä kaikissa. Aivan samoin kuin kaikissa demokraattisissa prosesseissa. Tekoälyä ei pidä mystifioida, vaan on pyrittävä kehittämään läpinäkyviä ja selitettävissä olevia tapoja toteuttaa tekoälyratkaisuja.

Voit katsoa keskustelun Youtubesta
Osallistu Ethics of AI -kurssille
Mitä tekoälyn etiikka tarkoittaa? Kolme syytä opetella perusasiat