Tutkimus

Taitokulttuuri, suunnittelu, oppiminen ja teknologia – MaDe tekee tutkimusta pääsääntöisesti tutkimusryhmien Käsityötiede sekä Ruoka, kulttuuri ja oppiminen kautta. Tutkimusryhmien sisällä toimii useita tutkimushankkeita. Olemme mukana monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa kasvatustieteeellisen tiedekunnan sisällä sekä yhteistyössä muitten tiedekuntien ja yliopistojen kanssa.

Tutkimuksissa olemme kiinnostuneita suunnittelussa ja taidon oppimisessa ilmenevästä luovuudesta ja asiantuntemuksesta. Tutkimme suunnittelua, käsityötä ja kotitaloutta tekijäkulttuurina sekä siihen liittyviä suunnittelu- ja valmistusprosesseja ja niiden aineellisia ja aineettomia tuotoksia.  Tekijäkulttuuri nähdään iloa ja kestävää hyvinvointia tuottavana, itseilmaisun ja taidon välineenä jossa aineellisten tuotosten lisäksi elämyksellisyy­dellä ja luovuudella on tärkeä merkitys. Tutkimusalue kattaa myös laajemmin muotoiluun, taiteeseen, kotitalouden toimintaan ja arjen hallintaan, teknologiaan, kestävyyteen ja hyvinvointiin liittyvät näkökulmat.  Olemme kiinnostuneita tekijäkulttuurista, sen muutoksesta ja suhteista erilaisissa paikallisissa yhteisöissä ja maailmanlaajuisissa virtuaalisissa verkostoissa, joissa harrastetaan, opetetaan ja ohjataan käsillä tekemisen taitoja.

 

Kotitalouspedagogiikkaan ja ruokapedagogiikkaan kohdistuvaa ainedidaktista tutkimusta tehdään tutkimusryhmässä: ”Ruoka, kulttuuri ja oppiminen”.  Ryhmän tavoitteena on parantaa oppimisen laatua eri-ikäisille oppijoille suunnattuissa opetus- ja oppimisprosesseissa sekä luoda perusteita erilaisten oppimisympäristöjen sekä opettajankoulutuksen kehittämiselle. Yksi keskeinen tutkimusalue liittyy ruokakasvatuksen ja ruokapedagogiikan kehittämiseen. Aterioiden ja ruoan valinta kietoutuvat oppimiseen erilaisissa arki- ja kouluympäristöissä, sekä myös institutionaalisen oppimisen ulkopuolisissa konteksteissa. Toinen keskeinen tutkimusalue on taitojen ja tietojen oppiminen, opetus ja arviointi peruskoulun kotitalousopetuksessa. Tutkimusyhteistyö on viime vuosina ollut enenevässä  määrin kansainvälistä esimerkiksi CIMO:n rahoittaman NSS-vaihto-ohjelman (Culturally responsive education) kautta. Ohjelman yhteistyökumppanit ovat University of Pretoria (Etelä-Afrikka), University Dar es Salaam (Tansania), University of Cape Coast (Ghana) sekä   Jyväskylän yliopisto. Muita vakiintuneita yhteistyökumppaneita ovat Åbo Akademin ruotsinkielinen kotitalousopettajakoulutus, Tallinnan yliopisto, Uppsalan yliopisto ja Göteborgin yliopisto.

Kotitalouspedagoginen tutkimus tuottaa uusia välineitä oppimishaasteista selviytymiseen erilaisissa oppimisympäristöissä. Aikuisten oppimisen ja työssäoppimisen haasteet ovat myös keskeisiä kotitalousopettajakoulutuksen kannalta, sillä koulutuksessa on viime aikoina enenevässä määrin suuntauduttu aikuisten oppimisen problematiikkaan ja aikuisopetus tarjoaa työpaikkoja useille koulutuksesta valmistuville.

Tutkimusryhmän vastuuhenkilö on kotitalouspedagogiikan professori Päivi Palojoki.

Voit lukea lisää ruoan, kulttuurin ja oppimisen tutkimusryhmästä osoitteesta http://blogs.helsinki.fi/kotitalouspedagogiikka/

Käsityötieteen tutkimus kattaa laaja-alaisesti käsityökulttuurin eri osa-alueet:

  • käsityöntekijät toimijoina
  • tuotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessit sekä tuotekehitys
  • käsityön teknologiaan sisältyviä laitteet, koneet ja työvälineet

Käsityötiede on luonteeltaan monitieteistä. Tutkimuskohdetta voidaan lähestyä psykologisesta, fysiologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai taloudellisesta ja teknologisesta näkökulmasta.

Käsityötiede luo käsitejärjestelmiä ihmisen luovan, tuottavan toiminnan ymmärtämiseen ja analysointiin - tämän toiminnan tavoite voi olla henkilökohtainen, käytännöllinen, taiteellinen, pedagoginen tai ammatillinen.

Käsityön opetuksen tutkimus tuo käsityötieteen tutkimukseen oppimisen, opetuksen, kasvatusjärjestelmän näkökulmat. Tutkimuksessa syvennetään taidon oppimisen, interaktiivisen ja verkostoituneen käsityönopetuksen sekä yliopiston (opettajankoulutuksen) ja koulun kumppanuusyhteistyön näkökulmia.

Laajassa merkityksessä käsityötiede ja käsityön opetuksen tutkimus vahvistaa suomalaista kulttuuria ja elämänhallintataitoja. Viime aikojen tutkimusteemoja ovat käsityötieteessä olleet mm.

  • Suunnittelu- ja valmistusprosessien tutkimus ja virtuaalinen yhteisöllinen suunnittelu
  • Käsityö kulttuurisen toiminnan muotona
  • Käsityön tulevaisuus
  • Käsityöllisen tietoon ja taitoon liittyvä tutkimus
  • Käsityönopetus ja oppiminen

Tutkimusryhmän johtajina toimivat professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen ja professori Erja Syrjäläinen.