Yliopistonlehtori, KT, dosentti

sirpa.kokko@helsinki.fi

Sirpa Kokko TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

Sirpa Kokko työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osastossa. Hän opettaa käsityönopettajan koulutussuunnassa pedagogisten opintojen sisältöjä sekä järjestää ja ohjaa opetusharjoittelua. Lisäksi hän ohjaa opinnäytteitä sekä väitöskirjatyöskentelyä. Hänellä on pitkä kokemus käsityönopetuksesta suomalaisessa perusopetuksessa sekä opettajankoulutuksessa. Ennen siirtymistään Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutuksen yliopistonlehtoriksi Hän on työskennellyt yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston luokanopettajankoulutuksessa. Kokolla on kokemusta myös kansainvälisestä käsityönopetuksesta, sillä hän on työskennellyt Afrikassa kaksi vuotta sekä vieraillut useissa Euroopan opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa tutkijana ja opettajana. Väitöskirjassaan (2007) hän paneutui käsitöiden sekä kasvatuksen ja koulutuksen sukupuolistaviin tekijöihin. Sen jälkeen hän on jatkanut käsitöihin ja niiden opetukseen liittyvää tutkimusta eri näkökulmista. Viimeaikaiset tutkimukset ovat liittyneet käsityöpedagogiikan mahdollisuuksiin hyvinvoinnin tukemisessa ja kulttuuriperinnön edistämisessä. Hän on toiminut kansainvälisen Erasmus+ hankkeen ”Handmade Wellbeing” (2015–2017) koordinaattorina.

Yliopistonlehtori, KT

jaana.karna-behm@helsinki.fi

Jaana Kärnä-Behm TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

Jaana Kärnä-Behm (KT) työskentelee käsityötieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Hän on opettanut asumisen ja sisustuksen aihepiirejä sekä niihin liittyvien tekstiilien suunnittelua ja valmistusta yli kymmenen vuoden ajan.  Lisäksi hän ohjaa käsityöhön liittyvää tutkimusta ja opinnäytteitä kandidaattiopinnoista väitöskirjatyöskentelyyn. Kärnä-Behmin tutkimus on suuntautunut opetukseensa liittyviin aiheisiin sekä käsityön tutkimukseen erityisesti kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta. Käsityötieteen väitöskirjassaan (2005) hän tarkasteli käsityön representaatioita päivälehtimediassa. Hänen viimeaikaisimmat tutkimusaiheensa ovat liittyneet kokemukselliseen oppimiseen sekä uusiin käyttäjälähtöisiin menetelmiin tila- ja sisustussuunnittelussa erityisesti osana yliopistopedagogiikkaa.

Tohtorikoulutettava, KM

sini.riikonen@helsinki.fi

Sini Riikonen TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

Sini Riikonen työskentelee tohtorikoulutettavana Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelmassa (SEDUCE). Hänen tutkimuskohteitaan ovat uudet teknologiat, digitaalisuus, kollaboraatio ja innovaatiot käsityöprosesseissa sekä käsityön oppiminen, opettaminen ja ohjaaminen kaikilla koulutusasteilla.

Yliopistonlehtori, FT, dosentti, vastuullinen tutkija

riikka.raisanen@helsinki.fi

Riikka Räisänen TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

Riikka Räisänen työskentelee yliopiston lehtorina Helsingin yliopistossa. Hänen pääasialliset opetustehtävänsä käsityönopettajan koulutuksessa liittyvät tekstiilimateriaaleihin, tekstiilien testaamiseen, värjäykseen sekä kuluttajuuteen. Lisäksi hän opettaa tutkimusmenetelmiä sekä ohjaa opinnäytetöitä kandidaatin tutkielmista väitöskirjoihin. Räisäsen väitöskirja Veriseitikin väriaineet tekstiiliväreinä tarkastettiin 2002. Räisäsen tutkimus liittyy luonnonväriaineisiin sekä kestäviin tekstiileihin ja kuluttamiseen. Räisänen toimii useissa kansainvälisissä tiedelehdissä luonnonväriaineiden asiantuntijana. Lokakuussa 2016 Society of Dyers and Colourists myönsi Räisäselle hopeisen ansiomitalin työstä luonnonväriaineiden hyväksi.

Tohtorikoulutettava, KM

jenni.suomela@helsinki.fi

Jenni Suomela TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä

Jenni Suomela valmistui kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2015. Pro gradussaan Nokkoskuidun tunnistusmenetelmät hän tutki kansatieteellisiä runkokuiduista valmistettuja tekstiilejä tarkoituksenaan tunnistaa niiden valmistusmateriaalit. Tutkimuksen lopputuloksena valmistui nokkoskuidun tunnistusopas konservaattoreiden ja tekstiilitutkijoiden käyttöön.

Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjatutkimusta Pohjois-Euroopassa käytetyistä runkokuiduista. Tutkimusmateriaali on laajentunut käsittämään kansatieteellisten tekstiilien lisäksi myös arkeologisia löytöjä. Tutkimuksen painotus on luotettavien tunnistusmenetelmien kehittämisessä käyttäen moderneja luonnontieteellisiä menetelmiä.