Sosiaalisen kuoleman kynnyksellä

Miltä tuntuisi kuolla pikkuhiljaa tulematta tunnistetuksi kuolemaa lähestyväksi ihmiseksi? Suomessa yhä useammat vanhukset jäävät ilman kunnollista elämän loppuvaiheen hoitoa, koska hauraiden vanhusten kuolemanprosessi palvelutalossa on hidas ja lähestyvän kuoleman tunnistamisen vaikeaa. Tässä tutkimuksessa kuolemaa palvelutalossa tarkastellaan sosiaalisen kuoleman käsitteen kautta. Aiemman tutkimuksen mukaan ihminen määrittyy sosiaalisesti kuolleeksi, kun toiset eivät enää näe häntä sosiaaliseen vuorovaikutukseen kykenevänä ja siten pitävät häntä käytännöllisesti katsoen kuolleena vaikka hän elossa onkin. 

Tässä tutkimuksessa kuvataan etnografisen ja taiteellisen tutkimuksen avulla sosiaalisen kuoleman prosessi palvelutalossa. Kuolemaa tutkitaan monitieteisesti ja rohkeasti havainnointi- ja haastatteludatan sekä filosofisten ja taiteellisten työpajojen tuotosten kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, mikä sanotaan rivien välissä, mutta ohjaa kuitenkin eri toimijoiden (asukkaat, läheiset, henkilöstö) vuorovaikutusta asukkaan kuoleman prosessin aikana. Tavoitteemme on, että hauraan vanhuksen kuoleman hitaus voisi muuttua ongelmasta mahdollisuudeksi kunnollisiin jäähyväisiin.

Kuolema hoivakodeissa sairaaloiden ja terveyskeskusten sijaan on Suomessa uusi ja nopeasti yleistyvä ilmiö. Olemme yhteiskuntana aivan uudenlaisen kuoleman edessä. Tässä hankkeessa menemme hoivakotiin kysymään, katsomaan ja tekemään näkyväksi uudenlaisen kuoleman olosuhteita. Samalla rikomme tabuja ja puhumme siitä, mistä jotkut mieluummin vaikenevat. Herkistymme rohkeasti erilaisille äänille ja yritämme kuulla myös sen, mikä rivien välissä voisi ohjata meitä uuden tiedon lähteille.

Tutkimushankkeiden esittelyt

Sosiaalinen kuolema hoivakodissa
Jari Pirhonen

Draama kommunikaatiokeinona vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidossa
Maija Harju

Esineilmaisu ja sosiaalinen kuolema: kanssa-animointi ikäihmisen heikkoa toimijuutta rakentamassa
Riku Laakkonen

Tutkimusympäristö

Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa (sosiaaligerontologia) osana Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön toimintaa. Mukana on tutkijoita myös Aalto-yliopistosta ja Tampereen yliopistosta. Tutkimuksen rahoittaa Koneen säätiö.