BABYSCREEN-tutkimuksessa selvitetään vastasyntyneeltä tyypin 1 diabetekselle ja keliakialle altistavia perintötekijöitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa syntymän jälkeen ne lapset, joilla on perinnöllinen alttius tyypin 1 diabetekselle ja/tai keliakialle ja vähentää sairastumisvaiheeseen usein liittyviä terveysongelmia.
Kaikki Helsingissä Naistenklinikalla tai Espoossa Espoon sairaalassa syntyneet vauvat, joiden Suomessa asuvat äidit ovat antaneet suostumuksen, seulotaan tyypin 1 diabetekselle ja keliakialle altistavien perintötekijöiden suhteen. Seulonta tehdään napaverinäytteestä syntymän jälkeen. Mikäli lapsella seulontavaiheessa todetaan lisääntynyt riski tyypin 1 diabetekselle ja/tai keliakialle, pyydetään huoltajan suostumusta lapsen osallistumiseen BABYSCREEN-seurantatutkimukseen, jossa tutkittavat kutsutaan 1–3 seurantakäynnille. Käynnillä otetaan verinäyte, josta selvitetään tyypin 1 diabetekseen tai/ja keliakiaan liittyvien autovasta-aineiden mahdollista kehittymistä sekä seurataan lapsen kasvua.
Rahoitussyistä seulontavaihe eli uusien tutkittavien rekrytointi on keskeytetty loppuvuoden ajaksi. Seurantavaiheeseen osallistuvien tutkittavien seuranta kuitenkin jatkuu. Toivomme saavamme rahoitusta niin, että voimme uudelleen käynnistää seulontavaiheen BABYSCREEN-tutkimukseen vuoden 2022 alkupuolella.
Innovatiivinen tutkimus tyypin 1 diabeteksesta ja sen ehkäisystä
INNODIA-tutkimus pyrkii etsimään lisätietoa diabeteksen synnystä ennen sairauden puhkeamista ja siitä, miten haiman beetasolut käyttäytyvät sairauden puhkeamisen jälkeen. Jokainen näyte on meille tärkeä ja lisää mahdollisuuksia löytää syitä diabeteksen puhkeamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tavoitteenamme on ennaltaehkäistä diabeteksen sairastumisprosessin käynnistyminen. Tutkimuksessa on mukana 31 akateemista keskusta eri puolilla Eurooppaa mukaan lukien Helsingin Yliopisto, potilasjärjestöjä ja lääketeollisuuden edustajia.
INNODIA-tutkimukseen ovat voineet osallistua 1-44-vuotiaat, joilla on vastatodettu tyypin 1 diabetes, ja heidän perusterveet perheenjäsenensä. Diabetekseen sairastuneet kutsuttiin ensimmäiselle tutkimuskäynnille kuuden viikon sisällä diagnoosista ja heidän seurantansa kestää kaksi vuotta. Perheenjäsenten diabetekseen liittyvät autovasta-ainetasot analysoidaan. Heille, joilta ei löydy autovasta-aineita, lähetetään vuosittain terveyskyselyjä. Autovasta-ainepositiiviset perheenjäsenet kutsutaan seitsemälle tutkimuskäynnille neljän vuoden aikana.
Tutkimus alkoi helmikuussa 2017 Englannissa. Suomessa olemme rekrytoineet perheitä mukaan tutkimukseen Uudesta Lastensairaalasta Helsingissä ja Jorvin lastenklinikalta Espoossa sekä Oulun ja Turun yliopistollisesta sairaalasta. Aloitimme rekrytoinnin pääkaupunkiseudulla elokuussa 2017. Terveiden perheenjäsenten rekrytointia laajennettiin kevään 2021 aikana Tampereen, Lahden ja Hämeenlinnan seudulle.
Vasta todettujen tyypin 1 diabeetikoiden rekrytointi tutkimukseen on päättynyt marraskuun puolessa välissä 2021. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille! Terveiden perheenjäsenten rekrytointi tutkimukseen on loppuvuoden 2021 tauolla, mutta rekrytointia jatketaan taas alkukeväästä 2022.
Koko tutkimuksen tyypin 1 diabetekseen liittyvät vasta-aineet analysoidaan Helsingin Yliopiston PEDIA-laboratoriossa.
INNODIA-tutkimusta koordinoidaan Leuvenin yliopistosta, Belgiasta ja Cambridgen yliopistosta, Englannista. Tutkimuksen rahoittajana on EU:n Horizon 2020 IM12 –ohjelma, JDRF ja Helmsley Charitable hyväntekeväisyysrahasto.
Lisätietoa INNODIA-projektista: https://innodia.eu/
TrialNet on kansainvälinen tutkimusverkosto, jonka tavoitteena on selvittää diabeteksen syntyyn liittyviä tekijöitä ja etsiä keinoja ehkäistä diabetesta. Tutkimus tarjoaa tyypin 1 diabeetikoiden perheenjäsenille mahdollisuuden selvittää heidän riskinsä sairastua tyypin 1 diabetekseen. Hoitotutkimuksien kriteerit täyttäville tutkittaville tarjotaan mahdollisuutta osallistua taudin puhkeamista viivästyttäviin tutkimuksiin.
TrialNet-tutkimuksiin osallistumisen ensimmäinen vaihe on antaa seulontanäyte TrialNetin Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä-tutkimukseen. Seulontaan voivat osallistua tyypin 1 diabeetikoiden perheenjäsenet ja aiemmin autovasta-ainepositiiviksi todetut henkilöt, joilla ei ole diabetekseen sairastunutta sukulaista. Osallistuminen on ilmaista. Seulonnan tarkoituksena on arvioida tutkittavan riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen ja tunnistaa riskiyksilöt jo ennen diabetekseen liittyvien oireiden ilmaantumista. Näytteiden avulla tutkijat oppivat tunnistamaan diabetekseen syntyyn liittyviä tekijöitä ja suunnittelemaan uusia tutkimuksia, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä tyypin 1 diabetes.
Ennaltaehkäisevistä hoitotutkimuksista on Suomessa käynnissä Abatacept-tutkimus. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, voidaanko Abatasept-lääkkeellä viivästyttää tai estää tyypin 1 diabeteksen autoimmuuniprosessia ja insuliinia tuottavien solujen tuhoutumista.
TrialNet-tutkimukseen rekrytoidaan tyypin 1 diabeetikoiden sukulaisia koko Suomesta. Tutkimukseen voi osallistua tutkimuksen koordinointikeskuksen (Helsingin yliopisto) tai lähiomaisen tyypin 1 diabeteksen hoidosta vastaavan pediatrisen diabetesyksikön kautta.
Kliiniset tutkimuskeskukset sijaitsevat Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Puerto Ricossa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Ruotsissa, Saksassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa. Kansainvälisesti tutkimusta koordinoi Etelä-Floridan yliopisto (USA). Suomessa tutkimusta koordinoi Helsingin yliopisto. Tutkimusta rahoittavat Juvenile Diabetes Research Foundation (JDRF) ja Yhdysvaltain terveysvirasto (National Institute of Health (NIH)).
Suomen lasten diabetesrekisteri sisältää diabetekseen (mikä tahansa diabetestyyppi) sairastuneiden alle 16-vuotiaiden lasten ja heidän perheenjäsentensä (isä, äiti ja sisarukset) verinäytteitä ja tietoja diabetesdiagnoosista. Diabetesrekisteri ei ole seurantatutkimus, vaan sen tavoitteena on diabetekseen johtavien syiden selvittäminen ja hoidon kehittäminen. Rekisteri on toiminut vuodesta 2002 ja sitä ylläpitää Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS). Rekisterin toimintaa johtaa professori Mikael Knip.
Rekisteri kattaa yli 90 % tyypin 1 diabetekseen sairastuneista lapsista. Vuoden 2018 loppuun mennessä rekisterissä oli 8774 tyypin 1 diabetekseen sairastunutta lasta ja yli 26 000 perheenjäsentä. Diabetesrekisteriin kerätään perheenjäsenten diabetekseen ja autoimmusairauksiin liittyviä tietoja sekä vasta diabetekseen sairastuneen diagnoosivaiheeseen liittyviä tietoja. Vastasairastunutta sekä hänen perheenjäseniään pyydetään antamaan verinäyte diabetesrekisterin näytekokoelmaan. Tietoja ja näytteitä käytetään diabeteksen ja sen lisäsairauksien tutkimiseen. Halutessaan perhe saa tulokset perinnöllisestä alttiudesta diabetekselle sekä diabetekseen liittyvistä autovasta-aineista.
Lisätietoa Diabetesrekisteristä: tutkimushoitaja sirpa.nolvi@hus.fi, puh. 050 427 0564
Varhainen ravintointerventio ja ß-soluautoimmuniteetin kehittyminen: mahdolliset mekanismit
EDIA-tutkimuksen tavoitteena on selvittää kaseiinipohjaisen hydrolysoidun ja tavanomaisen lehmänmaitopohjaisen äidinmaidonkorvikkeen vaikutusta beetasoluimmuniteettiin perinnöllisen diabetesriskin omaavilla lapsilla. Tutkimuksen hypoteesi oli, että pitkälle pilkottu kaseiinipohjainen äidinmaidonkorvike vähentää suolen läpäisevyyttä ja IL-17 immuniteettia ja vaikuttaa suolen mikrobiflooraan mm. stabiloimalla suolen mikrobiston laktobasillitasoja verrattuna tavalliseen lehmänmaitopohjaiseen korvikkeeseen.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syntyneiden lasten vanhemmat kutsuttiin mukaan EDIA-tutkimukseen raskauden aikana. Rekrytointi aloitettiin maaliskuussa 2013 ja viimeinen rekrytoitu lapsi syntyi elokuussa 2015. Tutkimuksen yhden vuoden kestävälle seurantajaksolle kutsuttiin 82 vastasyntynyttä, joilla oli lisääntynyt perinnöllinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Äitejä kannustettiin imettämiseen virallisten suomalaisten imetyssuositusten mukaisesti. Tutkittavat satunnaistettiin saamaan yksinomaisen imetyksen jälkeen lisämaitona joko tavanomaista lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta tai erityisäidinmaidonkorviketta, jossa proteiini oli pilkottu pienemmiksi osiksi. Tutkimuskorvikkeen käyttö aloitettiin vasta, kun oma rintamaito ei riittänyt tai muusta syystä vanhemmat halusivat aloittaa korvikkeen käytön.
Ensimmäiset tulokset tutkimuksesta ovat saatavilla vuonna 2018.
EDIA-tutkimusta koordinoi Helsingin yliopisto ja rahoittajana oli NIDDK (National Institute of Health), Finska Läkaresällskapet ja Lääketieteen tukisäätiö Liv och Hälsä r.f.
Lapsuusiän diabeteksen ravintoperäinen ehkäisytutkimus
TRIGR-tutkimus on ollut laajin, kansainvälinen tyypin 1 diabeteksen ehkäisytutkimus, jossa oli mukana kaikkiaan 2159 imeväisikäistä lasta, joiden ensimmäisen asteen sukulaisella oli todettu tyypin 1 diabetes ja joilla oli sairastumiseen altistava HLA-genotyyppi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko diabeteksen kehittymisen riskiä vähentää viivästyttämällä lehmänmaidon proteiineille altistumista. Tutkimushypoteesina oli, että äidinmaidon korvike, jossa proteiinit oli pilkottu, vähentäisi diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ja tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuutta.
Tutkimukseen otettiin mukaan toukokuun 2002 ja tammikuun 2007 välisenä aikana syntyneitä lapsia 15 maassa, yhteensä 78 tutkimuskeskusta. Tutkimukseen osallistui Suomen lisäksi Ruotsi, Viro, Saksa, Hollanti, Luxemburg, Sveitsi, Puola, Unkari, Tšekki, Espanja, Italia, Australia, Yhdysvallat ja Kanada. Äitejä kannustettiin imettämään lasta ensimmäiset kuusi kuukautta. Jos imetystä ei ollut mahdollista jatkaa kunnes lapsi oli kahdeksan kuukautta, hänelle annettiin äidinmaidonkorvikkeena joko pitkälle pilkottua korviketta tai tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta. Tutkimuskorviketta tuli käyttää vähintään 60 päivää 6–8 kuukauden ikään saakka.
Ensimmäisen päätepisteen tutkimustulokset 2014 osoittivat, että tutkimusryhmien välillä ei ollut eroa tyypin 1 diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumisessa seitsemään ikävuoteen mennessä (Knip M et al, JAMA 2014). Toisen päätepisteen tulokset, jossa verrattiin diabetekseen sairastumisriskiä tutkimusryhmien välillä, julkaistiin tammikuussa 2018 JAMA-lehdessä. Pitkälle pilkotun korvikkeen käyttö ei vähentänyt tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuutta 11.5 vuoden seurannan aikana. Kaikkia tutkimuslapsia seurattiin helmikuuhun 2017 saakka, jolloin tutkittavat olivat 10–14 vuoden ikäisiä. Näinollen ei ole syytä muuttaa ravitsemussuosituksia niiden lasten osalta, joilla on lisääntynyt riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.
TRIGR-tutkimusta koordinoitiin Helsingin yliopistosta. Tutkimuksen on rahoittanut NIH (National Institute of Health), JDRF, Euroopan unioni , EFSD (European Foundation for the Study of Diabetes) ja Suomen Akatemia.
Lisätietoja: www.trigr.helsinki.fi ja www.trigr.org
Tyypin 1 diabeteksen patogeneesi: hygieniahypoteesin testaus
DIABIMMUNE-tutkimuksessa selvitetään ympäristön ja hygienian merkitystä allergioiden ja immuunivälitteisten sairauksien, erityisesti tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Suomessa, Virossa ja Venäjän Karjalassa asuvilla lapsilla on samansuuntainen perinnöllinen alttius tyypin 1 diabetekselle, mutta diabeteksen, allergioiden ja keliakian ilmaantuvuudessa on huomattavia eroja.
DIABIMMUNE-tutkimuksessa on mukana kolme maata: Suomi, Viro ja Venäjä. Tutkimus alkoi vuonna 2008. Tutkimuskeskukset sijaitsevat Espoossa, Tartossa (Viro) ja Petrozavodskissa (Venäjän Karjala). Tutkimusaineisto koostuu kahdesta kohortista: syntymäkohortti ja pikkulasten kohortti. Syntymäkohortissa vastasyntyneitä seurattiin syntymästä kolmen vuoden ikään saakka. Tutkimuksen syntymäkohorttiin (n=800) otettiin mukaan vauvat, joilla oli perinnöllinen alttius tyypin 1 diabetekselle, mutta pienten lasten kohorttiin osallistui (n=3600) terveitä lapsia, joita seurattiin kolmen vuoden iästä viiden vuoden ikään saakka. Tutkimuksessa kerätyistä näytteistä analysoitiin diabetekseen ja keliakiaan liittyviä autovasta-aineita sekä tutkittiin allergioita, T-solujen toimintaa, epigenetiikkaa, infektioita ja suoliston mikrobiomia. Lisäksi ruokavaliosta, allergioista, infektioista ja lääkkeiden käytöstä kerättiin tutkimustietoa. Rekrytointi on päättynyt ja tutkimuksen tuloksia analysoidaan.
Tässä tutkimuksessa on osoitettu, että suoliston mikrobiston monimuotoisuus väheni autovasta-aineiden ilmaantumisen jälkeen niillä lapsilla, jotka myöhemmin sairastuivat tyypin 1 diabetekseen (Kostic A.D et al. Cell Host & Microbe 2015). Suomalaisten ja virolaisten lasten suolistobakteerien koostumus osoittautui hyvin erilaiseksi verrattuna venäläisten lasten bakteerikantoihin: Suomalaisilla ja virolaisilla lapsilla vallitsi Bacteroides-pääjaksoon kuuluvat lajit, jotka ovat heikkoja immunomodulaattoreita, kun taas venäläisillä lapsilla oli huomattavan paljon Escericia colia, joka on voimakas immuunimodulaattori (Vatanen T et al. Cell 2016).
Tutkimusta on rahoittanut EU:n 7. puiteohjelma ((EU FP7) sekä Finska Läkaresällskapet ja Lääketieteen tukisäätiö (Medicinska Understödsföreningen Liv och Hälsa r.f.). Tutkimuksessa on mukana 12 akateemista tutkimuspartneria. Tutkimusta koordinoidaan Helsingin yliopistosta.
Tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkiva projekti
DIPP on tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkiva projekti, joka käynnistyi vuonna 1994. DIPP-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tyypin 1 diabetekseen liittyviä perintö- ja ympäristötekijöitä uusien hoito- ja ennaltaehkäisytapojen löytämiseksi. Seulontaan osallistuvat Turun, Tampereen ja Oulun yliopistolliset keskussairaalat.
Tutkimuksessa vastasyntyneiltä seulotaan tyypin 1 diabetekselle altistavia perintötekijöitä. Seurantatutkimukseen kutsutaan mukaan lapset, joilla on todettu kohonnut perinnöllinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Lapsia seurataan 3 kuukauden välein 2 ikävuoteen saakka ja sen jälkeen 3-12 kuukauden välein 15 ikävuoteen saakka. Seurantakäynneillä kerätään veri- ja ulostenäytteet sekä tietoa lasten infektioista, ravitsemuksesta, kasvusta, rokotuksista ja allergioista. Näiden avulla tutkitaan tyypin 1 diabeteksen ja allergioiden ja astman sekä ylipainon syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Tähän mennessä on seulottu yli 215 000 vastasyntynyttä, joista 18 000 on aloittanut seurantatutkimuksessa. Tutkimukseen otetaan yhä mukaan uusia lapsia.
DIPP-tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella ravinto ja virusinfektiot saattavat vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Uusimmissa tutkimuksissa lapsen ensimmäisen elinvuoden ravitsemuksella näyttää olevan suojaavaa vaikutusta esidiabeteksen kehittymisessä: äidin ruokavalion kautta saaduilla kalaperäisillä rasvahapoilla ja rintamaidolla oli suojaavaa vaikutusta. (Niinistö ym. 2017). Sen sijaan kiinteiden ruokien aloittaminen ennen 4 kuukauden ikää oli yhteydessä korkeampaan riskiin saada esidiabetes alle 3-vuotiaana (Hakola L ym, Am J Epidem 2017). Myös runsaan maidon kulutuksen lapsuudessa on todettu olevan yhteydessä korkeampaan todennäköisyyteen saada esidiabetes (Virtanen S ym. Am J Clin Nutr 2012). Virusinfektioista etenkin enterovirukset näyttävät altistavan diabetekselle (Hyöty 2016). Suoliston mikrobiflooraan liittyvien tutkimustulosten perusteella bakteeristossa näyttäisi olevan vähemmän lajivaihtelua, jos sairastumisprosessi on käynnissä. Sairastumisprosessin myöhemmässä vaiheessa lyhytketjuisten rasvahappojen, kuten butyraattien, määrä näyttäisi vähenevän (Giongo A ym, ISME J. 2011).
Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian huippuyksikkö
SyMMyksen, Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian huippuyksikön (2012-2017) tavoitteena on ollut ymmärtää molekulaarisia mekanismeja, jotka säätelevät immuunijärjestelmää sekä immuunijärjestelmän ja muiden fysiologisten järjestelmien välistä vuorovaikutusta. Tutkimme autoimmuunisairauksien varhaisen vaiheen metaboliaa ja molekulaarisia mekanismeja, jotka säätelevät T-solujen erilaistumista. Tavoitteena on luoda uusia hoitomuotoja ja ehkäistä tulehduksellisia ja immuunivälitteisiä sairauksia, erityisesti tyypin 1 diabetesta.
DIVIA (Effect of early diet and virus infections on immune regulation and the development islet autoimmunity)
DIVIA-tutkimus tuottaa TRIGR-tutkimusta hyödyntäen uutta tietoa ympäristön osuudesta tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. DIVIA-tutkimuksen tavoitteena on arvioida n-3-rasvahappojen, D-vitamiinin, lehmänmaidon ja virusinfektioiden yhteyksiä ja yhdysvaikutuksia immuunijärjestelmän säätelyyn, tulehdukseen sekä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Tässä projektissa analysoidaan sytokiinien, kemokiinien ja kasvutekijöiden pitoisuuksia TRIGR-tutkimuksessa kerätyistä seeruminäytteistä Luminex-menetelmällä. Tämä tutkimus toteutetaan vuosina 2016–2019 yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Etelä-Floridan yliopiston kanssa. Päätutkijana on professori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.