Käytämme tutkimuksessamme laajalti erilaisia kuulotestejä, neuropsykologisia ja kielellisiä testejä, kyselylomakkeita sekä neurofysiologisia, rakenteellisia ja toiminnallisia aivokuvantamismenetelmiä selvittääksemme, kuinka musiikkiin läheisesti liittyviä havainto-, tiedonkäsittely-, puhe-, liike- ja tunnetoimintoja säädellään terveissä aivoissa sekä miten ne heikentyvät – tai joskus säilyvät – aivojen vaurioituessa tai rappeutuessa. Tämä perustutkimuksen lisäksi tärkeä osa toimintaamme on soveltava tutkimus musiikkiharrastusten, -interventioiden ja –teknologian mahdollisuuksista tukea tervettä ikääntymistä sekä edistää kuntoutumista ja hoitoa neurologisissa sairauksissa, kuten aivoverenkiertohäiriöissä, aivovammoissa ja dementiassa.
Tutkimus
PREMUS-hanke
Preservation and Efficacy of Music and Singing in Ageing, Aphasia, and Alzheimer’s Disease (PREMUS)
Laaja ja innovatiivinen viiden vuoden (2019-2023) tutkimushanke, jota johtaa apulaisprofessori Teppo Särkämö ja jota rahoittaa Euroopan tutkimusneuvosto ERC (Starting Grant –ohjelma). PREMUS koostuu seuraavista neljästä osatutkimuksesta, joissa kartoitetaan ikääntymisen, afasian ja Alzheimerin taudin vaikutuksia musiikin ja laulamisen käsittelyyn aivoissa sekä tutkitaan kuorolaulun vaikuttavuutta terveen neurokognitiivisen ikääntymisen ylläpitämisessä ja afasian kuntoutuksessa.
Aivot, ikääntyminen ja suullinen ilmaisu
Tausta
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että laulaminen on aivoille erittäin monimutkainen ja laaja-alainen toiminto ja pitkäkestoinen lauluharjoittelu kehittää kuulonvaraisia ja kognitiivisia taitoja sekä muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa (neuroplastisiteetti). Nuorten aikuisten aivoissa laulamisen käsittelystä vastaa laaja otsa-, ohimo- ja päälakilohkojen alueista ja aivokuoren alapuoleisista alueista koostuva verkosto, joka on levittynyt kummallekin aivopuoliskolle (bilateraalisuus), kun taas puheen käsittelystä vastaa vahvemmin vasen kuin oikea aivopuolisko (lateralisaatio) ja musiikin käsittelyn aivoverkostot sijaitsevat vahvemmin oikealla aivopuoliskolla. Ikääntymisen tiedetään puolestaan saavan aivoissa aikaan aivotoiminnan muutoksia, kuten bilateraalisuuden lisääntymistä ja etuotsalohkojen lisääntynyttä käyttöä kognitiivisia ja kielellisiä tehtäviä suoritettaessa, mikä kompensoi asteittaista kognitiivista heikentymistä.
Tavoitteet
Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten ikääntyminen ja laulukokemus vaikuttavat puheen ja laulamisen havaitsemisesta ja tuottamisesta vastaaviin aivoverkostoihin, etenkin niiden lateralisaatioon ja painottumiseen etuotsalohkoille. Tavoitteena on lisätä ymmärrystämme siitä, mitkä aivomekanismit säätelevät laulamisen positiivisia tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikutuksia ikääntymisessä.
Menetelmät
Tutkimus on poikittaistutkimus, jossa kolmesta eri ikäryhmästä (nuoret aikuiset, keski-ikäiset ja seniorit) tulevia, joko laulua harrastavia tai ei-harrastavia henkilöitä verrataan käyttäen (i) kuulotoimintoja, kognitiivisia ja kielellisiä toimintoja sekä laulamista mittaavia tehtäviä, (ii) kognitiivista toimintakykyä, mielialaa, sosiaalisuutta ja elämänlaatua mittaavia kyselylomakkeita, (iii) aivojen (MRI), jossa kartoitetaan harmaan ja valkean aineen organisaatiota ja rakenteellisia yhteyksiä sekä (iv) lepo- ja toimintatilassa tehtävää aivojen toiminnallista magneettikuvausta (fMRI), jossa tutkitaan puheen, musiikin ja laulamisen prosessointiin liittyvää aktivaatiota ja toiminnallisia yhteyksiä.
Keskeisimmät yhteistyötahot
Uudenmaan alueen aikuisopistot ja kuorot, Aalto-yliopisto / Advanced Magnetic Imaging (AMI) –keskus, Jyväskylän yliopisto / Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos; Aarhus University / Center for Music and the Brain
Seniorikuorolaulu ja neurokognitiivinen ikääntyminen
Tausta
Väestön ikääntyessä kiinnostus elämäntapatekijöiden, kuten liikunnan ja kognitiivisen aktiivisuuden, merkitykseen terveen ikääntymisen tukemisessa ja aivoterveyden ylläpitämisessä on kasvanut. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikki aktivoi aivoissa laaja-alaista, molemmille aivopuoliskoille ulottuvaa (bilateraalista) aivoverkostoa ja säännöllisellä musiikin harrastamisella voi olla positiivisia vaikutuksia kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä aivojen rakenteeseen ja toimintaan, myös senioreilla. Kuorossa laulamiseen liittyy useita havaintomotorisia, kognitiivisia, kielellisiä, emotionaalisia ja sosiaalisia prosesseja, mikä tekee siitä lupaavan työkalun psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen normaalissa ikääntymisessä.
Tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia pitkäkestoisia vaikutuksia säännöllisellä kuorossa laulamisella on normaaliin ikääntymiseen — etenkin kognitiiviseen toimintakykyyn, emotionaaliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä aivojen kuulonvaraiseen havaitsemiseen ja kognitiivisiin prosesseihin, jotka ovat tärkeitä muuttuvassa ääniympäristössä toimimisen kannalta.
Menetelmät
Tutkimus on pitkittäinen kohorttitutkimus, johon osallistuu Helsingin, Vantaan ja Espoon alueen aikuisopistoista ja seniorijärjestöistä terveitä, yli 60-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat aktiivisia kuorolaulajia tai eivät harrasta kuorolaulua. Osallistujia seurataan kolmen vuoden ajan käyttäen (i) kognitiivista toimintakykyä, mielialaa, sosiaalisuutta ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita 6 kk välein sekä (ii) muistia, tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta mittaavia neuropsykologisia testejä ja (iii) kuulomuistin ja tarkkaavaisuuden aivovasteita mittaavia aivosähkökäyrä (elektroenkefalografia, EEG) –rekisteröintejä 12 kk välein.
Keskeisimmät yhteistyötahot
Helsingin, Vantaan ja Espoon alueen aikuisopistot, seniorijärjestöt ja kuorot, Jyväskylän yliopisto / Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos; University of California San Francisco / Institute for Health & Aging
Laulukyky ja laulupohjainen kuntoutus afasiassa
Tausta
Laulaminen on aivoille erittäin monimutkainen ja laaja-alainen toiminto, jossa yhdistyvät vokaalis-motorinen, kuulonvarainen, kielellinen, kognitiivinen, emotionaalinen ja sosiaalinen prosessointi sekä vasemmalla että oikealla aivopuoliskolla. Afasiassa kyky laulaa on usein säilynyt ja laulupohjaiset menetelmät, kuten melodinen intonaatioterapia, voivat olla hyödyllisiä afasian kuntoutuksessa. Myös emotionaalisella ja sosiaalisella tasolla laulaminen voi tarjota afaattiselle henkilölle vaihtoehtoisen kanavan ilmaista tunteita ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko uudenlaisella laulupohjaisella kuntoutusmenetelmällä vaikutusta afasiasta kuntoutumiseen, etenkin puhekyvyn, kognitiivisten toimintojen, mielialan ja elämänlaadun, omaisten psyykkisen hyvinvoinnin sekä aivojen rakenteellisen ja toiminnallisen muovautuvuuden (neuroplastisiteetin) kannalta. Lisäksi tutkimme laulukyvyn ja musiikin oppimisen säilymistä afasiassa ja siitä vastaavia aivomekanismeja.
Menetelmät
Tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, johon osallistuu afaattisia aivoverenkiertohäiriö (AVH) -potilaita ja heidän lähiomaisiaan Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueelta. Osallistujat saavat 4 kk lauluintervention, joka koostuu kuorolaulusta, ryhmämuotoisesta melodisesta intonaatioterapiasta sekä tablettitietokoneella kotona tapahtuvasta lauluharjoittelusta. Heitä arvioidaan kolme kertaa 12 kk seurantajakson aikana käyttäen (i) kielellisiä ja kognitiivisia testejä, (ii) musiikki- ja laulutehtäviä, (iii) mielialaa, kommunikointia ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita, (iv) aivosähkökäyrällä (elektroenkefalografia, EEG) mitattavia kuulomuistin ja kielellisen oppimisen aivovasteita sekä (v) aivojen magneettikuvausta (MRI, fMRI) puheen, musiikin ja laulamisen prosessointiin liittyvien aivorakenteiden ja –verkostojen tutkimiseen.
Keskeisimmät yhteistyötahot
Uudenmaan ja Turun AVH-yhdistykset, Aivoliitto, Outloud, HYKS & HUS-Kuvantaminen, TYKS & Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus; University of Barcelona / Cognition and Brain Plasticity Unit; Harvard Medical School / Music and Neuroimaging Laboratory; University of Melbourne / Faculty of Fine Arts and Music; Aarhus University / Center for Music and the Brain
Musiikin herättämät emootiot ja muistot Alzheimerin taudissa
Tausta
Väestön ikääntyessä ja ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten vaikeuksien ja dementian yleistyessä, on kiinnostus myös musiikin käyttöön muistisairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa kasvanut. Alzheimerin taudissa musiikki tarjoaa arvokkaan ja tehokkaan työkalun emotionaalisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että musiikin kyky herättää tunteita ja muistoja sekä musiikin tuottaminen (laulaminen) voivat Alzheimerin taudissa olla huomattavan hyvin säilyneitä verrattuna taudin muuhun oirekuvaan. Siitä, kuinka pitkälle musiikin herättämät tunteet ja muistot säilyvät Alzheimerin taudin edetessä ja miten tämä näyttäytyy aivoissa, tiedetään kuitenkin vielä hyvin vähän.
Tavoitteet
Tässä tutkimuksessa kartoitetaan musiikin herättämiä tunteita ja muistoja, lauletun materiaalin muistamista, ja näiden ilmiöiden taustalla olevia psykologisia ja hermostollisia mekanismeja normaalissa ikääntymisessä ja Alzheimerin taudin eri vaiheissa.
Menetelmät
Tutkimus on poikittaistutkimus, johon osallistuu terveitä ikääntyneitä sekä eriasteista (lievää / keskivaikeaa / vaikeaa) Alzheimerin taudin aiheuttamaa dementiaa sairastavia henkilöitä Helsingin ja Uudenmaan alueelta. Osallistujaryhmiä vertaillaan käyttäen erilaisia (i) musiikki- ja kuulotehtäviä, (ii) muistia ja toiminnanohjausta mittaavia neuropsykologisia testejä, (iii) mielialaa ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita, (iv) aivosähkökäyrällä (elektroenkefalografia, EEG) mitattavia kuulomuistin ja musiikin aivovasteita sekä (v) aivojen magneettikuvauksella (MRI, fMRI) tutkittavia musiikkiin, emootioihin ja muistiin liittyviä aivorakenteita ja –verkostoja.
Keskeisimmät yhteistyötahot
Laakson sairaala / Geriatrian poliklinikka, Helsingin Alzheimer-yhdistys, Helsingin Seniorisäätiö, Kustaankartanon seniorikeskus, Sentina, HYKS & HUS-Kuvantaminen
Kliiniset tutkimukset vuodesta 2004 alkaen
Olemme aiemmin toteuttaneet useita kliinisiä tutkimuksia musiikillisista kyvyistä ja musiikin kuntouttavista vaikutuksista aivovammoissa, aivoverenkiertohäiriöissä ja dementiassa.
Neurologinen musiikkiterapia traumaattisen aivovamman kuntoutuksessa
Tausta
Traumaattinen aivovamma aiheuttaa usein vakavia ja laaja-alaisia vaikeuksia tiedonkäsittelyssä, liikkeiden säätelyssä ja tunne-elämässä, jotka ovat yksilötasolla hyvin rajoittavia. Terveillä henkilöillä ja neurologisesta sairaudesta, kuten aivoverenkiertohäiriöstä, kärsivillä, musiikin harrastamisen tai musiikkikuntoutuksen tiedetään parantavan kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä sekä muokkaavan aivojen rakennetta ja toimintaa (neuroplastisiteetti), mutta tutkimustietoa musiikin kuntouttavasta vaikutuksista aivovammassa on hyvin vähän.
Tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää uudenlaisen neurologisen musiikkiterapiamallin vaikuttavuutta traumaattisen aivovamman kuntoutuksessa, etenkin toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja muistin kuntoutuksessa, mielialan ja elämänlaadun tukemisessa sekä aivojen rakenteellisen ja toiminnallisen neuroplastisiteetin lisäämisessä.
Menetelmät
Tutkimus on Helsingissä v. 2014-2018 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, johon osallistui keskivaikean tai vaikean traumaattisen aivovamman saaneita henkilöitä. Osallistujat saivat 4 kk musiikkiterapiaintervention, joka koostui kognitiivis-motorisesta harjoittelusta rummuilla sekä luovasta musiikki-ilmaisusta (soittaminen, kappaleiden tekeminen), tai tavallista kuntoutusta. Heitä arvioitiin kolme kertaa 6 kk seurantajakson aikana käyttäen (i) toiminnanohjausta, tarkkaavuutta ja muisti mittaavia neuropsykologisia testejä, (ii) yläraajojen motoriikkaa mittaavia motorisia testejä, (iii) mielialaa, arjen toiminnanohjausvaikeuksia ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita sekä (iv) aivojen magneettikuvausta (MRI, fMRI) kognitiivisiin toimintoihin liittyvien aivorakenteiden ja –verkostojen tutkimiseen.
Keskeisimmät yhteistyötahot
HYKS & HUS-Kuvantaminen, HUS Aivovammapolinikka, Invalidiliitto / Validia Kuntoutus Helsinki, Åbo Akademi / Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto / Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, University of Montreal / International Laboratory for Brain, University of Barcelona / Cognition and Brain Plasticity Unit
Julkaisut
-
Siponkoski ST, Martinez-Molina N, Kuusela L, Laitinen S, Holma M, Ahlfors M, Jordan-Kilkki P, Ala-Kauhaluoma K, Melkas S, Pekkola J, Rodriguez-Fornells A, Laine M, Ylinen A, Rantanen P, Koskinen S, Lipsanen J, Särkämö T. Music therapy enhances executive functions and prefrontal structural neuroplasticity after traumatic brain injury: Evidence from a randomized controlled trial. Journal of Neurotrauma 2020; 37: 618-634.
Musiikin kuuntelun häiriöt ja kuntouttava vaikutus aivoverenkiertohäiriöissä
Tausta
Musiikin kuuntelu aktivoi useita kuulohavainnon, tiedonkäsittelyn, liikkeiden ja tunteiden säätelyyn liittyviä prosesseja aivoissa. Aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeen vaurio tietyissä osissa aivoja voi aiheuttaa amusian eli vaikeuden havaita musiikkia. Musiikin kuuntelu voi AVH:n jälkeen myös rikastaa toipumisympäristöä ja stimuloida aivojen säilyneitä alueita ja siten mahdollisesti edistää kuntoutumista.
Tavoitteet
Vuonna 2004 alkaneessa kolmen tutkimuksen sarjassa tavoitteena on ollut selvittää päivittäisen musiikin kuuntelun vaikutus kognitiiviseen, kielelliseen ja emotionaaliseen kuntoutumiseen ja aivojen toipumiseen ensimmäisten AVH:n jälkeisten kuukausien aikana sekä tutkia miten musiikin vaikutuksia voidaan mahdollisesti optimoida mm. käytettävän musiikkimateriaalin ja –teknologian sekä potilaiden kliinisten oireiden suhteen. Tutkimme lisäksi amusiasta toipumisen aivoperustaa sekä laulujen muistivaikutusta kielellisen materiaalin oppimisessa.
Menetelmät
Tutkimus koostuu kahdesta Helsingissä (2004–2007) ja Turussa (2014–2016) toteutetusta satunnaistetusta kontrolloidusta tutkimuksesta, jossa verrataan erityyppisen musiikin ja äänikirjojen päivittäisen kuuntelun ja tavallisen kuntoutuksen vaikutuksia AVH:n jälkeisen 2 kk aikana. Potilaita arvioitiin kolme kertaa 6 kk seurantajakson aikana käyttäen (i) kielellisiä, kognitiivisia ja musiikkitestejä, (ii) mielialaa ja elämänlaatua kartoittavia kyselylomakkeita, (iii) aivomagneettikäyrällä (magnetoenkefalografia, MEG) mitattavia kuulomuistin aivovasteita sekä (v) aivojen magneettikuvausta (MRI, fMRI) puheen ja musiikin prosessointiin liittyvien aivorakenteiden ja –verkostojen tutkimiseen. Kolmas tutkimus on pilottitutkimus, jossa tutkimme musiikin kuuntelun lyhytkestoisia hormonaalisia vaikutuksia sekä musiikin suoratoistosovellusten käytettävyyttä AVH:n jälkeen.
Keskeisimmät yhteistyötahot
HYKS & HUS-Kuvantaminen, BioMag-laboratorio, TYKS & Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, Åbo Akademi / Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto / Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, University of Montreal / International Laboratory for Brain, University of Barcelona / Cognition and Brain Plasticity Unit
Julkaisut
- Sihvonen AJ, Ripollés P, Särkämö T, Leo V, Rodríguez-Fornells A, Saunavaara J, Parkkola R, Soinila S. Tracting the neural basis of music: Deficient structural connectivity underlying acquired amusia. Cortex 2017; 97: 255-273.
- Sihvonen AJ, Särkämö T, Ripollés P, Leo V, Saunavaara J, Parkkola R, Rodríguez-Fornells A, Soinila S. Functional neural changes associated with acquired amusia in different stages of recovery after stroke. Scientific Reports 2017; 7: 11390.
- Sihvonen AJ, Ripollés P, Leo V, Rodríguez-Fornells A, Soinila S, Särkämö T. Revisiting the neural basis of acquired amusia: Structural changes underlying amusia recovery. Frontiers in Neuroscience: Auditory Cognitive Neuroscience 2017; 11: 426.
- Sihvonen AJ, Ripollés P, Leo V, Rodríguez-Fornells A, Soinila S, Särkämö T. Neural basis of amusia and its recovery after stroke. Journal of Neuroscience 2016; 36: 8872-8881.
- Särkämö T, Ripollés P, Vepsäläinen H, Autti T, Silvennoinen HM, Salli E, Laitinen S, Forsblom A, Soinila S, Rodríguez-Fornells A. Structural changes induced by daily music listening in the recovering brain after middle cerebral artery stroke: A voxel-based morphometry study. Frontiers in Human Neuroscience 2014; 8: 245.
- Särkämö T, Soto D. Music listening after stroke: Beneficial effects and potential neural mechanisms. Annals of the New York Academy of Sciences 2012; 4: 153-162.
- Särkämö T, Tervaniemi M, Soinila S, Autti T, Silvennoinen HM, Laine M, Hietanen M, Pihko E. Auditory and cognitive deficits associated with acquired amusia after stroke: A magnetoencephalography and neuropsychological follow-up study. PLoS ONE 2010; 5: e15157.
- Särkämö T, Pihko E, Laitinen S, Forsblom A, Soinila S, Mikkonen M, Autti T, Silvennoinen HM, Erkkilä J, Laine M, Peretz I, Hietanen M, Tervaniemi M. Music and speech listening enhance the recovery of early sensory processing after stroke. Journal of Cognitive Neuroscience 2010; 22: 2716-2727.
- Forsblom A, Särkämö T, Laitinen S, Tervaniemi M. The effect of music and audio book listening on people recovering from stroke: The patient’s point of view. Music and Medicine 2010; 2: 229-234.
- Särkämö T, Tervaniemi M, Soinila S, Autti T, Silvennoinen HM, Laine M, Hietanen M. Cognitive deficits associated with acquired amusia after stroke: A neuropsychological follow-up study. Neuropsychologia 2009; 47: 2642-2651.
- Forsblom A, Laitinen S, Särkämö T, Tervaniemi M. Therapeutic role of music listening in stroke rehabilitation. Annals of the New York Academy of Sciences 2009; 1169: 426-430.
- Särkämö T, Tervaniemi M, Soinila S, Autti T, Silvennoinen HM, Laine M, Hietanen M. Amusia and cognitive deficits after stroke: Is there a relationship? Annals of the New York Academy of Sciences 2009; 1169: 441-445.
- Särkämö T, Tervaniemi M, Laitinen S, Forsblom A, Soinila S, Mikkonen M, Autti T, Silvennoinen HM, Erkkilä J, Laine M, Peretz I, Hietanen M. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain 2008; 131: 866-876.
Omaisten ja hoitajien toteuttamat musiikkiaktiviteetit dementian hoidossa
Tausta
Musiikki on dementiassa tärkeä tunteiden ilmaisun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kanava sekä tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistia, stimuloiva virike. Musiikkiterapia on muistisairauden hoidossa lupaava työkalu, jonka avulla voidaan parantaa mielialaa ja lieventää neuropsykiatrista oireilua keskivaikeassa ja vaikeassa dementiassa. Omaisten ja hoitajien toteuttamien musiikkiaktiviteettien vaikutuksista tiedetään sen sijaan vähemmän, etenkin liittyen kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen dementian alkuvaiheessa.
Tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää omaisten ja hoitajien toteuttamien musiikkiaktiviteettien (musiikin kuuntelu, laulaminen) soveltuvuutta ja pitkäkestoista vaikuttavuutta muistisairaiden kognitiiviseen toimintakykyyn, mielialaan ja elämänlaatuun sekä omaisten psyykkiseen hyvinvointiin.
Menetelmät
Tutkimus on viidessä Helsingin ja Espoon hoivayksikössä v. 2009-2011 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, johon osallistui muistisairaita, joilla oli lievä tai keskivaikea dementia, yhdessä omaisensa tai hoitajansa kanssa. Osallistujat saivat 3 kk musiikki-intervention, jossa omaisia ohjattiin käyttämään joko tutun musiikin kuuntelua tai laulamista muistisairaan kanssa, tai tavallista hoitoa. Heitä arvioitiin kolme kertaa 9 kk seurantajakson aikana käyttäen (i) muistia ja muita kognitiivisia toimintoja mittaavia neuropsykologisia testejä ja (ii) mielialaa, elämänlaatua ja omaisen psyykkistä hyvinvointia kartoittavia kyselylomakkeita.
Keskeisimmät yhteistyötahot
Miina Sillanpään säätiö; Helsingin yliopisto / Opettajankoulutuslaitos; Sibelius-Akatemia; Helsingin Alzheimer-yhdistys, Tapiolan palvelukeskus, Helsingin Seniorisäätiö, Kustaankartanon seniorikeskus, University of California San Francisco / Institute for Health and Aging
Julkaisut
- Särkämö T, Laitinen S, Numminen A, Kurki M, Johnson JK, Rantanen P. Pattern of emotional benefits induced by regular singing and music listening in dementia. Journal of the American Geriatrics Society 2016; 64: 439-440.
- Särkämö T, Laitinen S, Numminen A, Kurki M, Johnson JK, Rantanen P. Clinical and demographic factors associated with the cognitive and emotional efficacy of regular musical activities in dementia. Journal of Alzheimer’s Disease 2016; 49: 767-781.
- Särkämö T, Tervaniemi M, Laitinen S, Numminen A, Kurki M, Johnson J, Rantanen P. Cognitive, emotional and social benefits of regular musical activities in early dementia: Randomized controlled study. The Gerontologist 2014; 54: 634-650.