Tutkimuksen kuvaus

Lapset saivat päivittäin D-vitamiinivalmistetta 10 µg tai 30 µg kahden viikon iästä kahden vuoden ikään saakka. Tutkimus sisälsi kolme tutkimuskäyntiä: lapsen ollessa kuuden kuukauden, 1 ja 2 vuoden ikäinen. Tutkimuskäynnit toteutettiin Kätilöopiston sairaalassa ja viimeinen tutkimuskäynti oli kesäkuussa 2016.

Tutkimukseen liittyvä seuranta

1. Näytteenotto

Synnytyksessä otettiin napanuoran sulkemisen jälkeen verinäyte napanuorasta. Näytteestä tutkittiin mm. D-vitamiini- ja kalsiumaineenvaihduntaan sekä inflammaatioon liittyviä biokemiallisia merkkiaineita.

Lapsilta tutkittiin turvallisuusmäärityksenä veren kalsiumpitoisuuden verinäytteet kontrollikäynnillä 6 kk iässä sekä 1 vuoden ja 2 vuoden iässä. Tämän lisäksi tutkittiin D-vitamiinin ja luuston aineenvaihduntaan liittyviä merkkiaineita ja tehtiin allergioihin, astmaan ja infektioihin liittyvien biokemiallisten merkkiaineiden määrityksiä.

2. Alkukysely

Tutkimukseen osallistuneiden lasten huoltajat täyttivät heti tutkimuksen alussa kyselyitä, joiden avulla kartoitettiin vanhempien taustatietoja sekä äidin hyvinvointia raskauden aikana ja ruokatottumuksia viimeiseltä raskauskuukaudelta.

3. Kalenteriseuranta

Tutkimuksen aikana huoltajat täyttivät lapsen päivittäiseen seurantakalenteriin tutkimusvalmisteen käyttöä koskevia tietoja. Kalenteriin merkittiin myös infektioihin liittyviä tietoja ja kaikki sairauspäivät. Ruokavalion osalta kerättiin tietoa ruoka-aineiden aloitusajankohdasta, maidon käytöstä, imetyksestä ja lisäravinteista. Huoltajia pyydettiin merkitsemään myös kaikki ulkomaanmatkat (aurinkomatkat) kalenteriin.

4. Seurantakyselyt

Seurantakyselyiden avulla arvioitiin tutkimukseen osallistuneiden lasten yleistä kehitystä, sosiaalisia taitoja sekä persoonallisuuden kehitystä. Myös äidin hyvinvointia tarkasteltiin kyselyin. Lisäksi ravitsemusta kartoitettiin ruokapäiväkirjan ja ruuankäyttökyselyn avulla. Allergiakyselyt toteutettiin ensimmäisen vuoden aikana 3 kuukauden välein sähköisen kyselyn avulla ja lisäksi tutkimuslomakkeen osana 1 ja 2 vuoden iässä.

Tutkimuskäynnit

1. Käynti 6 kk

Käynnillä lapsen pituus, paino ja päänympärys mitattiin kuten neuvolakäynnilläkin. Tämän lisäksi lapsesta otettiin kantapäästä kapillaariverinäyte kalsiumpitoisuuden määrittämiseksi.

2. Käynti 12 kk

Yhden vuoden tutkimuskäynnillä tehtiin perusmittaukset (pituus, paino ja päänympärys) ja otettiin verinäyte. Lisäksi lapsilta määritettiin luun mineraalitiheys pQCT –tekniikkaa käyttäen. Osalle lapsista tehtiin neurologisen kehityksen arviointi lääkärin toimesta.

3. Käynti 24 kk

Kahden vuoden käynti oli hyvin samanlainen kuin yhden vuoden käynti. Lapsi mitattiin, punnittiin ja luun mineraalitiheyden mittaus uusittiin. Tutkimuskäynnin yhteydessä lapsen motorista kehitystä arvioitiin ja häneltä otettiin verinäyte.

Tutkimusprojektin päätyttyä perheille lähetettiin kirje, jossa oli tieto, kumpaan D vitamiiniryhmään lapsi oli kuulunut tutkimuksen aikana. Samassa kirjeessä oli tiedot lapsen seerumin D-vitamiinipitoisuudesta yhden ja kahden vuoden iässä, luun mineraalitiheyden Z-luku (lapsen oma mitta-arvo suhteessa vertailuarvoihin) kahden vuoden iässä ja keskimääräinen päivittäinen D-vitamiinin saanti ruuasta yhden vuoden iässä. Lisäksi, perheet saivat arvion lapsen temperamenttiprofiilista.

Jat­ko­seu­ran­ta toteutettiin vuosina 2019–2022

Jatkoseurannan tarkoituksena on selvittää, miten varhainen D-vitamiini interventio vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen, luuston terveyteen, mahdollisiin allergisiin sairauksiin ja infektioihin sekä lapsen kognitiiviseen ja psykologiseen kehitykseen.

Kaikkiin perheisiin, jotka kävivät 2-vuotisseurantakäynnillä, oltiin yhteydessä kirjeitse. Heitä pyydettiin osallistumaan tähän jatkoseurantaan (VIDI2-tutkimukseen). Perheet vastasivat ensin sähköiseen kyselyyn, jonka jälkeen heihin oltiin yhteydessä ja sovittiin mahdollinen tutkimuskäynti Puistosairaalaan Meilahteen.

Kiitos kaikille osallistujille!

(VIDI) –jatkoseuranta tutkimuksen kulku

1. Perheille lähetettiin postitse kirje, jossa pyydettiin osallistumaan tutkimuksen jatkoseurantaan (VIDI2). Kirje sisälsi tiedotteet ja suostumukset lapselle ja huoltajille. Kirjeen mukana oli linkki sähköiseen kyselyyn. Huoltajia pyydettiin vastaamaan kyselyyn ja antamaan näin yhteystietonsa mahdollisen tutkimuskäynnin sopimista varten.
2. Tutkimuskäynnillä lapsista kerättiin jälleen runsaasti tietoa. Käynnin aikana lapselle tehtiin pitkälti samat tutkimukset kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Lapsi mitattiin, punnittiin ja luuston mineraalitiheys tutkittiin pQCT-menetelmää käyttäen. Lisäksi mitattiin kehonkoostumus ja verenpaine. Verinäyte otettiin joko käynnin yhteydessä tai erillisellä käynnillä HUS laboratoriossa (Tullinpuomi, Kamppi, Iso-Omena, Jorvi).
3. Kutsuimme lapset lisäksi erilliselle käynnille, jossa DXA tekniikalla tutkittiin sekä luuston mineraalitiheyttä, että kehonkoostumusta (mm. kokonaisluumassa, lihasmassa).
4. Näiden tutkimusten lisäksi pyysimme lapsen mukaan kognitiiviseen osatutkimukseen, jossa lapsi ratkoi erilaisia mm. kieleen, muistiin, avaruudelliseen hahmottamiseen ja ongelmanratkaisuun liittyviä tehtäviä.
5. Lapsen kognitiiviseen osatutkimukseen kuuluivat myös sähköiset psykologiset kyselyt, joihin huoltajat saivat erillisen linkin. Kyselyissä kartoitettiin laaja-alaisesti sekä lapsen että vanhemman piirteitä ja hyvinvointia. Lapsen kyselyt koskivat mm. temperamenttipiirteitä, tunteiden säätelyä, sosiaalisia suhteita, pelkoja, toiminnanohjausta ja unta. Vanhempien kyselyssä kartoitettiin mielialoja, stressiä ja vanhemmuutta.
6. Lisäksi osalla tutkimukseen osallistuvalla lapsella oli mahdollisuus osallistua oikojahammaslääkärin tutkimukseen, jossa arvioitiin lapsen suun, hampaiston ja purennan terveyttä.

Koronapandemian vuoksi maaliskuussa 2020 tutkimuskäynnit keskeytyivät. Tutkimuskäyntejä toteutettiin heti, kun tartuntariski pieneni ja käynti oli kaikille osapuolille mahdollista ja turvallista. Korona-aika vaikutti meihin kaikkiin ja siksi tutkimuksessa kartoitettiin myös koronaviruspandemian mahdollisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Lähetimme kaikille tutkimukseen osallistujille erillisen psykologisen kyselyn tästä aiheesta.

Tämän lisäksi tutkimuskäynnillä otettiin sylkinäyte, josta tutkittiin koronavirusten esiintyvyyttä ja verinäyte koronavirusvasta-aineiden tutkimista varten. Vasta-aineilla pyritään selvittämään, moniko lapsista on sairastunut tai altistunut koronavirukselle pandemian aikana.