Tutkimus

Maker@STEAM tutkimusyhteisön jäsenien tutkimuskohteet keskittyvät oppilaiden oppimiseen, osallisuuteen sekä koulun kehittämiseen. Tutkimushankkeissamme integroimme tekijäkulttuuria, suunnittelua ja keksintöpedagogiikkaa kouluopetukseen. Näissä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa yhdistyvät biologian, kemian, käsityön, kotitalouden, matematiikan ja fysiikan oppiaineiden sisältöalueet.

Tutkimusalueisiimme kuuluvat myös mm. oppiainekohtainen opetus, kestävä kehitys, hyvinvointi, tasa-arvo, inkluusio, oppimisvaikeudet ja oppimisen arviointi. Monet projektimme toteutetaan design-tutkimuksen keinoin, jossa opettajat ja tutkijat tekevät kiinteästi yhteistyötä toistensa kanssa.

Maker@STEAM tutkimusyhteisön jäsenet toimivat mm. seuraavissa tutkimusryhmissä ja -hankkeissa.

Käsityötieteen tutkimus kattaa laaja-alaisesti käsityökulttuurin eri osa-alueet:

  • käsityöntekijät toimijoina
  • tuotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessit sekä tuotekehitys
  • käsityön teknologiaan sisältyviä laitteet, koneet ja työvälineet

Käsityötiede on luonteeltaan monitieteistä. Tutkimuskohdetta voidaan lähestyä psykologisesta, fysiologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai taloudellisesta ja teknologisesta näkökulmasta.

Käsityötiede luo käsitejärjestelmiä ihmisen luovan, tuottavan toiminnan ymmärtämiseen ja analysointiin - tämän toiminnan tavoite voi olla henkilökohtainen, käytännöllinen, taiteellinen, pedagoginen tai ammatillinen.

Käsityön opetuksen tutkimus tuo käsityötieteen tutkimukseen oppimisen, opetuksen, kasvatusjärjestelmän näkökulmat. Tutkimuksessa syvennetään taidon oppimisen, interaktiivisen ja verkostoituneen käsityönopetuksen sekä yliopiston (opettajankoulutuksen) ja koulun kumppanuusyhteistyön näkökulmia.

Laajassa merkityksessä käsityötiede ja käsityön opetuksen tutkimus vahvistaa suomalaista kulttuuria ja elämänhallintataitoja. Viime aikojen tutkimusteemoja ovat käsityötieteessä olleet mm.

  • Suunnittelu- ja valmistusprosessien tutkimus ja virtuaalinen yhteisöllinen suunnittelu
  • Käsityö kulttuurisen toiminnan muotona
  • Käsityön tulevaisuus
  • Käsityöllisen tietoon ja taitoon liittyvä tutkimus
  • Käsityönopetus ja oppiminen

Tutkimusryhmän johtajina toimivat professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen ja professori Erja Syrjäläinen.

Matematiikan, luonnontieteiden, teknologian, luovuuden ja kestävän kehityksen opetuksen ja oppimisen tutkimusryhmän tutkimus sijoittuu tiedekunnan molemmille painoaloille, eli kasvatus, yhteiskunta & kulttuuri ja oppiminen & vuorovaikutus.  Ryhmässä tutkitaan erityisesti matematiikan, biologian, fysiikan, kemian, tietotekniikan ja teknologian opetuksen, kiinnostuksen ja oppimisen ilmiöitä, myös luovuuden, innovatiivisuuden sekä tiedekasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen viitekehyksissä. Ryhmällä on useita ulkopuolisella rahoituksella rahoitettuja tutkimushankkeita. Monet hankkeista on toteutettu kasvatustieteellisen kehittämistutkimuksen viitekehyksessä.

Kotitalouspedagogiikkaan ja ruokapedagogiikkaan kohdistuvaa ainedidaktista tutkimusta tehdään tutkimusryhmässä: ”Ruoka, kulttuuri ja oppiminen”.  Ryhmän tavoitteena on parantaa oppimisen laatua eri-ikäisille oppijoille suunnattuissa opetus- ja oppimisprosesseissa sekä luoda perusteita erilaisten oppimisympäristöjen sekä opettajankoulutuksen kehittämiselle. Yksi keskeinen tutkimusalue liittyy ruokakasvatuksen ja ruokapedagogiikan kehittämiseen. Aterioiden ja ruoan valinta kietoutuvat oppimiseen erilaisissa arki- ja kouluympäristöissä, sekä myös institutionaalisen oppimisen ulkopuolisissa konteksteissa. Toinen keskeinen tutkimusalue on taitojen ja tietojen oppiminen, opetus ja arviointi peruskoulun kotitalousopetuksessa. Tutkimusyhteistyö on viime vuosina ollut enenevässä  määrin kansainvälistä esimerkiksi CIMO:n rahoittaman NSS-vaihto-ohjelman (Culturally responsive education) kautta. Ohjelman yhteistyökumppanit ovat University of Pretoria (Etelä-Afrikka), University Dar es Salaam (Tansania), University of Cape Coast (Ghana) sekä   Jyväskylän yliopisto. Muita vakiintuneita yhteistyökumppaneita ovat Åbo Akademin ruotsinkielinen kotitalousopettajakoulutus, Tallinnan yliopisto, Uppsalan yliopisto ja Göteborgin yliopisto.

Kotitalouspedagoginen tutkimus tuottaa uusia välineitä oppimishaasteista selviytymiseen erilaisissa oppimisympäristöissä. Aikuisten oppimisen ja työssäoppimisen haasteet ovat myös keskeisiä kotitalousopettajakoulutuksen kannalta, sillä koulutuksessa on viime aikoina enenevässä määrin suuntauduttu aikuisten oppimisen problematiikkaan ja aikuisopetus tarjoaa työpaikkoja useille koulutuksesta valmistuville.

Tutkimusryhmän vastuuhenkilö on kotitalouspedagogiikan professori Päivi Palojoki.

Voit lukea lisää ruoan, kulttuurin ja oppimisen tutkimusryhmästä osoitteesta http://blogs.helsinki.fi/kotitalouspedagogiikka/

Projektissamme tutkitaan asiantuntijuuden kehittymistä life sciences tieteenalojen kontekstissa sekä life science yliopisto-opettajien pedagogisen asiantuntijuuden kehittymistä pedagogisten opintojen tuloksena. Tutkimushankkeessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä, mm. silmänliikementelmää sekä virtuaalisia oppimisympäristöjä. Tulosten avulla voidaan kehittää yliopisto-opetusta ja oppimista tukemaan adaptiivisen asiantuntijuuden rakentumista.