Lukivaikeus näkyy aivoissa lukemiseen yhteydessä olevien alueiden pienempänä kokona

Useat lukemiseen liittyvät aivoalueet olivat kooltaan pienempiä sellaisilla aikuisilla, joilla on lukivaikeus. Toisaalta aivojen kokonaistilavuudessa ei ollut eroja verrokeihin nähden. Tutkimus antaa lisätukea teorioille lukivaikeuden taustalla olevista tiedonkäsittelyn haasteista.

Lukivauva-hankkeen vastajulkaistussa tutkimuksessa verrattiin aivojen rakenteiden eroja henkilöillä, joilla oli vs. ei ollut lukivaikeutta. Lisäksi tutkittiin, miten kokoerot aivojen eri osissa olivat yhteydessä lukemisen kannalta tärkeisiin taitoihin.

Tutkimuksessa 23 lukivaikeuksisen ja 22 lukutaidoiltaan tyypillisen aikuisen aivot kuvattiin MRI:llä eli magneettikuvauksella ja heitä arvioitiin neuropsykologisilla ja lukutaitotesteillä. Erityistä huomiota tutkimuksessa kiinnitettiin menetelmien monipuolisuuteen ja taustatekijöiden huomioon ottamiseen analyyseissa.

 

Tutkimuksen mukaan lukivaikeuteen liittyi vasemmalla aivopuoliskolla tilavuudeltaan pienempi ylempi ohimolohko sekä sen alapuolisia rakenteita kuten aivosaari eli insula. Aivokuoren alaisten osien yhteyttä lukivaikeuteen on tutkittu vasta vähän. Tässä tutkimuksessa lukivaikeuteen liittyi pienempi tilavuus osassa näistä rakenteista vasemmalla aivopuoliskolla. Alueet, joilla löydettiin ryhmien välisiä eroja, olivat yhteydessä lukutaitotesteissä suoriutumiseen.

Aivojen kokonaistilavuudessa ei sen sijaan löytynyt eroja ryhmien välillä. Lukivaikeudessa aivojen hermosolut näyttävät siis painottuneen hieman eri osiin aivoja kuin tyypillisesti lukevilla.

Tulokset ovat yhtäpitäviä sen kanssa, että lukivaikeuden taustalla on nykyisten teorioiden mukaan keskeisimpänä fonologiset vaikeudet ja joidenkin tutkimusten mukaan implisiittisen oppimisen ongelmat ja työmuistin haasteet. Fonologiset taidot tarkoittavat taitoja jakaa puhetta äänteiksi, tavuiksi ja sanoiksi sekä rakentaa näistä osista kokonaisuuksia. Implisiittinen oppiminen tarkoittaa sellaista automaattista ja tiedostamatonta taitojen oppimista, joita ei itse voi sanallisesti selittää, kuten polkupyörällä ajaminen tai oman äidinkielen oppiminen.

Viite: Kujala, T., Sihvonen A., Thiede A., Palo-oja, P., Virtala, P., Numminen, J. & Laasonen, M. (2021). Voxel and surface based whole brain analysis shows reading skill associated grey matter abnormalities in dyslexia. Scientific Reports, 11, 10862. https://doi.org/10.1038/s41598-021-89317-x
 

Lisätietoja: