Alla on esitelty valikoima julkaisujamme. Koska kokonaisvaltaisen lähestymistavan popularisointi on meille yhtä tärkeä tavoite kuin tieteellinen tutkimus, sisältää valikoima sekä tieteellisiä, ammatillisia että yleistajuisia julkaisuja.
Transformer 2030 Tulevaisuuden tekijät: Kestävän tulevaisuuden edistäminen konkreettien utopioiden pedagogiikan avulla. Rajala, A., Tasajärvi, A., Holmström, A. C. & Cantell, H., Oct 2022, In: Kasvatus & Aika. 16, 3, p. 124-132
Voiko luonnosta tulla pois? Mikä on se luonto, johon olemme suhteessa? Soinnunmaa, P., Willamo, R., Helenius, L., Holmström, C., Kaikko, A. & Nuotiomäki, A., 2021. Teoksessa: Haverinen, R., Mattila, K., Neuvonen, A., Saramäki, R. ja Sillanaukee, O. (toim.). Ihminen osana elonkirjoa : Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella. Sitra muistio. Ss. 65-79.
Kompleksisten ympäristöongelmien ymmärtäminen vaatii kokonaisvaltaista ajattelua. Willamo, R., Helenius, L., Huotari, E. ja Salminen, P., 2020. Teoksessa Cantell, H., Aarnio-Linnanvuori, E. ja Tani, S.: Ympäristökasvatus. Kestävän tulevaisuuden käsikirja. PS-kustannus. Jyväskylä. Ss. 254-255.
Lääkäreillä on paljon annettavaa kestävyyskriisin ratkaisemiseen. Laisi, J., Willamo, R., Holmström, C. Lääkärilehti 19/2020: 1120-1121.
Globaalikasvatukseen tarvitaan systeemistä ymmärrystä. Holmström, C., Helenius, L & Laininen, E. 2019. Kasvatus 5/2019: 521-525.
Avointa dialogia ilmastonmuutoskeskusteluun postnormaalin tieteen avulla. Lehtiniemi, H. 2019. Ilmansuojelulehti 3/2019: 24-26. [Post normal science - a tool to create open dialogue in climate change discussion]
Sanoista tekoihin - tieto ja tunteet ilmastonmuutoskeskustelussa. Versuslehden nettijulkaisu 11/2019. Lehtiniemi, H. 2019. [Sparking action - knowledge and emotions in climate change discourse]
Telecouplings in a globalizing world: linking food consumption to outsourced resource use and displaced environmental impacts. Sandström, Vilma, 2018. Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae. Academic dissertation. University of Helsinki. Helsinki.
Ratkaiseeko kiertotalous ympäristökriisin? Willamo, R., 2018: Ympäristökasvatus. 2018, Teema: 43.
Learning how to understand complexity and deal with sustainability challenges – a framework for a comprehensive approach and its application in university education. Willamo, R., Helenius, L., Holmström, C., Haapanen, L., Sandström, V., Huotari, E., Kaarre, K., Värre, U., Nuotiomäki, A., Happonen, J. & Kolehmainen, L., 2018. Ecological modelling. 370: 1-13. (Special issue on teaching systems and modelling.)
Kuinka ymmärtää kompleksisia ilmiöitä? Generalismi, holismi ja holarkismi kokonaisvaltaisessa kestävyyskoulutuksessa. Willamo, R., Helenius, L., Holmström, C., Haapanen, L., Huotari, E. & Sandström, V., 2017. Kasvatus 48(5): 415-428. [How to understand complex phenomena? Generalism, holism and holarchism in comprehensive sustainability education.]
Kokonaisvaltaisesti suuntautunut opiskelija ja hänen opinnäytetyöprosessinsa. Generalismi, holismi ja holarkismi kestävyyskoulutuksen käytännöissä. Willamo, R., Nuotiomäki, A., Kaarre, K., Holmström, C., Kolehmainen, L. & Helenius, L., 2017. Kasvatus 48(5): 475–482. [Comprehensively oriented student and her thesis. Generalism, holism and holarchism in the practice of sustainability education.]
The role of trade in the greenhouse gas footprints of EU diets. Sandström, V., Valin, H., Krisztin, T., Havlík, P., Herrero, M., & Kastner, T. (2018). Global food security, 19, 48-55.
Linking country level food supply to global land and water use and biodiversity impacts: The case of Finland. Sandström, V., Kauppi, P. E., Scherer, L., & Kastner, T. 2017. Science of the Total Environment, 575, 33-40.
Economic growth as phenomenon, institution and ideology: A qualitative content analysis of 21st century growth critique. Haapanen, L. ja Tapio, P. 2016. Journal of Cleaner Production, 112 Part 4, 3492–3503.
Agenda 2030 ja asioiden välinen vuorovaikutus. Willamo, R., 2016. Ympäristökasvatus. 2016(2): 27. [Agenda 2030 and interaction between things.]
Globaaleja vai universaaleja ympäristöongelmia: Mitä "globaalisuus" oikein tarkoittaa? Willamo, R., 2016. Ympäristökasvatus. 2016(1): 27. [Global or universal environmental problems: what does ”globality” actually mean?]
Lähi- vai kaukoruokaa? – Suomen maankäyttö kansainvälisessä kaupassa. Sandström, V. 2015. Vesitalous 5/2015. [Local or global food? – Finnish land use in international trade.]
Thinking outward: Heuristics for systemic understanding of environmental problems. Huutoniemi, K. I. & Willamo, R., 2014. In: Huutoniemi, K. & Tapio, P. (ed.): Transdisciplinary Sustainability Studies: A Heuristic Approach. London: Routledge. S. 23-49.
Changing impact of import and export on agricultural land use: the case of Finland 1961–2007. Sandström, V., Saikku, L., Antikainen, R., Sokka, L., & Kauppi, P. 2014. Agriculture, Ecosystems & Environment, 188, 163-168.
Evaluating effectiveness of open assessments on alternative biofuel sources. Sandström, V., Tuomisto, J. T., Majaniemi, S., Rintala, T., & Pohjola, M. V. 2014. Sustainability: Science, Practice, & Policy, 10(2), 1207-032.
Criticism of economic growth as phenomenon, structure and ideology: A comparative analysis of contemporary degrowth classics. Haapanen, L. and Tapio, P. 2013. 10th biennial conference of the European Society for Ecological Economics, 18–21 kesäkuuta, 2013, Lille, Ranska. Abstrakti saatavissa sivuilla 213-215: ESEE 2013 Book of Abstracts
Surgery cancelation on the day of surgery in same-day admission in a Finnish hospital. Laisi, J., Tohmo, H., & Keränen, U., 2013. Scandinavian Journal of Surgery, 102(3): 204-208.
Paradigman muutos kestävän elämäntavan ja kulttuurin pohjana. Helenius, L. 2012. Yhteyksien kirja. Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kela. Juvenes print Tampere. 297 s. [Paradigm change as a starting point for sustainable life style and culture.]
From Home To Operation (FHTO) – a preoperative process. Laisi, J. 2012. University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Surgery. Helsinki. Academic Dissertation.
Kulutuskriittinen kohtuullisuus tarveteorioiden valossa. Schultz, L. and Tapio, P. 2011. Alue ja ympäristö, 40 (1), 3–16. [The sufficiency strategy of consumption in the light of need theories.]
From Home To Operation (FHTO)—A new surgical admission centre: Does the comprehensive initialisation of a new process harm surgery outcome? Keränen, J., & Keränen, U., 2011. Scandinavian Journal of surgery, 100(2):136-140.
An inter- and transdisciplinary analysis of the climate discussion of transport. Tapio, P., Huutoniemi, K., Lyytimäki, J., Varho, V., Vehmas, J. & Willamo, R., 2009. Paper presented at the conference Towards knowledge democracy. University of Leiden, the Netherlands, August 26, 2009.
Tieteiden integraatio yliopisto-opetuksessa: esimerkkinä ympäristöalan monitieteinen sivuainekokonaisuus. Cantell, H., Pietikäinen, J., Willamo, R., Laakso, M., Nurmi, S. & Sjöberg-Tuominen, L. 2009. Peda-Forum: yliopistopedagoginen aikakausjulkaisu 16(1): 6-19. [Integrating sciences in university education: Multidisciplinary environmental minor as an example.]
Une approche par problèmes pour les sciences de l'environnement. Berninger, K., Tapio, P., Lehtonen, M. & Willamo, R., 2009. Environments 36(2): 1-18
Developing interdisciplinary environmental frameworks. Tapio, P. & Willamo, R., 2008. Ambio 37(2): 125-133.
Onko teknologia hyvä vai paha? Willamo, R., 2008. Ympäristökasvatus, 2008(3), 30-31. [Is technology good or bad?]
Älä luovuta – käytä luovuutta. Willamo, R., 2008. Ympäristökasvatus, 2008(2), 30-31. [Don’t give up – use your creativity.]
Economic evaluation comparing From Home To Operation same day admission and preoperative admission one day prior to the surgery process: a randomized, controlled trial of laparoscopic cholecystectomy. Keränen J, Soini EJO, Ryynänen OP, Hietaniemi K, Keränen U., 2007. Current Medical Research and Opinion 23:2775-84.
Energy and transport in comparison: immaterialisation, dematerialisation and decarbonisation in the EU15 between 1970 and 2000. Tapio, P., Banister, D., Luukkanen, J., Vehmas, J. & Willamo, R., 2007. Energy Policy 35(1): 433-451.
LEIKO-prosessi ja perinteinen preoperatiivinen prosessi vertailussa. Keränen, U., Keränen, J., & Wäänänen, V., 2006. Suomen lääkärilehti, 36: 3603-3606.
Interdisciplinary environmental frameworks as educational tools for sustainability. Tapio, P. & Willamo, R. 2006. In: Sirpa Tani (ed.): Sustainable development through education: proceedings of the International Conference on Environmental Education. Helsinki, 14 June 2005. Department of Applied Sciences of Education. Research report 268: 49-75.
Leikkaukseen kotoa (LEIKO)-toimintamalli on hyödyllinen. Soini, E., Keränen, J., Ryynänen, O. P., & Keränen, U., 2007. Terveystaloustiede 2007. Helsinki, 2.2.2007, s. 36-42. Helsinki: 2007. Stakes, Työpapereita 2.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa ympäristönsuojelutieteessä. Sisällön moniulotteisuus ympäristönsuojelijan haasteena. Willamo, R., 2005. Environmentalica Fennica 23 University of Helsinki. Department of biological and environmental sciences. 374 pp. [Comprehensive Approach in Environmental Science and Policy: the Multidimensionality of the Contents as a Challenge in Environmental Protection. Academic Dissertation at the University of Helsinki.]
Kokonaisvaltaisuus hakusessa. Willamo, R., 2005. Ympäristö 19(7): 36. [We are missing comprehensiveness.]
Kokonaisvaltainen ajattelu ja yksittäisten ihmisten teot. Willamo, R., 2005. Nuorten Luonto 62(5): 16. [Comprehensive thinking and the actions of single persons.]
Kaaoksen reunalla. Willamo, R., 2005. Ympäristökasvatus 4(2): 30-31. [On the edge of chaos.]
Alla lueteltu kudelmalaisten esiintymisiä erilaissa tapahtumissa, konferensseissa ja seminaareissa. Luettelossa on sekä akateemisia että yleistajuisia esityksiä.
Haapanen, L., Nuotiomäki, A., Willamo, R., Helenius, L., Holmström, C., Huotari, E., Sandström, V., Värre, U., Kolehmainen, L., Kaarre, K., Happonen, J., 2018: Constructing comprehensive scenarios – The GHH framework for a comprehensive approach and its application in futures research Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kansainvälinen konferenssi, 13.-14.6.2018 Tampere
Valikoima Kudelman jäsenten saamia palkintoja ja tunnustuksia kestävyystieteeseen sekä sen tutkimiseen, opiskeluun ja opettamiseen liittyen.
Suomen Ympäristötieteellisen Seuran palkinto vuosien 2018-2019 parhaasta väitöskirjasta: Vilma Sandström 2018: Telecouplings in a globalizing world: linking food consumption to outsourced resource use and displaced environmental impacts.
Ilmansuojeluyhdistyksen palkinto vuoden parhaasta kandidaatintutkielmasta vuonna 2018: Heidi Lehtiniemi: Maailman muuttaminen postnormaalin tieteen avulla. Tapausesimerkkinä ilmastonmuutos.
Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seuran Yrjö Haila -palkinto vuoden parhaasta pro gradu -työstä vuonna 2013: Liisa Haapanen: Ilmiö, instituutio ja ideologia – 2000-luvun talouskasvukritiikin teemat.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Hyvä oppikirja -palkinto 1998: Kati Berninger, Petri Tapio ja Risto Willamo: Ympäristönsuojelun perusteet. Gaudeamus.
Biosfääri ry:n Vuoden opettaja -palkinto vuonna 2022: Risto Willamo
Helsingin yliopiston kultainen ansiomerkki, 2018: Risto Willamo: 30 vuotta tieteen palvelemista
Biosfääri ry:n kunniamaininta ympäristöalojen opiskelijoille tehdystä työstä vuonna 2014: Risto Willamo
Biosfääri ry:n Vuoden Opintoneuvoja bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa -palkinto vuonna 2014: Risto Willamo
Helsingin yliopiston Opettajien Akatemian perustajajäsenyys, 2013: Risto Willamo
2010 Symbioosi ry:n historian ensimmäinen Vuoden Opintoneuvoja -palkinto äärimmäisen omistautuneesta opinto-ohjauksesta vuonna 2010: Risto Willamo
Symbioosi ry:n Vuoden opettaja -palkinto vuonna 2009: Risto Willamo
Suomen ympäristökasvatuksen seuran Ympäristökasvatuksen Ruusu -palkinto kokonaisvaltaisesta ympäristökasvatustyöstä vuonna 2006: Risto Willamo
Helsingin yliopiston Hyvän Opettajan Eino Kaila -palkinto vuonna 2005: Risto Willamo
Symbioosi ry:n Vuoden opettaja -palkinto vuonna 2005: Risto Willamo
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historian ensimmäinen Magister Bonus – Hyvä opettaja -palkinto 1997: Risto Willamo