Tutkimushankkeet

PROSPEKTIIVINEN KLIININEN TUTKIMUS MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ, INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYDESTÄ SEKÄ SAIRAALAHOIDON TARPEESEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ KOIRAN MÄRKÄKOHTULEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ

Vastuutukija: Anna Ylhäinen

Meneillään olevaan väitöskirjatutkimukseen otetaan Yliopistolliseen eläinsairaalaan vuosina 2019-2022 märkäkohdun vuoksi leikattavaksi tulevia koiria. Tutkimuksen päätavoitteena on määrittää leikkauksen jälkeisen mikrobilääkehoidon vaikutusta virtsatie- ja leikkausalueen infektioiden esiintyvyyteen märkäkohtuun sairastuneilla koirilla. Märkäkohtu eli pyometra kuuluu yleisimpiin narttukoirien lisääntymiselimistön sairauksiin. Tehokkain hoitomuoto on munasarjojen ja kohdun poistoleikkaus. Lisäksi eläinlääketieteen oppikirjoissa suositellaan leikkauksen jälkeiseen hoitoon mikrobilääkehoitoa 5–14 vuorokauden ajaksi, mutta hoidon tarpeellisuudesta tai tehosta ei ole kliinisiä tutkimuksia. Sen sijaan, että mikrobilääkkeitä annetaan kaikille potilaille rutiininomaisesti, on tärkeää erottaa leikkauksen jälkeisestä lääkityksestä hyötyvät potilaat niistä, jotka eivät siitä hyödy. Tutkimuksella pyritään vähentämään tarpeetonta mikrobilääkkeiden käyttöä ja siitä seuraavaa bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä, jolla on merkittävä vaikutus niin eläinten kuin ihmistenkin terveyteen.

Lisätietoa tutkimuksesta oheisessa tutkimusesitteessä: pyometratutkimus_-_tutkimustiedote.pdf

 

 

PE­RI­NE­AA­LI­TY­RÄN ETIOLOGIA JA HOITO UROSKOIRILLA : PROSPEKTIIVINEN SATUNNAISTETTU SEURANTATUTKIMUS

Vastuutukija Tuuli Åhlberg

Lantionpohjan lihasten pettämisen seurauksena syntyvä perineaalityrä on lähes yksinomaan keski-ikäisillä tai vanhemmilla uroskoirilla esiintyvä sairaus, jonka tausta on huonosti tunnettu. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ja vertailla kahden leikkaustekniikan pitkän aikavälin hoitotuloksia ja etsiä mahdollisia sairaudelle altistavia tai hoitotulokseen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuspotilaiden rekrytointi tähän tutkimukseen on päättynyt ja kaikki 66 tutkimukseen tarvittavaa koiraa on leikattu. Leikkaukset on tehty Yliopistollisessa eläinsairaalassa satunnaistetusti kahdesta eri leikkaustekniikasta valitulla leikkausmenetelmällä. Mahdollisia perineaalityrälle altistavia tekijöitä on kartoitettu ja koiran toipumista leikkauksesta sekä vointia on seurattu tarkoin vuoden ajan leikkauksen jälkeen. Käytettyinä tutkimusmenetelminä ovat omistajakysely ja kivun arviointi, ortopedinen tutkimus, neurologinen tutkimus, lihassähkökäyrä- ja hermon johtamisnopeuden tutkimukset sekä lantion alueen tietokonetomografiatutkimus. Tutkimukset, leikkaukset sekä niihin liittyvät nukutustoimenpiteet sekä kivunhallinta on toteutettu nykyaikaisia menetelmiä käyttäen ja potilasturvallisuudesta huolehtien.

Tulosten analysointi ja väitöskirjan osatöiden kirjoitustyö ovat käynnissä ja ensimmäinen osatyö on julkaistu. Ensimmäisen osatyön tulosten perusteella eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on erittäin yleistä perineaalityrää sairastavilla uroskoirilla. Väitöskirjan on määrä valmistua vuonna 2023.

Lisätietoa tutkimuksesta oheisessa tutkimusesitteessä.

 

LANTIO-ONTELON KUVANTAMINEN TIETOKONETOMOGRAFIALLA PERINEAALITYRÄÄ SAIRASTAVILLA KOIRILLA JA HOIDON SEURANTA

Vastuututkija Hanna Salonen 

Perineaalityrää sairastavien koirien lantio-ontelon aluetta ei ole aiemmin systemaattisesti kuvattu tietokonetomografialla ja muutosten kuvaus aiemmassa kirjallisuudessa on tehty muita kuvantamismenetelmiä kuten röntgen- tai ultraäänitutkimusta apuna käyttäen. Näillä menetelmillä on huomattavia rajoituksia ja tietokonetomografia tuo uutta tietoa sairauteen liittyvistä anatomisista ja rakenteellisista muutoksista ja niiden palautumisesta leikkaushoidon jälkeen. Sairastuneilla koirilla tavataan voimakkaita muutoksia lantio-ontelon elinten, erityisesti eturauhasen ja peräsuolen, sijainnissa, mutta myös elinten rakenteessa.

Tutkimuksen materiaalina on käytetty perineaalityrää sairastavilta koirilta kerättyä kuvamateriaalia, joka hoidon suunnittelua varten tehdyn kuvantamisen lisäksi sisältää ainutlaatuisen seurantatutkimuksen kolme kuukautta leikkaushoidon jälkeen. Tutkimuksessa muun muassa validoidaan eturauhasen tilavuuden mittauksessa käytetty menetelmä, kuvataan kriteerit eturauhasen ja muiden lantio-ontelon elimien muutosten kuvaamiseksi ja verrataan muutoksia ennen ja jälkeen leikkaushoidon. Tutkimuksen materiaali on kerätty ja tulosten analysointi on käynnissä. Ensimmäinen osatöistä on julkaistu. Valmistuneiden tulosten perusteella eturauhasen  tilavuuden mittausmenetelmä on todettu tarkaksi ja myös kliiniseen käyttöön hyvin soveltuvaksi. Perineaalityrää sairastavien koirien eturauhasten on todettu poikkeavan merkittävästi vastaavan ikäisten kontrollikoirien eturauhasista. Väitöskirjan on määrä valmistua vuonna 2023.

 

MAKSASHUNTTITUTKIMUS

Vastuututkija Jenni Sukura 

Tutkimuspotilaiden rekrytointi on päättynyt helmikuussa 2022. Tutkimukseen otettiin noin 7-12 viikon ikäisiä Suomessa syntyneitä kääpiösnautseripentueita. 

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida maksashuntin esiintyvyyttä Suomessa syntyneillä kääpiösnautsereilla. Maksashuntti on koirilla pääsääntöisesti synnynnäisenä esiintyvä maksan verenkierron epämuodostuma, jossa maksaan normaalisti porttilaskimoa pitkin tuleva veri ohjautuu epänormaalia oikovirtaussuonta pitkin maksan ohi yleiseen verenkiertoon. Maksa ei saa tarvitsemaansa verenkiertoa, sen toiminta häiriintyy ja maksa surkastuu. 

Tulosten avulla sairaita yksilöitä voidaan poistaa jalostuksesta ja sairauden esiintyvyyttä vähentää. Lisäksi sairauden kasvattajille ja koiran omistajille aiheuttamaa taloudellista ja emotionaalista kuormitusta voidaan keventää. 

Lisätietoa tutkimuksesta löytyy oheisesta tutkimustiedotteesta: 

https://sksk.fi/wp-content/uploads/2021/02/TutkimustiedoteMaksashuntti.pdf

Lämpimät kiitokset tutkimukseen osallistuneille pentueille! 

 

KROO­NI­SEN KOR­VA­TU­LEH­DUK­SEN ESIIN­TY­VYMINEN AMERIKAN COCKERSPANIELEILLA SUOMESSA

Vastuututkija: Mirja Kaimio

Väitöskirjatutkimus on valmistunut marraskuussa 2021. Väitöskirjan tulosten perusteella ulkokorvantulehduksen esiintyvyys Suomen amerikancockerspanieleilla on korkea. Vakavan kroonisen ulkokorvantulehdukseen riski on suurentunut, jos ensimmäinen korvatulehdus esiintyy alle vuoden ikäisenä.  Tietokonetomografiakuvauksissa havaittu paksu täryontelon seinämä voi olla normaali löydös amerikan cockerspanieleilla. Korvavaharauhasten liikakasvu ja laajeneminen on rodulle tyypillistä. Rauhasmuutoksen esiintyminen myös kliinisesti terveillä koirilla viittaa perinnölliseen taustatekijään. Perinnöllisyyden varmentaminen vaatii lisätutkimuksia suuremmalla koiramäärällä.