Tutkimushankkeet

Käynnissä olevat tutkimusprojektit:

BioEpiCa – epilepsian etenemisen ja hoitovasteen biomarkkerit

Epilepsia on yksi sekä koirien että ihmisten yleisimpiä kroonisia neurologisia sairauksia. Epilepsia voi alentaa merkittävästi sairastuneen yksilön elämänlaatua ja lisätä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Lisäksi epilepsiaan voi liittyä liitännäissairauksia kuten käytösmuutoksia. Epilepsian tärkein hoitomuoto on yhä lääkehoito, jossa pääpaino on epilepsian oireiden eli kohtausten lievittämisessä. Vaikka kehitettyjen epilepsialääkkeiden kirjo on laaja, kohtauksia ei kuitenkaan saada riittävästi hallintaan noin kolmanneksella potilaista. Valitettavasti on vaikeaa ennustaa etukäteen, mitkä potilaat tulevat vastaamaan huonosti epilepsian lääkehoitoon, ja hoitovasteen ennustamiseksi olisi tärkeää löytää luotettavia biomarkkereita.

BioEpiCa -tutkimusprojektissa etsitään epilepsian diagnostisia ja prognostisia biomarkkereita, eli markkereita, jotka voisivat ennustaa tulevaa taudinkulkua, hoitovastetta ja mahdollisesti käynnissä yhä olevaa epileptogeneesia eli epilepsian kehittymisvaihetta.

Tutkimukseen osallistuvat koirat tutkitaan Yliopistollisen eläinsairaalan neurologian poliklinikalla. Osallistuville koirille tehdään kansainvälisen eläinlääketieteellisen epilepsiatyöryhmän (International Veterinary Epilepsy Task Force, IVETF) suosittelemat korkeimman luotettavuustason mukaiset laaja-alaiset tutkimukset ja käytössämme ovat eläinsairaalan korkeatasoiset laitteistot (mm. korkeakenttämagneetti ja video-aivosähkökäyrä eli videoEEG). Tutkimukset tekevät Yliopistollisen eläinsairaalan neurologit, jotka ovat suorittaneet eläinlääketieteellisen neurologian eurooppalaisen erikoistumistutkinnon (DiplECVN). Tutkimukseen osallistuvat koirat saavat tutkimukset ja seurantakäynnit alennettuun hintaan.

Mikäli teillä on kysyttävää tutkimuksesta tai haluatte ilmoittautua mukaan siihen, ottakaa yhteyttä:

Tutkimuksesta vastaavaan apulaisprofessori Tarja Pääkköseen:

tarja.jokinen@helsinki.fi tai p.050-310 2684

Tai väitöskirjatutkija Petra Kankaaseen:

petra.kangas@helsinki.fi tai p.050-518 5944

 

Kallonaukile-tutkimus koiranpennuilla

Moleraa, eli päälaella esiintyvää kallonaukiletta esiintyy yleisesti chihuahua-rotuisilla koirilla. Sen on ajateltu olevan harmiton, rodussa esiintyvä, rakenteellinen ominaispiirre. Hiljattain on kuitenkin osoitettu, että chihuahuoilla kallonaukileita esiintyy päälaen lisäksi myös kallon sivu- ja takapinnoilla. Kallonaukileiden runsas määrä ja koko ovat yleisempiä niillä koirilla, joilla esiintyy kallo-kaularankaliitoksen ahtaumaa sekä aivoselkäydinnestekierron häiriöstä johtuvaa selkäytimen ontelotautia, eli syringomyeliaa. Nämä rakenteelliset muutokset voivat aiheuttaa hermokipua ja koordinaatio-ongelmia ja näin ollen heikentää koirien elämänlaatua. Kallonaukileiden syntymekanismi on kuitenkin vielä avoin; niitä voi esiintyä joko luun kehityksen häiriönä, normaalisti kehittyneen luukudoksen ohentumisen seurauksena tai niiden yhdistelmänä. Syntymekanismin selvittäminen on tärkeää, jotta ymmärretään miksi oireilevilla koirilla on enemmän kallonaukileita.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kallonaukileiden esiintymistä normaalisti kehittyneillä, vastasyntyneillä koiranpennuilla. Tavoitteena on selvittää, esiintyykö kallonaukileita syntymähetkellä muualla kuin päälaella sekä arvioida, onko kallonaukileiden esiintymisessä eroavaisuuksia vastasyntyneiden chihuahuoiden sekä kallonmuodoltaan välimuotoisten koirien pennuilla.

Tutkimukseen etsitään ulkoisesti normaalisti kehittyneitä, synnytyskomplikaatiohin tai ensimmäisten elinpäivien aikana kuolleita koiranpentuja. Tutkimukseen osallistuvat, kuolleet koiranpennut tutkitaan Yliopistollisen eläinsairaalassa, jossa niille tehdään pään magneetti- ja tietokonetomografiakuvaus, sekä paremman kuvatarkkuuden antava mikrotietokonetomografia. Kuvausten lisäksi pennuille tehdään kuolinsyyn selvittämiseksi ruumiinavaus. Tutkimukset ovat veloituksettomat ja ruumiinavauslausunto toimitetaan omistajalle sen valmistuttua.

Mikäli teillä on kysyttävää tutkimuksesta tai haluatte osallistua siihen, ottakaa yhteyttä tutkimuksesta vastaavaan pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Elina Rautalaan (elina.tapio@helsinki.fi) tai neurologian kliinisen opettajaan, Anna-Mariam Kivirantaan (anna-mariam.kiviranta@helsinki.fi, p. 050 3102629)