Ryhmän johtaja, dosentti, Minna Rajamäki

Minna työskentelee kliinisenä opettajana Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston pieneläinsisätautiopin yksikössä. Minna tutki väitöskirjatyössään eosinofiilisen keuhkotulehduksen aiheuttamia muutoksia, diagnosointimenetelmiä sekä hoitoa. Minna hoitaa ja konsultoi sydänvian tai keuhkosairauksien vuoksi tutkimuksiin tulevia potilaita Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Pääosa hänen työstään koostuu tutkimustyöstä; väitöskirjatutkijoiden töiden ohjauksesta sekä tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän ohjaa tutkimusryhmäänsä (Lung Insight), jonka tutkimuskohteena ovat koirien hengitystiesairaudet.

Minna Rajamäen yhteystiedot ja tutkimusportaali

Liisa Lilja-Maula, ELT, dosentti, post-doc tutkija

Liisa on tehnyt väitöskirjansa (2014) valkoisten länsiylämaan terrierien keuhkojen sidekudostumasairaudesta. Väitöskirjaprojektin jälkeen Liisa on jatkanut post-doc tutkimusta Lung Insight ryhmässä aiheena lyhytkuonoisten koirien hengitystieoireyhtymä (BOAS= brachycephalic obstructive airway syndrome). Tutkimuksen yhteydessä ollaan mm. yhdessä rotujärjestöjen ja Kennelliiton kanssa kehitetty rasitustesti auttamaan jalostuvalinnoissa lyhytkuonoisten rotujen hengitystieterveyden parantamiseksi.

Liisa Lilja-Maulan yhteystiedot ja tutkimusportaali

Henna Laurila (ent.Heikkilä), ELT, dosentti, post-doc tutkija

Henna on myös tutkinut valkoisten länsiylämaan terrierien keuhkosairautta ja hänen väitöskirjansa valmistui 2015. Henna on ensimmäinen tätä sairautta tutkinut jatko-opiskelija ja hän keräsi laajan materiaalin hoitaessaan tästä sairaudesta kärsiviä koiria. Henna työskentelee yksityispraktikkona, mutta jatkaa aktiivisesti mukana tutkimusprojekteissa.

Henna Laurilan yhteystiedot ja tutkimusportaali

Sanna Viitanen, ELT, post-doc tutkija

Sanna väitteli koirien keuhkokuumeen diagnostiikasta ja löydöksistä. Hän tutki keuhkokuumeseen johtavia syitä. Sanna on jatkanut hengitystiesairauksien tutkimista ja on osa-aikainen Suomen akatemian palkkaama tutkija tarkoituksenaan selvittää antibioottien käyttöä ja mahdollisuuksia sekä menetelmiä käytön vähentämiselle.

Sanna Viitasen yhteystiedot ja tutkimusportaali

Ninna Koho, FT, kliininen opettaja

Ninna työskentelee kliinisen laboratorion esimiehenä ja ohjaa tutkijoita analysoimaan tutkimusnäytteitä. Hän on mukana useissa eri tutkimushankkeissa tutkittaessa sekä hevos- että koiranäyteitä.

Ninna Kohon yhteystiedot ja tutkimusportaali

 

Saila Holopainen, ELL, tohtoriopiskelija

Saila viimeistelee väitöskirjaa genetiikan ja koirien sisätautien alalta. Hän jatkaa Hennan ja Liisan töitä valkoisten länsiylämaan terrierien keuhkosairauden tutkijana. Perinnöllisyyttä Saila tutkii Hannes Lohen genetiikan tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan myös muita perinnöllisiä keuhkosairauksia yhteistyössä keuhkotutkimusryhmän kanssa.

Saila Holopaisen yhteystiedot ja tutkimusportaali

 

Merita Määttä, ELT, post-doc tutkija

Merita on väitellyt 2022. Väitöskirjassaan hän tutki keuhkojen vaurioitumista tilanteissa, joissa keuhkoihin joutuu pieniä määriä mahansisältöä. Merita on kiinnostunut sekä pieneläimistä että hevosista ja jatkaa osa aikaisena tutkijana aiheenaan keuhkojen proteomiikka hevosen astmassa ja koiran mahanesteen proteiinikoostumus.

 

 

Mimma Aromaa, ELL, tohtoriopiskelija

Mimman tutkimusaihe on lyttykuonoisten koirarotujen hengitysteiden terveys. Mimman tutkimuksessa tutkitaan koirien kävelytestiä. Tutkimuksessa seurataan myös pystytäänkö testin avulla parantamaan lyttykuonoisten rotujen terveystilannetta-

pysyykö hengitys hyvänä koiran ikääntyessä. Lisäksi mitataan ovatko lyttykuonoset koirat yhtä aktiivisia kuin pitkäkuonoiset.

Iida Niiniluoto, ELL, tohtoriopiskelija

Iida tutkii koirien unta. Koirien unesta tiedetään vielä vähän, mutta Iidan tutkimukseen on saatu uusia mittareita tutkimaan miten hyvin koira nukkuu. Kiinnostavaa on selvittää mitkä tekijät vaikuttavat unen laatuun ja aiheuttaako huono uni tulehdustilan elimistössä.

Sirkku tutkii koirien närästyksen yhteydessä tapahtuvan mahanesteen nousua suuhun ja sitä kautta keuhkoihin sekä koirilla että kissoilla. Eri sairaudet vaikuttavat närästykseen ja sitä voi esiintyä myös terveillä koirilla. Hänen tutkimuksissaan pyritään myös selvittämään syytä siihen miksi närästystä esiintyy tietyllä rodulla muita enemmän.