Nina Sajaniemi on dosentti, vastuullinen tutkija ja lehtori. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu oppimisprosesseihin (mukaan lukien itsesäätely, stressin säätely ja emotionaalinen säätely) ja miten oppimismahdollisuudet toteutuvat ihmisen vuorovaikutuksen, osallistumisen ja sosiaalisten verkostojen kautta eri tasoilla. Tutkimuksessa hyödynnetään tieteidenvälistä lähestymistapaa lasten kuin myös ammattilaisten yhteistyöhön, hyvinvointiin ja oppimisprosessiin sekä niiden positiiviseen vaikutukseen pitkällä aikavälillä. Hänen tutkimuksensa sisältävät interventiotutkimuksia aiheista myötätunto, yhteistyö ja itsesäätely, opettajan pedagoginen herkkyys ja työhyvinvointi. Hänen tutkimustyötänsä ovat olleet rahoittamassa muun muassa Euroopan unioni ja Suomen Akatemia.

Eira Suhonen (Dosentti, FT, erityisopettaja) toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on peruskoulutukseltaan lastentarhanopettaja (1982) ja valmistunut erityisopettajaksi (1989) ja kasvatustieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan erityispedagogiikka (2000). Hän on väitellyt Erityistä tukea tarvitsevien taaperoiden sopeutumisestä päiväkoitryhmään vuonna 2009. Eiran tutkimusintressit kohdistuvat erityisesti vuorovaikutussuhteisiin lasten ja lasten ja aikuisten välillä varhaiskasvatuksessa ja varhaiserityiskasvatuksessa.  Eiran mielenkiinnon kohteena on erityisesti leikki ja sen merkitys lasten kehityksessä ja oppimisessa. Erityispedagogiikan osa-alueella hänen osaamisensa liittyy ensisijaisesti lasten ja nuorten säätelytaitojen kehittymiseen ja käyttäytymiseen.

Eira Suhonen johtaa Varhaiskasvatuksen vaikutus erityistä tukea tarvitsevien lasten kehitykseen ja oppimiseen – hanketta ja toimii tutkijana ja ohjaajana tutkimusryhmän muissa hankkeissa.

Eeva-Leena Onnismaa  (FT, lastentarhanopettaja) toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on peruskoulutukseltaan lastentarhanopettaja, jonka jälkeen valmistunut kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriksi ja kasvatustieteen lisensiaatiksi. Väitöskirja (2010) käsitteli suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän muotoutumista otsikolla Lapsi, lapsuus ja perhe varhaiskasvatusasiakirjoissa 1967–1999. Väitöskirjan jälkeiset tutkimusintressit ovat liittyneet varhaiskasvatuspolitiikkaan, lastentarhanopettajan koulutukseen ja lastentarhanopettajan ammatin induktiovaiheen kysymyksiin sekä ryhmämuotoiseen vertaismentorointiin induktiovaiheen tukimuotona. Tutkimushankkeessa Koulutuksesta valmistuminen ja ammatissa pysyminen lastentarhanopettajan työuralla (E-L Onnismaa, Leena Tahkokallio & Lasse Lipponen) kehitetty lastentarhanopettajien ja esihenkilöiden mentorointimalli on käytössä Helsingin kaupungissa. Onnismaa on toiminut SEEPRO- (Systems of Early Education/Care and Professionalisation in Europe) ja SEEPRO-r -hankkeiden maa-asiantuntijana vuosina 2007–2010 ja 2015–2017.

Alisa Alijoki (FT, erityislastentarhanopettaja) toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on peruskoulutukseltaan lastentarhanopettaja (1980) ja valmistunut erityislastentarhanopettajaksi (1987) ja kasvatustieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta (1990). Hänen väitöskirjansa (2006) käsitteli lasten tukitoimia ja siirtymiä: ”Erityistä tukea tarvitsevien lasten polut esiopetuksesta alkuopetukseen – tukitoimet ja suoriutuminen.” Nykyiset tutkimusintressit liittyvät erityistä tukea tarvitsevien lasten kehitykseen ja oppimiseen erilaisissa päiväkotimuodoissa. Uusin  tutkimusaihe kohdistuu erityislastentarhanopettajien työskentelyyn tavallisissa päiväkotiryhmissä. Hän toimii vastuullisena tutkijana tutkimushankkeessa: ”Erityislastentarhanopettaja tavallisessa päiväkotiryhmässä: erityistä tukea tarvitsevien lasten kehityksen ja oppimisen tukeminen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa.”

 

Elina Fonsén (KT, lto) on työskennellyt 1.8.2017 alkaen varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tätä ennen hän toimi Tampereen yliopistolla opetus- ja tutkimus- ja projektitehtävissä vuosina 2008-2017. Myös lastentarhanopettajan työstä hänellä on pitkä työkokemus. Elinan  tutkimusaiheet liittyvät varhaiskasvatuksen pedagogiikan laatuun ja johtajuuteen. Väitöskirja vuodelta 2014 tarkasteli pedagogista johtajuutta varhaiskasvatuksessa. Hän johtaa kansainvälisestä tutkimushanketta “Discourse of leadership in diverse field of early childhood education”, jossa tarkastellaan diskursiivisesti johtajien ja henkilöstön odotuksia ja näkemyksiä johtajuudesta kansallisen ja kansainvälisellä tasolla. Mukana hankkeessa on tutkijoita Etelä-Afrikasta, Floridasta, Japanista, Singaporesta ja Saksasta. Elina toimii Suomen varhaiskasvatus ry:n puheenjohtajana ja JECER:n (Journal of early childhood education research) kustannuspäällikkönä.

Anna-Liisa Kyhälä on liikunnan didaktiikan yliopisto-opettaja varhaiskasvatuksen koulutuksessa. Koulutukseltaan hän on liikunnanopettaja (LitM), luokanopettaja ja jatko-opiskelija.

Projektit: Päiväkotilasten fyysinen aktiivisuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät ( väitöskirja), Orientaatioprojekti (varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti)

 Avainsanat: varhaiskasvatus, kiihtyvyysanturi, fyysinen aktiivisuus, suositukset

Marja Syrjämäki (KM, VEO, tohtorikoulutettava) tarkastelee väitöstutkimuksessaan lasten vertaisvuorovaikutusta vahvistavia pedagogisia toimintatapoja ympäristössä, jossa erityistä tukea tarvitsevat ja tyypillisesti kehittyvät lapsen leikkivät ja toimivat yhdessä. Tutkimus toteutuu Varhaiskasvatuksen vaikutus erityistä tukea tarvitsevien lasten kehitykseen ja oppimiseen -hankkeen yhteydessä.

Projektit: Varhaiserityiskasvatuksen laatu ja lasten kehitys ja oppiminen integroiduissa erityisryhmissä Helsingissä, Erityislastentarhanopettaja tavallisessa päiväkotiryhmässä: erityistä tukea tarvitsevien lasten kehityksen ja oppimisen tukeminen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa.

Avainsanat: vertaisvuorovaikutus, pedagogiikka, tuen tarve, osallisuus, inkluusio

Jonna Kesäläinen (LTO, KM, tohtorikoulutettava) tekee väitöskirjatutkimusta päiväkotien integroitujen erityisryhmien lasten kehityksestä. Kiinnostuksen kohteena on erityistä tukea saavien lasten ja vertaislasten oppiminen ja stressin säätely. Tutkimus on osa varhaiserityiskasvatuksen pitkittäistutkimusta, jossa seurattiin integroituja ryhmiä kolmen vuoden ajan.

Projektit: Erityisryhmissä olevien lasten stressin säätely - yhteydet toiminnanohjaukseen, tarkkaavaisuuteen ja kielellisiin taitoihin (väitöskirja)

Avainsanat:  integroitu erityisryhmä, erityinen tuki, oppiminen, stressin säätely

Annukka Pursi (KM, tohtorikoulutettava) tekee väitöskirjaa aikuisten ja lasten välisen leikkivuorovaikutuksen rakentumisesta varhaiskasvatuksessa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on aikuisen rooli alle 3-vuotiaiden lasten leikkiin osallistumisessa ja leikin kehittämisessä. Annukan tutkimuksellisiin intresseihinsä kuuluu leikin lisäksi yleisemmin multimodaalisuus, kehollinen vuorovaikutus sekä tunneilmaisu varhaiskasvatusympäristön vuorovaikutussuhteissa.

Projektit: Leikkiyhteyden rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa (väitöskirja), Myötätunnon rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa

Avainsanat: Leikki, Emootiot, Eleet, Keho, Multimodaalisuus, Keskusteluanalyysi

Sivi Harkoma (KM, tohtorikoulutettava) tekee väitöskirjaa PedaSens-interventiotutkimuksesta, jossa tutkitaan voiko lyhyellä interventiolla vähentää lasten päiväkodissa kokemaa stressiä vahvistamalla siellä työskentelevien aikuisten pedagogista sensitiivisyyttä. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluu neurobiologiaan ja kiintymyssuhdeteoriaan perustuvat tutkimukset yhdistettynä pedagogiseen tietoon laadukkaasta vuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksen kontekstissa.

Projektit: Aikuisen pedagogisen sensitiivisyyden kehittäminen ja lasten hyvinvoinnin tukeminen PedaSens-intervention avulla (väitöskirja)

Avainsanat: pedagoginen sensitiivisyys, itsesäätely, kiintymyssuhde, varhaiskasvatuksen laatu

Henri Pesonen (KT, erityisluokanopettaja) toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, erityispedagogiikan opintosuunnassa. Pesonen on opiskellut luokanopettajaksi Englanissa (BA Primary Education), pääaineena erityispedagogiikka (2007). Tämän jälkeen hän on työskennellyt opettajana ja jatkanut opintojaan (M.Sc. Childhood Education) New Yorkin Pace yliopistossa, josta hän valmistui 2010. Hän on väitellyt vaativan erityisen tuen henkilöiden kuuluvuuden tunteesta perusopetuksessa ja sen jälkeen vuonna 2016 Henrin tutkimusintressit kohdistuvat kuuluvuuden tunteen eri osatekijöihin ja niiden tukemiseen koulukontekstissa. Erityisesti oppilaat, joiden tuen tarpeiden taustalla on autismikirjo, ovat Pesonen tutkimusintressien ytimessä. 

Taina Sainio (KM, PsK, tohtorikoulutettava, lastentarhanopettaja) tekee väitöskirjatutkimusta lasten mielenhallintaharjoitusten vaikutuksesta lasten itsesäätelytaitojen kehittymiseen ja stressinsäätelyyn. Hänen kiinnostuksen kohteinaan ovat neurotieteen ja positiivisen psykologian lähestymistavat.

Projekti: DAGIS – Increased Health and Wellbeing in Preschool.
Mielenhallintaharjoitusten vaikutus lasten itsesäätelytaitojen kehittymiseen ja stressinsäätelyyn (väitöskirja)

Avainsanoja: MindUpTM-menetelmä, mielenhallinnan taidot, itsesäätely, stressin säätely

Elviira Lehto (FT, VTM) toimii post doc -tutkijana sekä Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa että Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Varhaiskasvatuksen tutkimusryhmässä hän tutkii lasten stressinsäätelyjärjestelmän toimintaa, sen yhteyttä perhetaustaan ja miten päiväkotiympäristö voi mahdollisesti tasoittaa sosioekonomisia eroja lasten stressinsäätelyssä. Elviira valmistui maisteriksi valtiotieteellisestä tiedekunnasta (pääaineena sosiaalipsykologia) 2010 ja väitteli Lääketieteellisestä tiedekunnasta (pääaineena kansanterveystiede) 2016. Elviiran väitöskirja käsitteli lasten kasvisten syönnin sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaisia eroja sekä sitä, miten psykososiaaliset tekijät näitä eroja selittävät.

Projekti: DAGIS – päiväkoti-ikäisten lasten elintavat ja stressin säätely sekä niissä ilmenevät sosioekonomiset erot

Avainsanoja: stressi, itsesäätely, sosioekonominen asema, psykososiaaliset tekijät, yhteiskunnallinen eriarvoisuus

Laura Kiuru (KK) on koulutukseltaan lastentarhanopettaja. Hän opiskelee varhaiskasvatuksen maisteriksi ja toimii samalla varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen tutkimusryhmän tutkimusavustaja.

Projektit: Tutkimusavustajana kaikille varhaiskasvatus ja varhaiserityiskasvatuksen tutkimusryhmän hankkeille

Avainsanat: stressi, fyysinen aktiivisuus, varhaiskasvatus