Koulutuksen arviointikeskuksen HEA-iltapäivä

KAJOn tutkijat Raisa Ahtiainen ja Lauri Heikonen olivat puhumassa Tiedekulman Stagella Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen HEA-iltapäivässä kasvatus- ja opetusalan johtamisesta. 

 

Puhuja: Raisa Ahtiainen & Lauri Heikonen

Paikka: Tiedekulma, Helsinki

tiedekulma

Raisan ja Laurin esitystä pääset kuulemaan oheisen linkin kautta (kohdassa 44 min 15 s). https://www.helsinki.fi/…/0d5d32ce-80b1-4644-a7c3-7010bd73e…

Johtaja on keskeisessä roolissa koulun toimintaa kehitettäessä. Nykyään johtajuutta ei kuitenkaan nähdä vain koulun rehtorin tai rehtoreiden työpanoksena, vaan laajempana ilmiönä, joka jakautuu ammatilliseen yhteisöön. Esimerkiksi kansainvälisessä OECD:n opettajia ja rehtoreita koskevassa TALIS-tutkimuksessa on todettu koulun johtajuuden perustuvan meillä Suomessa hyvin pitkälti tehtävien jakamiseen. Etenkin suuremmissa kouluissa, usean ihmisen osallistuminen johtamistehtäviin on mielekästä ja lähes välttämätöntä, jotta koulu saadaan toimimaan tavoitteiden mukaisesti.

Tutkimuksissamme olemme lähteneet tarkastelemaan perusopetuksen koulujen johtoryhmiä, niiden yleisyyttä ja toimintaa. Isossa osassa kouluja on johtoryhmä tai vastaava tiimimuotoinen työskentelytapa, jossa koulun toiminnan ja sen kehittämisen tavoitteita asetetaan. Johtoryhmissä on rehtoreiden ohella useimmiten joukko tehtävään valittuja opettajia. Kouluilla on omat tapansa organisoitua johtoryhmien ohella myös erilaisiin muihin tiimimuotoisiin rakenteisiin, joissa opettajilla on mahdollisuus ja usein myös velvollisuus osallistua koulun toimintaa tukeviin ja ohjaaviin tehtäviin. Nämä johtamistehtävät ja niin sanotut johtamisjärjestelmät tarjoavat opettajille mahdollisuuksia olla osallisena koulun toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Koulun toiminnan kehittämisen katsotaan nykyään koskettavan myös oppilaita sekä heidän huoltajia. Prosessien eri vaiheissa olisikin hyödyllistä kuulla kaikkia heitä, joita koulun toiminta käytännössä koskettaa.

Opettajien osallistaminen johtamistehtäviin ja päätöksenteon prosesseihin on erityisen tärkeää koulun kaltaisessa asiantuntijayhteisössä. Osallistaminen ja prosessien läpinäkyväksi tekeminen ovat kuitenkin asioita, jotka haastavat koulujen työskentelytapoja. Tutkimus- ja kehittämishankkeissamme on noussut esiin koulun johtamisjärjestelmien toimivuuteen ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyviä haasteita. Ei ole itsesäänselvää, että kaikki tai suuri osa opettajista kokisi olevansa osallinen koulujen tavoitteiden asettelua käsittelevissä keskusteluissa eli esimerkiksi tekemässä valintoja lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteista ja siitä, kuinka toimitaan, jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Keskeistä opettajien osallistamisessa koulun toiminnan kehittämiseen on, että päätöksenteon prosessit näyttäytyvät selkeinä ja läpinäkyvinä. Lisäksi johtamistoiminnan tulee olla linjassa yhteisten tavoitteiden kanssa, eli koulussa vallitsevan johtamispuheen tulee ilmentyä myös käytännössä. Johtoryhmä tai muu tiimimuotoinen johtamisjärjestelmä voi tuoda selkeyttä koulun johtamistoimintaan, mutta johtajuutta ei kuitenkaan nähdä ainoastaan tehtävien jakamisena kouluorganisaation eri rooleissa toimiville yksilöille. Johtaminen jakautuu myös koulun arjen moninaisissa vuorovaikutustilanteissa johdon ja opettajien välillä. Siten rehtoreiden välinen tai johtoryhmän sisäiset keskustelut sekä vuorovaikutus johtamisjärjestelmän ja koko opettajayhteisön välillä ovat keskeisiä johtajuutta tutkittaessa.

Esimerkkinä tämänhetkisestä tutkimuksesta ja kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä toimii #Uuttakoulua-hanke. Hanke on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi peruskoulu -ohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää peruskoulun oppijalähtöisyyttä, lisätä opettajien osaamista sekä vahvistaa avointa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Hankkeessa on mukana 16:sta länsi- ja keskiuusimaalaista kuntaa. Siihen kuuluu neljä erilaista koulutuspolkua, joista yksi keskittyy johtoryhmätoimintaan. Johtoryhmäkoulutuksessa pyritään kehittämään johtoryhmien toimintaa ja koulujen toimintakulttuuria dialogin keinoin. Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus on mukana hankkeessa tekemässä tutkimusta alueen perusopetuksen koulujen johtamisjärjestelmistä ja johtamiskäytänteistä. Keskitymme erityisesti opettajien käsityksiin johtoryhmän ja opettajayhteisön välisestä vuorovaikutuksesta sekä koulun toiminnan kehittämisestä. Keskeisinä teemoina ovat opettajien osallisuus tavoitteita asettavassa keskustelussa, johtamisen jakautumisen ja johtoryhmätoiminnan läpinäkyvyys sekä linjakkuus yhteisten tavoitteiden ja johdon toiminnan välillä. Lisäksi tarkastelemme johtoryhmien sisäistä vuorovaikutusta ja toimintaa opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta. Yhteisten tavoitteiden mukaisen toimintatavat, keskusteluun osallistava ilmapiiri ja opettajien osaamisen huomioinen ovat keskeisiä jaetun johtajuuden toteutumisessa myös johtoryhmän sisällä. Ajatuksena on, että johdonmukainen toiminta ja päätöksentekoon osallistava vuorovaikutus johtoryhmässä heijastuu koko opettajayhteisön kokemuksiin ja sitoutumiseen koulun toiminnan yhteisöllisessä kehittämisessä.