Professorien ja dosenttien tutkimusintressit ja tutkimuksen kohteet.
Professorit ja dosentit
Ph.D., käännöstieteen apulaisprofessori, ranskan kielen dosentti
Simo Määttä on TRAST-tutkimusyhteisön johtaja. Hän tutkii tällä hetkellä lingua franca -tulkkausta, kielinäkemyksiä, tarkkuutta, multimodaalisuutta, toimijuutta, empatiaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista asioimis- ja oikeustulkkauksessa. Lisäksi hän tutkii asioimistulkkaukseen liittyvää kääntämistä, vihapuhetta sekä diskurssin, ideologian ja performatiivisuuden teoriaa. Aiemmassa tutkimuksessaan hän on käsitellyt sosiolingvistisen variaation kääntämistä kirjallisuudessa sekä alueellisia ja vähemmistökieliä koskevaa kielipolitiikkaa. Hänen tutkimuksensa taustalla on sosiolingvistinen käännösteoria ja kriittinen sosiolingvistiikka ja diskurssintutkimus. Määttä on oikeustulkkirekisterilautakunnan puheenjohtaja.
FT, käännöstieteen ja englantilaisen filologian dosentti, englannin kääntämisen yliopistonlehtori, Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelman johtaja
Mari Pakkala-Weckströmin tutkimuskohteita ovat kääntämisen pedagogiikka, diskurssianalyysi ja keittokirjojen kääntäminen.
Ph.D., monikielisen viestinnän professori emeritus
Tutkimusalueet: kontrastiivinen analyysi, kääntämisen teoria ja tutkimuksen metodologia.
FT, KTM, käännöstieteen ja saksan kääntämisen professori emerita
Liisa Tiittula on toiminut tutkijayhteisö TraSTin (Translation Studies and Terminology) johtajana (2011–2018). Hänen tutkimusalueitaan ovat muun muassa kirjallisuuden kääntäminen, kirjoitustulkkaus, ohjelmatekstitys, kuvailutulkkaus, multimodaalinen vuorovaikutus ja suomalais-saksalainen talousviestintä. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton opettajien ja tutkijoiden jaosto myönsi hänelle Tiedon helmi -palkinnon vuonna 2017. Liisa Tiittula on oikeustulkkirekisterilautakunnan puheenjohtaja.
FT, venäjän kääntämisen professori emerita
Inkeri Vehmas-Thesslund tutkii terminologiaa (käsiteanalyysi, käsitejärjestelmät ja erikoiskielet) ja käännösten käyttäjien tarpeita. Hänen toimittamansa Suomalais-venäläinen metsäsanakirja (2008) sai soveltavan terminologian alan kansainvälisen palkinnon. Eläköidyttyään vuonna 2011 Vehmas-Thesslund on tutkinut venäjän kielen puhuttelukäytänteitä. Hän harrastaa laulua ja on suomentanut lauluja monista kielistä.
FT, käännöstieteen dosentti, ruotsin kielen (kääntämisen ja tulkkauksen) yliopistonlehtori
Ritva Hartama-Heinosen tutkimusalueita ovat käännöstiede (yleinen ja semioottinen käännösteoria, kääntämisen semioottiset tarkastelutavat, kulttuurinsisäinen kääntäminen, kääntäjänkoulutus) ja semiotiikka (kääntämisen semiotiikka, Charles S. Peircen semeiotiikka, yleinen semiotiikka).
FT, käännöstieteen ja englantilaisen filologian dosentti, englannin kielen yliopistonlehtori
Nely Keinänen opettaa englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelmassa. Hänen erikoisalojaan ovat Shakespeare (ml. Shakespeare Suomessa), Englannin renessanssiajan näytelmäkirjallisuus ja runous, varhaismodernin ajan naiskirjailijat ja näytelmien kääntäminen.
FT, käännöstieteen dosentti, saksan kääntämisen yliopistonlehtori
Tuija Kinnunen tutki väitöskirjassaan lakitekstien kääntämistä ja käännösten käyttöä oikeudenkäyntiaineistona. Hän on tutkinut myös tulkin toimijuutta ja moniammatillista yhteistyötä suomalaisissa tuomioistuimissa. Hänen uusin tutkimuksensa koskee multimodaalisuutta oikeustulkkauksessa. Hän toimitti yhdessä Maija Hirvosen kanssa kääntämisen ja tulkkauksen saavutettavuutta koskevan kirjan Saavutettava viestintä ja oli mukana Kääntämisen ja tulkkauksen opetuksen digiloikka -projektissa.
FT, käännöstieteen dosentti, ranskan kielen ja kääntämisen yliopistonlehtori
Olli Philippe Lautenbacherin tutkimuskohteita ovat vastaanottotutkimus, multimodaalisuus, tekstitys ja silmänliiketutkimus.
FT, käännöstieteen dosentti, venäjän kääntämisen yliopistonlehtori
Päivi Pasanen tutkii kääntämisen pedagogiikkaa ja kehyspohjaista terminologiaa sekä jokapäiväisiä termejä. Pasanen johti Kääntämisen ja tulkkauksen opetuksen digiloikka -projektia.