Puhtaus on erityisen tärkeää. Eläinten puolustuskyky laskee poikimisen aikoihin, ja siksi vastapoikineet ovat luonnostaan alttiita sairastumaan. Vasikat taas syntyvät maailmaan vailla taudinaiheuttajilta suojaavia vasta-aineita. Vastapoikinut lehmä vasikoineen on siis otollinen kohde tartunnoille. Jos poikimakarsinassa pidetään sairasta eläintä, karsina on pestävä ja desinfioitava ja kuivikkeet on vaihdettava ennen uuden eläimen tuloa karsinaan.
Runsas kuivitus lisää lehmän kokemaa mukavuutta ja vähentää vammoja. Poikimisen jälkeen eläin tuntee usein kipuja ja varsinkin utare on arka. Makuualueen pehmeys turvaa riittävän levon ja märehtimisen. Parsinavetassa on myös suositeltavaa poi’ittaa eläimet karsinassa. Jos karsinaa ei ole käytössä, parresta saa paljon mukavamman kattamalla ritilä tai avokouru rei’itetyllä kumimatolla tai lavalla ja käyttämällä kuiviketta runsaasti.
Riittävä kuivitus poikimakarsinassa myös ehkäisee liukkautta. Kuivituksen lisäksi liukkautta voidaan torjua levittämällä lattialle kuivikkeiden alle ohut kerros kuivadesinfiointijauhetta, hienoa puhdasta hiekkaa tai esimerkiksi puutarhakalkkia. Poikiva lehmä on altis liukastumisille, koska sen lantion siteet ovat löystyneet, se on kömpelö ja sen huomio on vasikassa. Olo voi olla hutera myös kalkin puutteesta. Liukastumisista johtuvat nivel-, hermo- ja lihasvammat sekä luunmurtumat ovat liian yleisiä lypsylehmillämme ja aiheuttavat makaamaan jääneitä lehmiä. Lisäksi liukkaus on riski hoitajalle.
Lämpöä vasikalle
Syntyvä vasikka tarvitsee kuiviketta pysyäkseen lämpimänä. Kuivikkeiden puute, veto ja kylmyys pahentavat riskiä kylmettyä. Vastasyntyneellä vasikalla on vain vähän energiavaroja ja paljon lämpöä haihduttavaa pinta-alaa suhteessa elopainoon. Lisäksi se on märkä. Veto lisää lämmönhukkaa, samoin märkä tai kuivittamaton alusta, jolloin lämpöä menetetään alustaan. Olki on vasikoille paras kuivike, sillä se eristää hyvin lämpöä ja siihen voi kaivautua. Olkea on vain usein vaikea saada. Sen menekkiä voidaan pienentää käyttämällä lisäksi purua ja turvetta. Kuivaheinä on myös käyttökelpoista.
Runsas kuivitus takaa myös sen, ettei alusta vahingoita vasikan ohutta ihoa. Jos karsinan lattia on kovin karkeaa valua, riski vasikan ihovaurioille kasvaa. Vasikan iho on hyvin ohut ja ensimmäisissä ylösnousuyrityksissä varsinkin etupolvet ja kintereet kolahtelevat tiuhaan alustaan. Haavat jaloissa aiheuttavat kipua ja ovat oikein hyvä kasvualusta tautia aiheuttaville bakteereille. Ne lisääntyvät haavoissa ja voivat aiheuttaa pahoja tulehduksia, kuten niveltulehduksen, napatulehduksen ja jopa verenmyrkytyksen.
https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/elainten-hyvinvoinnin-tutkimuskeskus/vasikoiden-vuoksi