Poro on puolivilli tuotantoeläin, jonka rauhoittaminen ei ole ongelmatonta. Kastraatiokivun hoitovaihtoehdot ovat käytännössä sen vuoksi paikallispuudutus sekä tulehduskipulääke jälkikivun hoitoon. Paikallispuudutus poistaa kastraatiotoimenpiteen aiheuttamaa kipustressiä, mutta lisää jonkin verran toimenpiteen pituutta ja poron kiinnipitoaikaa. Markkinoilla olevien tulehduskipulääkkeiden toimivuudesta poroilla ei ole tutkittua tietoa.
Suomessa kastroidaan vuosittain noin 2500 poroa, joista lähes kaikki ilman kivunlievitystä. Kastrointi parantaa härkäporojen kuntoa seuraavan syksyn teurastuksessa. Hirvaat kastroidaan härkäporoiksi noin viiden vuoden iässä, kun niitä ei enää tarvita siitosporoina. Lisäksi kastroidaan jonkin verran nuorempia hirvaita puhtaasti lihantuotantotarkoituksessa. Myös useimmat kilpaporot ja matkailupalveluissa käytettävät porot kuohitaan.
Eläinten hyvinvointilakiehdotus esittää kivuliaiden toimenpiteiden sallimista vain kipulääkityille eläimille. Myös Paliskuntain yhdistys pitää poron hyvinvointiasioita tärkeänä ja Poroeläinlääkärit Ry. haluaa edistää porojen kivunlievityksen käyttöä. Eläinten kivunhoidolle on keskeistä, että eläimen kipu osataan tunnistaa, sen hoito ymmärretään tärkeäksi ja saatavilla on kivunhoitoon sopivia lääkkeitä.
Selvitämme sekä kliinisissä kenttäkokeissa että poroerotusolosuhteissa lääkitysvaihtoehtojen vaikutusta kastroitujen porojen hyvinvointiin. Samalla kartoitamme suomalaisten poronhoitajien ja -eläinlääkärien käsityksiä poron kokemasta kivusta ja poron kivunhoidon merkityksestä sekä luomme vapaasti saataville porojen kastraatiokivunhoitoa käsittelevä opas.
Yhteystiedot
dosentti Laura Hänninen (laura.hanninen@helsinki.fi)
tohtorikoulutettava, ELL Hanna Nurmi (hanna.nurmi@pelsavu.fi)
Muilla märehtijöillä, kuin poroilla, tehdyissä tutkimuksissa kastraatio ilman kipulääkitystä on selvästi kivulias; eläimet rimpuilevat, niiden syke ja hengitystiheys nousee. Samaten muilla märehtijöillä käytetään Suomessa kastraation yhteydessä rauhoitusta, paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkitystä jälkikivun hoitoon. Hoitamaton kastraatiokn jälkikipu vähentää mm eläinten aktiivisuutta kastraatiosta seuraavina päivinä.
Porot kastroidaan talvella, kastroidut porot lasketaan pian toimenpiteen jälkeen usein vapaaksi luontoon. Tämän vuoksi rauhoitteiden käyttö ei ole käytännössä mahdollista, sillä tuotantoeläimille ei ole rekisteröity rauhoitteen vaikutusta kumoavaa valmistetta. Samasta syytä kastroinnin jälkikivun hoitoon annettavan tulehduskipulääkkeen on oltava mahdollisimman pitkävaikutteinen, sillä puolivillien eläinten pyydystämoinen jatkolääkitystä varten ei ole mahdollista. Tuotantoeläimille rekisteröityjen paikallispuudutteiden ja tulehduskipulääkkeiden käytöstä ei ole tehty tutkimuksia kastroiduilla poroilla.
Hypoteesinamme on, että paikallispuudutus kastroinnin yhteydessä vähentää poron akuuttia kipua ilmentävää käyttäytymistä ja pitkäkestoinen tulehduskipulääke lisää kastroidun poron aktiivisuutta ensimmäisten päivien aikana kastraation jälkeen.
Porotutkimusta tukemassa
Porotalouden tutkimussäätiö
Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö
P. Mutasen Elokuvakonepaja
Johtaja, dosentti Laura Hänninen, ELT, Dip ECAWBM-AW, HY
Hänninen on tutkimuksen johtaja, märehtijöiden hyvinvoinnin asiantuntija. Hän toimii eläinlääketieteellisen tiedekunnan (HY) eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliinisenä opettajana. laura.hanninen@helsinki.fi
tohtorikoulutettava, ELL Hanna Nurmi
Nurmi on Kemin-Sompion Paliskunnan hoitava eläinlääkäri ja Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymäalueen kunnaneläinlääkäri. Hän tekee hankkeesta väitöskirjatutkimusta.
Dosentti Sauli Laaksonen, ELT
Laaksonen on hirvieläinsairauksien dosentti ja poroihin perehtynyt eläinlääkäri
Dosentti Marja Raekallio, ELT, HY
Raekallio on eläinten kivun ja kliinisen farmakologian asiantuntija. Hän toimii eläinlääketieteellisen tiedekunnan (HY) eläinlääketieteellisen farmakologian lehtorina.
professori Anna Valros, HY
Valros on eläinten hyvinvointitieteen professori ja Nurmen väitöskirjatyön johtaja.
YHTEISTYÖTAHOT:
Anne Ollila
toiminnanjohtaja, Paliskuntain yhdistys