Sikatiloja rekrytoidaan hännänpurennan hallintasovellusta kehittävään tutkimukseen
Suomi on yksi harvoista maista, joissa sikojen häntiä ei typistetä. Pitkähäntäisten sikojen kasvattaminen onnistuu, mutta hännänpurenta on edelleen haaste monella tilalla. Se aiheuttaa sioille vakavaa hyvinvointihaittaa ja tuottajille stressiä, lisätyötä sekä kustannuksia. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kehitetään sovellusta hännänpurennan suunnitelmalliseen hallintaan. Tutkimukseen rekrytoidaan mukaan 15 lihasikoja kasvattavaa tilaa, joilla on havaittu hännänpurentaa. Tilakäynneillä kerättävän aineiston pohjalta kehitetään kaikille sikatiloille suunnattu, hännänpurennan hallinnan apuvälineeksi tarkoitettu SAPARO-sovellus.
Tavoitteena helppokäyttöinen sovellus hännänpurennan hallintaan
Hännänpurentaa esiintyy yllättävän paljon, paljasti viime kesänä suomalaisteurastamolla tehty tutkimus. Täysin ehjiä häntiä oli vain noin puolella tarkastelluista yli 14 000 ruhosta, mutta tulokset erosivat paljon erien välillä. Hännänpurennan ehkäisy on vaikeaa, eikä ongelmaan ole olemassa kaikilla tiloilla toimivaa varmaa ratkaisua.
Nyt käynnistyneen kaksivuotisen tutkimuksen tavoitteena on luoda digitaalinen SAPARO-sovellus, jonka avulla tuottaja voi tehdä tilalleen hännänpurennan ehkäisy- ja hoitosuunnitelman. Tutkimuksessa selvitetään, mikä motivoi tuottajia toimimaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, millaisia tekijöitä on tuottajien käyttäytymisen muutoksen tiellä, ja miten nämä esteet voidaan ylittää. Haastattelujen avulla kartoitetaan myös, millaisia toimenpiteitä tuottajat ovat halukkaita tekemään hännänpurennan hallitsemiseksi.
Tavoitteenamme on luoda kaikkien sikatilallisten käyttöön soveltuva hännänpurennan hallinnan sovellus (SAPARO), jonka avulla tuottaja voi tehdä hännänpurennan ehkäisy- ja hoitosuunnitelman. Sovellus ei anna suoria ohjeita hännänpurentatilanteen hoitamiseksi, vaan muistuttaa tuottajaa huomioimaan hännänpurennan ehkäisyyn ja akuutin tilanteen hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Sovellus myös näyttää tuottajalle oman tilan hännänpurentatilanteen suhteessa muihin sekä oman tilan tilanteen alussa ja hallintatoimien jälkeen.
Tutkimukseen osallistuvat tilat mukana prototyypin kehittämisessä
Tutkimukseen rekrytoidaan mukaan 15 vapaaehtoista sikatilaa, joilla on havaittu eriasteista hännänpurentaa ja jotka ovat halukkaita selvittämään hännänpurennan hallintamahdollisuuksia. Tutkimukseen sisältyy kaksi tilakäyntiä ja kaksi puhelinhaastattelua. Tilakäynnillä tutkija haastattelee tuottajaa hännänpurennan hallinnan haasteista ja motivaatiotekijöistä sekä auttaa tuottajaa sikalan olosuhteiden, riskitekijöiden ja hännänpurentatilanteen kartoituksessa. Tämän jälkeen tuottaja tekee tilalleen hännänpurennan hallintasuunnitelman.
Tila-aineiston perusteella kehitetään SAPARO-sovelluksen luonnosversio. Tiloilla käydään vajaan vuoden kuluttua uudelleen, ja käyntien välillä kerätään tietoa puhelimitse. Koronapandemiatilanteen mukaan tuottajahaastattelut voidaan toteuttaa tarvittaessa myös etäyhteyksin, jolloin tilalla vieraillaan ainoastaan hännänpurentatilanteen ja olosuhteiden kartoitukseen merkeissä.
Toimivan sovelluksen kehittämiseksi on ensiarvoisen tärkeää saada mukaan tulevaisuuteen tähtääviä sikatiloja, jotka ovat kiinnostuneita hännänpurennan hallinnasta. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä niin kartoitetaan yhdessä tilasi soveltuvuus tutkimukseen!
Ota yhteyttä:
Lisätietoja antavat myös
