Pohjanmaalla toteutetun PPP-Botnia tutkimuksen 2 km kävelytestitulosten perusteella jopa 70% miehistä ja 50% naisista oli joko huono tai erittäin huono fyysinen kunto. Niillä joilla todettiin huono fyysinen kunto, todettiin usein myös alentunut sokerinsietokyky, metabolinen oireyhtymä eli huonot veren rasva-arvot, keskivartalolihavuus ja kohonnut verenpaine.
Tässä interventiotutkimuksessa tutkittiin 12 kuukauden harjoitteluohjelman vaikutusta aineenvaihduntaan ja sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviin riskitekijöihin henkilöillä, joilla todettiin huono fyysinen kunto. Tutkimukseen osallistui 291 henkilöä. Puolet osallistujista harjoitteli ryhmässä (sauvakävelyä, vesijumppaa, lihaskuntoa) kaksi kertaa viikossa kahden kuukauden ajan. Toinen puoli, verrokkiryhmä, sai henkilökohtaista liikuntaneuvontaa mutta harjoitteli itsenäisesti. Kaikki osallistujat pitivät liikuntapäiväkirjaa.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kuinka muutokset liikunnassa ja fyysisessä kunnossa vaikuttavat aineenvaihdunnallisiin riskitekijöihin ja sokeriaineenvaihduntaan. Lisäksi tutkimme miten diabeteksen esiintyminen sukulaisilla vaikuttaa tutkittavien harjoittelutuloksiin. Osa harjoitteluryhmästä osallistui myös lihasten energia-aineenvaihduntaa ja perinnöllisiä tekijöitä käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus toteutettiin ottamalla neulalla näyte reisilihaksesta ja ihonalaisesta rasvasta ennen tutkimuksen alkua ja toistamiseen harjoittelun jälkeen (lihasbiopsia). Koepalasta tutkitaan lihaksen energia-aineenvaihdunnan kannalta tärkeiden valkuaisaineiden määrää ja toimintaa.
Lisäksi interventiotutkimuksessa verrattiin harjoitteluryhmän ja itsenäistä liikuntaa harrastaneiden (verrokkiryhmä) kuntoindeksin kehitystä.
Tutkimus käsitti sokerirasituksen, verikokeet (insuliinin ja verirasvojen mittaamista sekä geenianalyysejä varten) ja kuntotestin (kävelytesti) ennen tutkimuksen alkua ja 1, 2, 3 ja 5 vuotta alkututkimuksen ja harjoittelukauden jälkeen. Lisäksi käytettiin kyselylomakkeita elämäntavan ja koetun terveydentilan muutosten selvittämiseen. Ennen harjoittelua ja yhden vuoden kohdalla seurattiin myös osallistujien energiankulutusta kehonliikkeiden ja pulssitason rekisteröinnin avulla käyttäen yhdistettyä kiihdytys- ja pulssimittaria (Actiheart).