1) Kuinka Helsingin yliopisto voi auttaa nykytilanteessa?
Helsingin yliopisto on mukana etsimässä ratkaisuja moniin pandemian aiheuttamiin haasteisiin osana kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä. Yliopisto on aktiivisesti mukana pandemian eri osa-alueiden parissa työskentelevien suomalaisten asiantuntijoiden yhteistyöverkossa sekä tarjoamassa tietoa ja osaamista päätöksentekoon. Meillä on tutkimustilat ja osaaminen, jotka mahdollistavat innovatiivisten lähestymistapojen käytön pandemian vaikutusten hillitsemiseksi.
2) Kehittyykö meille immuniteettiä SARS-CoV-2 virusta vastaan? Kuinka kauan immuniteetti kestää?
Kyllä, mutta koska SARS-CoV-2 on uusi virus, emme vielä tarkalleen tiedä kuinka pitkään immuniteetti kestää. Yhtenä tavoitteenamme on tutkia SARS-CoV-2 viruksen aiheuttamaa immuunivastetta ja immuniteetin kestoa sairastumisen jälkeen.
3) Miksi SARS-CoV-2-virus aiheuttaa vakavia oireita joillekin, kun taas toiset saavat vain lieviä oireita?
Iäkkäillä ja riskiryhmiin kuuluvilla on korkeampi riski kehittää vakavia oireita. Muita riskitekijöitä on esimerkiksi sukupuoli, päivittäinen tupakointi ja merkittävä ylipaino. Perinnölliset tekijät voivat myös vaikuttaa yksilön taudinkuvaan. Tautimekanismien ymmärtäminen auttaa hoitokeinojen kehittämisessä.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/tutkijat-keraavat-koronaviruspotilai…
4) Miksi rokotekehitys on haastavaa?
Rokotekehitys on aikaa vievä prosessi. Ensin meidän täytyy ymmärtää SARS-CoV-2 viruksen ominaisuuksia isännässä (ihmisissä) ja tutkia miten virus saa aikaan immuniteetin. Uusien rokotteiden turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava ensin koe-eläinmalleissa ja seuraavaksi ihmisissä kliinisissä kokeissa. Kaikissa näissä vaiheissa on omat haasteensa ja ne vievät oman aikansa.
5) Miten polymeraasiketjureaktiotesti (PCR) eroaa vasta-ainetestistä?
Reaaliaikainen PCR-testi havaitsee SARS-CoV-2 viruksen RNA:n, mikä on merkki akuutista infektiosta. Vasta-ainetesti puolestaan mittaa SARS-CoV-2-virusta vastaan tuotettuja vasta-aineita, jotka kertovat äskettäisestä tai aiemmasta infektiosta. Vasta-ainetestin avulla voimme tunnistaa taudista parantuneita potilaita ja niitä, jotka ovat saaneet infektion huomaamattaan joko lievänä tai oireettomana.
6) Miten SARS-CoV-2-genomien sekvensoiminen voi auttaa meitä?
Genomin tutkiminen antaa meille tietoa Suomessa liikkuvien virusten monimuotoisuudesta sekä mahdollistaa tartuntaketjujen ja levinneisyysalueiden selvittämisen myös mahdollisissa tulevissa epidemioissa. Genomeista saatava tieto voidaan yhdistää henkilökohtaisiin kontakteihin tartuntatapauksissa (esim. perhe, työpaikka, hoivakoti), matkustushistoriaan sekä asuinpaikkaan. Yksityiskohtaisten tietojen kerääminen virusgenomeista auttaa myös kehittämään tehokkaita diagnostisia testejä, mahdollisia hoitoja sekä rokotteita. Virologian osasto on sekvensoinut yli 50 HUSista saatua virusgenomia. Ennen maaliskuun alkua ei ollut vielä näyttöä geeniklustereista, mikä tarkoittaa sitä, että sen hetkiset infektio olivat todennäköisesti peräisin ulkomailta. Maaliskuun toisesta viikosta lähtien alettiin havaitsemaan paikallisia tartuntoja. Nyt Virologian osaston tutkijat työskentelevät yhdessä Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja Biotekniikan instituutin (BI) kanssa kaikkien saatavilla olevien näytteiden sekvensoimiseksi.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/koronaviruksen-salat-auki-tutkijat-t…
7) Mikä aiheuttaa vakavaan Covid-19-tautiin liittyvät keuhkokomplikaatiot?
Yleisen käsityksen mukaan Covid-19 on immuunivälitteinen sairaus. Ihmisen immuunijärjestelmän poikkeuksellisen vahvaa reaktiota infektiota vastaan kuvaa esimerkiksi voimakkaasti lisääntynyt tulehduksellisten sytokiinien tuotanto, niin sanottu sytokiinimyrsky. Tämän vuoksi, yksi mahdollinen vaihtoehto Covid-19- taudin lääkehoitoon on immunosuppressiiviset lääkkeet, kuten esimerkiksi sellaiset mitkä ehkäisevät sytokiinien tulehduksellisia vaikutuksia . Lisätutkimusta tarvitaan edelleen, jotta käsitystä Covid-19- taudin synnystä voidaan tarkentaa ja luoda hoitovaihtoehtoja, jotka kohdistuvat erityisesti sairauden kehittymisen kannalta keskeisiin reitteihin immuunijärjestelmässä. Helsingin yliopiston tutkijat pyrkivät ymmärtämään vakavan Covid-19- tautimuodon ja ihmisen immuunivasteen välistä yhteyttä keräämällä potilaiden verinäytteitä taudin akuutin vaiheen aikana ja määrittämällä niistä erilaisia immunologisia biomarkkereita.
8) Onko lääkkeiden avulla mahdollista estää viruksen kyky infektoida soluja ja tällä tavoin hillitä koronataudin vaikutuksia?
Ihmisen elimistö muodostaa virusinfektiolle vasta-aineita, jotka estävät infektion etenemistä ja johtavat viruksen poistumiseen elimistöstä. Juuri kehittyneet vasta-aineita tuottavat solut pysyvät kehossa pitkään ja toimivat samalla immuniteetin perustana myöhemmin saman viruksen aiheuttamia infektioita vastaan. Kun näitä vasta-aineita tuotetaan suuressa mittakaavassa ihmisen kehon ulkopuolella, niitä voidaan hyödyntää hoidollisena välineenä. Helsingin yliopiston kolme erilaisen taustan ja asiantuntemuksen omaavaa tutkimusryhmää tekevät parhaillaan yhteistyötä virusspesifisten vasta-aineita tuottavien solujen eristämiseksi Covid-19- taudista toipuneilta potilailta. Tämän jälkeen geenitiedot poimitaan, jotta kyseinen vasta-aine voidaan kloonata ja lopulta tuottaa suuressa mittakaavassa yhdistelmäteknologiaa hyödyntämällä.
Monet virukset, kuten influenssa- ja koronavirus, tarttuvat solunpinnalla oleviin proteiineihin päästäkseen tunkeutumaan solun sisään. Koronaviruksen pinnalla olevat piikkiproteiinit, jotka muodostavat tunnusomaisen kruunun virukselle, toimivat juuri tällaisina tarttumisproteiineina. Viruksen infektoidessa solua, solun pinnalla olevat proteaasi nimeltä TMPRSS-2 leikkaa viruksen piikkiproteiinin sellaiseen muotoon, että tarttuminen voi kunnolla tapahtua. TMPRSS-2 siis auttaa virusta tunkeutumaan soluihin. TMPRSS-2 kuuluu laajempaan seriiniproteaasiryhmään, joka auttaa myös syöpää leviämään elimistössä. Siksi näitä proteaaseja vastaan on pyritty kehittämään jo aiemmin syöpälääkkeitä. Tätä mahdollisuutta selvitetään Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.