Tutkimme erilaisia järviä ja niiden valuma-alueita ymmärtääksemme ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutuksia järven laatuun, rakenteeseen ja toimintaan. Erityisesti kalayhteisöjen osalta tarkastelemme niiden ravinnollista laatua esimerkiksi elohopea-, rasva- ja aminohappoanalyyseillä.
Käyttämällä täpläverkkoperhosta malliorganismina pyrimme selvittämään miten ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, kuten ilmastonmuutos ja ympäristön pirstoutuminen, vaikuttavat luonnonpopulaatioihin. Erityisesti meitä kiinnostaa ymmärtää, millaisilla mekanismeilla, aina geneettisestä vaihtelusta maisemarakenteeseen, eri lajit voivat mahdollisesti vähentää näiden muutosten haittavaikutuksia ja sopeutua muuttuvaan ympäristöön.
Tutkimushankkeessa tutkitaan, miten saaliin fenotyyppi vaikuttaa saalistusmenestykseen vuorovaikutuksessa saalistajien kanssa. Lammin biologisen aseman uusissa lintutiloissa on mahdollista suorittaa kokeita luonnonvaraisilla linnuilla, joita pidetään lyhyen aikaa vankeudessa. Erilaisissa kokeellisissa asetelmissa linnut kohtaavat ärsykkeitä, jotka vaihtelevat ulkonäöltään, kemialliselta koostumukseltaan tai käyttäytymiseltään. Tutkimus pyrkii selvittämään miten nämä ominaisuudet voivat auttaa suojelemaan saalista vihollisiltaan. Tutkimus tuottaa myös tietoa, jota voidaan soveltaa lintujen suojelussa.
Yli 40 vuoden ajan jatkuneessa katkeamattomassa hankkeessa on tutkittu erilaisten pesimälinnuston lajien elinympäristövalintoja, runsauden muutoksia, alueellista vaihtelua, keskinäisiä suhteita sekä yleisiä monimuotoisuuden indikaattorilajeja Lammin seudun metsämaisemissa. Erityisen huomion kohteena ovat kololinnut ja niiden elinympäristörakenteeseen, sekä kolopuiden ja kolopesien merkitykseen metsäluonnon monimuotoisuudelle.
Ymmärtäminen siitä, miten yksilöt ja populaatiot eroavat taudinaiheuttajien tarttuvuudessa ja leviämisessä, on ensisijaisen tärkeää tautien vaikutusten ennustamisessa ja ehkäisyssä ihmisten ja muun luonnon keskuudessa. Tässä yhteydessä tutkitaan muun muassa, miten ympäristötekijät ja useamman patogeenin samanaikainen infektio vaikuttavat myyräkuumeviruksen ja hansaviruksen leviämiseen myyräpopulaatiossa. Tämä tieto on suoraan yhteydessä ihmisten sairastumisriskiin. Taudin ekologiaa tutkitaan laboratorio- ja maastokokein sekä matemaattisella mallinnuksella.
Kosteikkojen ekologiaa on tutkittu pääasiassa Lammin Evolla jo 40 vuoden ajan. Tutkimuksen keskeisiin teemoihin kuuluvat sorsien populaatioekologia ja majavan rooli ekosysteemi-insinöörinä. Majava on merkittävä laji pienvesissä ja rantametsissä, vaikuttaen muun muassa hiilen kiertoon, metsän rakenteeseen ja maiseman kosteikkolaikkujen vaihtelevuuteen. Tutkimuksen tarkastelun kohteena on muun muassa, miten majava rikastuttaa kosteikkoluonnon lajistoa. Tämä ilmenee esimerkiksi tulvissa kaatuneilla puilla elävien jäkälien ja hyönteisten, tulva-altaassa ja sen reunoilla elävien sukeltajakuoriaisten, sammakkoeläinten, vesilintujen, lepakoiden ja maanisäkkäiden kautta.
Kuhan runsastuminen on valtakunnallinen ilmiö ja kuhan runsastuessa niiden kasvunopeuden hidastumisesta on runsaasti viitteitä. Kuha on Järvi-Suomen tärkeimpiä saalislajeja ja kasvunopeuden heikentyminen voi olla merkittävä haaste Järvi-Suomen kalataloudelle.
Hankkeessa tutkitaan kuhan kasvunopeutta ja istutettujen kuhien osuutta Lammin Pääjärvessä. Laajojen taustatietojen avulla analysoidaan nykytilaan johtaneita tekijöitä (esim. kuhaistutusten vaikutus) Pääjärvessä. Tutkimustulosten pohjalta pyritään analysoimaan toimenpidevaihtoehtoja hidaskasvuisten kuhakantojen hyödyntämiseksi sekä tuottavuuden turvaamiseksi.
Tässä esittelemme muutamia tutkimuksia ja tutkimusprojekteja, jotka ovat käynnissä tai jo valmistuneet Lammin biologisella asemalla. Kansainvälinen tutkimusyhteisö käyttää pääasiassa englantia, joten tutkimusryhmien ja -projektien verkkosivut ovat yleensä englanninkielisiä. Voit tutustua lisää Lammin biologisen aseman tutkimusprojekteihin Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa.