Tutkimme valuma-alueeltaan erilaisia järviä ja niiden ravintoverkkoja ymmärtääksemme ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutuksia niiden laatuun, rakenteeseen ja toimintaan. Kalayhteisöiden osalta selvitämme niiden ravinnollista laatua esimerkiksi elohopea-, rasva- ja aminohappoanalyysein.

Lisätietoja: https://www.researchgate.net/profile/Kimmo-Kahilainen

Kosteikkojen ekologiaa on tutkittu pääasiassa Lammin Evolla jo 40 vuotta. Keskeisiä teemoja ovat sorsien populaatioekologia ja majavan toimet ekosysteemi-insinöörinä. Majava on pienvesien ja rantametsien avainlaji, joka vaikuttaa niin hiilen kiertoon, metsän rakenteeseen kuin maiseman kosteikkolaikkujen vaihtelevuuteenkin. Tutkimuksen kohteena ovat muun muassa, miten majava monipuolistaa kosteikkoluonnon lajistoa: tulvaan kuolleilla puilla eläviä jäkäliä ja hyönteisiä sekä tulva-altaassa ja sen liepeillä eläviä sukeltajakuoriaisia, sammakkoeläimiä, vesilintuja, lepakoita ja maanisäkkäitä.

Lisätietoja: https://researchportal.helsinki.fi/fi/organisations/wetland-ecology-group

Hyödyntäen täpläverkkoperhosta mallisysteeminä pyrimme selvittämään kuinka ihmisen aiheuttamat muutokset ympäristössä, esim. ilmastonmuutos ja ympäristön pirstoutuminen vaikuttavat luonnonpopulaatioihin. Olemme erityisen kiinnostuneita tietämään myös minkälaisilla mekanismeilla, aina geneettisestä vaihtelusta maisemarakenteeseen, lajit kykenevät potentiaalisesti minimoimaan näiden muutosten haittavaikutuksia ja selviämään muuttuvassa ympäristössä.

Lisätietoja: https://www2.helsinki.fi/en/researchgroups/life-history-evolution

Ymmärrys siitä, miten yksilöt ja populaatiot eroavat taudinaiheuttajien tarttuvuudessa ja leviämisessä on ensiarvoisen tärkeää kun pyritään ennustamaan ja estämään tautien vaikutuksia ihmisissä ja muussa luonnossa. Teeman alla tutkitaan muun muassa miten ympäristö ja useamman patogeenin yhtäaikainen infektio vaikuttavat myyräkuumeviruksen leviämiseen myyräpopulaatiossa. Tällä tiedolla on suora kytkös ihmisten sairastumisriskiin. Taudin ekologiaa tutkitaan laboratorio- ja maastokokein sekä matemaattisella mallintamisella.

Lisätietoja: https://www.diseaseecology.org/vole-fever.html

Se milloin yksilö saavuttaa sukukypsyyden on biologisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä kysymys. Sukukypsyysiällä on terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia vaikkapa maataloudessa, kalankasvatuksessa, kalastuksessa ja riistataloudessa. Tässä hankkeessa tutkitaan perinnöllisten- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutusta sukukypsyysikään. Ihmisellä ja lohella osin samat geenit vastaavat sukukypsyyden saavuttamisesta, mutta ympäristön yhteisvaikutusta perimän kanssa on ihmisillä vaikea tutkia. Siksi lohi on oiva mallilaji asian tutkimisessa. Tutkimusta tehdään mm. Lammin biologisen aseman kokeellisen kalankasvatuksen tiloissa.

 Lisätietoja: http://www.helsinki.fi/evolution-conservation-and-genomics

lammi 3 logos2

Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi
Puhdistetut jätevedet, eläintilojen valumavedet sekä kaupunkien sade- ja sulamisvedet voivat sisältää runsaasti suolistoperäisiä taudinaiheuttajia, esimerkiksi kampylobakteereja tai noroviruksia, jotka saattavat uhata vesistöjen turvallista hyöty- ja virkistyskäyttöä. EAKR-rahoitteisessa projektissa tutkitaan taudinaiheuttajien kulkeutumista vesistöihin ja esiintymistä mahdollisissa riskikohteissa, kuten uimarannoilla ja vedenottamoilla. Tutkijat arvioivat riskien suuruutta ja pyrkivät etsimään ratkaisukeinoja riskien minimoimiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä HY:n, THL:n, Luke:n ja HAMK:n asiantuntijoiden kanssa.

Lammin biologisen aseman ympäristö on oivallinen paikka tutkia erilaisten metsien latvuskerroksen ja sen alaisen kenttäkerroksen kasviyhteisöjä ja miten nämä mahdollisesti muuttuvat ilmaston muuttuessa. Lämpenevät keväät saavat lehdet puhkeamaan latvuskerroksessa entistä aikaisemmin, mikä vaikuttaa metsänpohjan kasvillisuuden valaistusolosuhteisiin – ei pelkästään valon määrään vaan myös sen laatuun. Normaalisti lehtimetsissä on joukko kasveja, jotka kukkivat varhain ennen lehtien puhkeamista puihin. Jos tämä normaali järjestys järkkyy, koska eri kasvit reagoivat lämpenemiseen eri lailla, voi sillä olla kasautuvia vaikutuksia laajemminkin ekosysteemin toimintaan.

Lisätietoja: https://blogs.helsinki.fi/robson/research/

Yli 40 vuotta keskeytymättömänä jatkuneessa hankkeessa tutkitaan metsien pesimälinnuston eri lajien elinympäristönvalintaa, runsausmuutoksia, alueellista vaihtelua, keskinäisiä suhteita sekä metsälinnuston yleisen monimuotoisuuden indikaattorilajeja Lammin seudun metsämaisemissa. Erityisen huomion kohteena ovat kololinnut ja niiden elinympäristön rakenne sekä kolopuiden ja kolojen merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle.

Vesien ruskettuminen (tummuminen) on havaittu laajalti pohjoisen pallonpuoliskon vesissä. Tämän ilmiön syyt ja varsinkin seuraukset muulle luonnolle ovat edelleen pitkälti selvittämättä. Evon alueella on mahdollista etsiä vastauksia ruskettumisen liittyviin kysymyksiin, sillä alueen järvien vedenlaatua on tutkittu jo muutaman vuosikymmenen ajan Lammin biologisen aseman toimesta. Lisäksi muiden tutkijoiden pitkäaikaisissa seurannoissa on selvitetty selkärangattomien, kalojen ja vesilintujen esiintymistä samoilla kosteikoilla ja vesialueilla. Hankkeessa pyritään tuomaan olemassa oleva tieto yhteen ja etsimään ratkaisuja laajemmassa kontekstissa.

 

Lisätietoja: https://sites.utu.fi/arzelgroup/research-projects/

lammi 3 logos2

Hanke nostaa suomalaisen biotalous- ja digitaalisen osaamisen profiilia kansainvälisesti, tuo Kanta-Hämeen entistä selvemmin bio- ja kiertotalouden soveltavan tutkimuksen kärkimaakunnaksi, lisää suomalaisen biotalousosaamisen vientimahdollisuuksia, verkottaa asiantuntijat keskenään ja kansainvälisesti, sekä lisää opiskelijoiden kiinnostusta alaa kohtaan.

Jussi Huotari, Tiina Tulonen ja Lauri Arvola

Nykyiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät hukkaavat suurimman osan ravinteista, jolloin ne katoavat ravintoketjusta. Ravinteiden kierrätys -projektin tutkijat etsivät käytännön ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen. Apuna toimivat levät, joiden avulla ravinteita voidaan poistaa jätevesistä siten, että niitä pystytään jatkossa hyödyntämään lannoitteina.

John Loehr, Janne Sundell

Okakatka (Pallaseopsis quadrispinosa) on jääkauden ajalta suomalaisiin järviin jäänyt jäänne- eli reliktilaji. Katka on erinomainen laji morfologian – eli muotoon ja rakenteeseen liittyvien – ja käyttäytymisen evoluution tutkimiseen, koska se on sopeutunut elämään vain tietyntyyppisessä elinympäristössä. Tällä hetkellä projektissa tutkitaan muun muassa, millaisilla käyttäytymisstrategioilla katka välttää petoja.