Kyseessä on ääni-, ympäristö-, video-,tekstiili- ja käsitetaidetta sisältävän näyttely Periferia - Metsätaiteellinen asema, jonka on kuratoinut Ulla Taipale. Näyttely on toteutettu Ilmakehätieteiden keskus INARin Ilmastopyörre-taideohjelman puitteissa.
Teokset liittyvät asemalla tehtävään luonnontieteelliseen huippututkimukseen tai yli satavuotiasta metsäasemaa ympäröivään luontoon. Näyttelyyn osallistuvat äänitaiteilijat Band of Weeds, kuvataiteilija Terike Haapoja, mediataiteilija Agnes Meyer-Brandis, arkkitehti Juhani Pallasmaa, tekstiilitaiteilija Kustaa Saksi, IC-98 ja työryhmä, sekä luonnonsuojeluyhdistys Villi Vyöhyke ry.
Hyytiälän metsäasema sijaitsee karttaluokituksen mukaan keskellä suomalaista maaseutua. Periferinen sijainti mahdollistaa: antaa tilaa, aikaa ja vapautta tutkia, tarkkailla ja syventyä. Luonnon ja taiteen yhdistelmän elämyksellisyyden lisäksi näyttelykokonaisuus luo kokemuksien kautta ymmärrystä siitä missä ja miten ilmastoon ja metsiin liittyvää tutkimusta tehdään. Se auttaa hahmottamaan sekä tieteellisen että taiteellisen työn pitkäjänteistä ja tutkimuksellista luonnetta kulissien takana.
Näyttelyn päärahoittaja on Alfred Kordelinin säätiö, joka myönsi hankkeelle ”Suuret kulttuurihankkeet” -rahoituksen vuonna 2021.
Teokset sijaitsevat aseman ympärillä olevissa metsissä ja suolla. Teokset ovat paikkasidonnaisia, monitaiteellisia ja niitä yhdistää tutkimuksellisuus. Ne on rakennettu maastoon tai ripustettu rakennuksiin pysyvästi. Kustaa Saksin ja Agnes Meyer-Brandiksen teokset ripustetaan myöhemmin ja ne avataan osaksi näyttelyä viimeistään keväällä 2024. Pysyvässä näyttelyssä voi vierailla lumettomaan aikaan kesästä 2023 lähtien. Syksyllä ja seuraavina vuosina asemalla toteutetaan taide&tiede -aiheisia tapahtumia. Näyttely on avoinna 24/7 syyskuun loppuun saakka. Tarvitset tukevat kengät, jotka soveltuvat maastossa ja metsäpoluilla kävelyyn. Hyttyskarkoite voi olla tarpeellinen!
Band of Weeds, jonka muodostavat Olli Aarni, Lauri Ainala, Kalle Hamm ja Hermanni Keko, tekevät äänitaidetta käyttäen pääasiallisena lähteenään kasveja. He muuntavat kasvien sähkönjohtavuuden vaihteluja ihmiskorvin kuultaviksi ääniksi, joita he käyttävät teoksissaan. Band of Weedsin tuotantoa on esitetty näyttelyissä ja he myös keikkailevat yhdessä. Puiden itku on Band of Weedsin nelikanavainen ääniteos, joka pohjaa Kalevalan "Koivun itku" -runoon.
Puiden itku hyödyntää Hyytiälän metsäaseman SMEAR II -tutkimusmetsän mittaustuloksia ajanjaksolta, jolloin 60-vuotiaassa* talousmetsässä tehtiin harvennushakkuu. Teoksessa on käytetty seurantadataa pystyyn jätettyjen puiden stressireaktioista ja VOC-partikkelien** erittymisestä ennen ja jälkeen harvennuksen. Teoksessa on käytetty myös sonifikaatioita alueen puissa virtaavien nesteiden sähkönjohtavuuden muutoksista sekä pohjantikan puun rungon pärryytystä.
Lopullinen teos muodostuu tietokoneohjelmasta, joka tuottaa jatkuvasti muuntuvaa äänimaisemaa algoritmin käyttöön annetusta datasta. Ääniteokselle on pystytetty kuuntelupaikka metsäaseman satavuotiaan Pilvilinna-hirsitalon takana olevaan harvennettuun metsään.
Terike Haapoja on tuonut taiteen kautta julkiseen keskusteluun monia elämän peruskysymyksiin liittyviä aiheita, ja käsitellyt monimutkaisia ei-inhimillisten toimijoiden oikeuksia. Hän on ollut edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, eikä ole pelännyt ottaa kantaa suuriin ja hankaliinkin kysymyksiin kuvataiteellisessa ja kirjallisessa tuotannossaan.
Inhale-Exhale -teoksen ensimmäisen versio esitettiin vuonna 2008 Helsingissä. Teoksen suunnitteluvaiheessa hän oli yhteydessä Hyytiälän metsäasemalla työskenteleviin Helsingin yliopiston tutkijoihin ymmärtääkseen paremmin hiilen kiertoon liittyvää tiedettä. Käynti asemalla inspiroi Haapojan työtä ja sen tuloksena toteutettuja töitä on esitetty ympäri maailmaa. Vuonna 2013 Haapoja edusti Suomea Venetsian Biennaalissa.
Haapojan veistos on täytetty maalla ja pudonneilla lehdillä. Hajoamisessa syntyvää hiilidioksidia mitataan CO2-antureilla ja sen tason muutokset muutetaan ääneksi. Automatisoidut ilmanvaihtopuhaltimet arkun molemmilla puolilla avautuvat ja sulkeutuvat 20 sekunnin välein. Puhaltimet toimivat kuten kidukset, jotka säätelevät hiilidioksidin tasoa arkun sisällä. On kuin veistos hitaasti hengittäisi sisään ja ulos hiilidioksiditason muuttuessa.
Muistokuusikossa esitettävä veistos on ensimmäinen ulkotilaan toteutettu versio Inhale-Exhale -teoksesta.
Juhani Pallasmaa on tunnustettu suomalainen arkkitehti, jonka kansainväliseen uraan mahtuu merkittäviä rakennuksia, mutta sen lisäksi myös mittava määrä filosofiaa, arkkitehtuuria ja taidetta yhdistäviä kirjoja, esseitä, sekä luentovierailuja ympäri maailmaa. Hän on toiminut myös Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin professorina ja Suomen Rakennustaiteen museon johtajana.
- Sain vuoden 2021 keväällä kutsun suunnitella teoksen Korkeakoskella sijaitsevalle Hyytiälän metsäsemalle toteutettavaan taidenäyttelyyn. Ensimmäinen ajatukseni oli tehdä teos vuorovaikutuksessa metsän tilan, rytmin, mittakaavan, värien ja valon kanssa - siis rakentaa eräänlainen esteettinen tai runollinen koe, metsäaseman tieteellisten kokeiden rinnalle. Mielessäni oli maisemaan tehty värillinen piirustus.
Pallasmaa kävi Hyytiälän metsäasemalla usean kerran ja löydettyään sopivan paikan teokselleen sen geometrinen muoto alkoi täsmentyä dialogissa suometsän luonnonmuotojen kanssa. Vesi on vahvasti läsnä teokselle valitussa paikassa, jossa Pehkusuo ja Kuivajärvi kurottuvat toisiaan kohden.
IC-98 -taiteilijoiden, Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään työskentelyä voi luonnehtia sanoilla tutkimuksellisuus ja hienovaraisuus. Monet heidän teoksistaan antavat syyn matkailla Suomen syrjäseuduilla ja kokea taidetta instituutioiden seinien ulkopuolella. Teokset kertovat ja tulkitsevat Suomen kulttuurihistoriaa, tarkastelevat pitkiä aikakestoja ja pyrkivät välttämään luonto-kulttuuri -kahtiajakoa.
IÄI koostuu 38 sanasta tai tavusta, jotka on kirjoitettu Hyytiälän metsäaseman Kuivajärven vanhan metsän puihin, kallioihin ja kiviin ja Helsingissä Metsätieteiden talossa Viikin kampuksella betoniin, puukaiteeseen ja Hyytiälästä tuotuun kiveen. Yleisö voi löytää kaiverrukset vahingossa, mutta teoksen koon huomioon ottaen sen kokemista on helpotettu karttaesitteellä, joka auttaa kaiverrusten paikantamista.
Koemme metsän kukin omasta arvomaailmastamme ja kokemuksistamme käsin. IÄI haastaa miettimään omaa suhdettamme metsään, menemällä metsään. Se antaa tilaa katsojan oivallukselle ja ajattelulle, omakohtaisille assosiaatioille ja tarinoiden kehittymiselle. Metsän aikakerrostumat, historia ja tarinalinjat sekoittuvat vierailijan omaan tulkintaan ja kokemusmaailmaan. Kokemusta metsästä ei mitata eikä arkistoida.
Villi vyöhyke on tamperelainen yhdistys, jonka tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla elinympäristöjä ja toteuttamalla pitkän tähtäimen suojelutoimenpiteitä kaupungeissa ja maaseudulla. Yhdistys toteuttaa vuosina 2022-24 Hyytiälän metsäaseman vanhalle peltoalueelle Kyläniityn, jolle kylvettävät kasvilajit ovat paikallista ja seudullista alkuperää. Niitty palauttaa asemalle sinne kuuluvaa kulttuurimaisemaa ja vaalii sekä parantaa paikan luonnon monimuotoisuutta.
Villi vyöhykkeen työ alkoi kartoittamalla perustettavan niityn lähialueilla kasvavat kasvit. Huomionarvoisia ja mahdollisesti häviämässä olevia kasvilajeja haluttiin tukea kylvämällä niitä Hyytiälän niittyalueelle. Valittujen kasvien siemenet kerättiin niiden kukinnan päätyttyä ja ne kylvettiin kahtena syksynä ja keväänä. Yhdistys keräsi talkoovoimin siemeniä Hyytiälässä, Juupajoella, Mäntässä, Vilppulassa ja Kangasalla kesinä 2022-23 ja ensimmäiset kylvöt toteutettiin marraskuussa 2022 ja toukokuussa 2023. Yhdistys on sitoutunut niityn hoitamiseen, kylvöihin, kitkemiseen ja muuhun ylläpitoon vuoden 2024 loppuun asti. Tämän jälkeen niityn pitäisi kasvaa omavaraisesti.