Erityisesti luonnontieteissä ja elämäntieteissä viittausmäärät dokumentoidaan tarkkaan eri viittaustietokantoihin. Tunnetuimmat viittaustietokannat ovat Elsevier-yhtiön omistama Scopus ja Clarivate Analyticsin omistama Web of Science.
Tällä sivulla esitellyt tutkijat kuuluvat Clarivate Analyticsin Highly Cited Researchers -listalle. Listalle pääsee Web of Science -tietokannassa omalla alallaan eniten viitattuun prosenttiin kuuluvat tutkijat. Humanistis-yhteiskuntatieteelliset alat ovat yleisesti ottaen heikosti dokumentoituja viittaustietokannoissa.
Tämän sivun tieteenalaluokittelu perustuu Highly Cited Researchers -listan luokitteluun. Se perustuu siihen, minkä alan julkaisuissa tutkijoiden artikkeleita on julkaistu sekä tutkijan omaan arvioon. Luokittelu ei perustu esimerkiksi siihen, missä tiedekunnassa tai yksikössä tutkija on töissä.
Tutkimuksen laatua ei voi mitata pelkästään viittausmäärillä. Tutkijat, joihin viitataan tieteenalallaan eniten, kuuluvat kuitenkin kiistattomasti alansa huippuihin.
Ilmakehätieteet ovat toistuvasti Helsingin yliopistossa hyvin edustettuja viitatuimpien tutkijoiden listoilla.
Menestyksen taustalla on muun muassa Ilmakehätieteiden keskus INARin tutkimusympäristö, jonne on syntynyt maailman parhaimmistoon kuuluvaa osaamista aerosoleista.
Markku Kulmala tutkii ilmakehän aerosolihiukkasten syntymekanismeja. Hän on ollut maailman viitatuin geotieteilijä vuodesta 2011.
Kulmala on Ilmakehätieteiden keskus INARin johtaja, Ilmakehä- ja ilmastotutkimuksen osaamiskeskus ACCC:n johtaja sekä akatemiaprofessori.
Tuukka Petäjä tunnetaan paitsi aerosolitutkijana erityisesti kehitystyöstään aerosolitutkimuksen asemien, mittalaitteiden ja menetelmien parissa. Petäjä on ollut keskeinen vaikuttaja Helsingin yliopiston tutkimusasemien mittauslaitteiden kehittämisessä.
Petäjä johtaa Ilmakehätieteiden keskus INARin aerosolihiukkasten havaintolaitteiston kehitystä.
Douglas Worsnop tutkii ilmakehän aerosolien kemiallisia ja heterogeenisiä reaktioita. Hän on myös kehittänyt laboratorio- ja kenttämittaustekniikoita ilmankehän kaasujen ja aerosolien tutkimiseksi.
Worsnop työskentelee ensisijaisesti Aerodyne Research yrityksessä ja toissijaisesti Helsingin yliopistolla.
Elämäntieteiden tutkimus Helsingin yliopistossa on vahvistunut erityisesti monitieteisesti elämäntieteiden tutkimukseen keskittyvän Helsinki Institute of Life Science HiLIFEn perustamisen myötä.
Jaakko Kangasjärvi tutkii kasvien rasitustekijöitä ja rasitukseen liittyvien solutason signaalien välitysmekanismeja.
Kangasjärvi johtaa tutkimusryhmää, joka on keskittynyt reaktiivisten happilajien syntymiseen kasvien rasituksen myötä.
Mika Kivimäki tutkii aikuisena alkavien kroonisten sairauksen riski- ja ennustetekijöitä kansanterveyden näkökulmasta.
Mika Kivimäki työskentelee ensisijaisesti University College:ssa Lontoossa ja toissijaisesti Helsingin yliopistolla.
Mikael Knip tutkimusryhmineen tutkii diabetesta, erityisesti tyypin 1 diabetesta, sen taudinkuvan ennustamista sekä ennaltaehkäisyä. Knip johtaa PEDIA-tutkimusryhmää, ja tutkimusryhmä on ollut mukana kansainvälisissä tutkimusprojekteissa liittyen immuunipuolustukseen, suoliston mikrobiotaan ja ympäristötekijöihin, kuten virusten ja ravitsemuksen merkitykseen tyypin 1 diabeteksen tautiprosessissa.
Willem de Vos tutkii ihmisen mikrobien ekosysteemiä, sen vaikutusta terveyteen ja sairauksiin sekä sitä, miten mikrobistoa muokkaamalla voi hoitaa tai ennaltaehkäistä sairauksia.
De Vos johtaa mikrobiston tutkimukseen keskittynyttä tutkimusryhmää.