Uuden tiedon klubi 2019

Kuluttajuus, uskonto ja elämän tarkoitus

”Ekokriisin aikakaudella länsimaiset kulutuskeskeiset elämäntavat näyttäytyvät maailmankatsomuksellisena haasteena. Tutkimuksessani lähestyn kuluttajuutta uskonnonkaltaisena ilmiönä, jossa ei ole kyse yksinkertaisesti materialismista, yksilökeskeisyydestä tai hedonismista. Kuluttamisen merkitys kiteytyy yhteisöllisesti jaettuihin tapoihin vastata ihmiselämän syvimpiin kysymyksiin: Kuka olen? Minne kuulun? Mikä on elämän tarkoitus?”

Mikko Kurenlahti on uskontotieteen tohtorikoulutettava teologisessa tiedekunnassa. Hän myös kouluttaa yhteisöjä ymmärtämään kestävän kehityksen haasteita omassa toiminnassaan.

Katso YouTubessa.

#pleaseshare – Alkoholimainonta sosiaalisessa mediassa

”Suomen alkoholilainsäädäntö on kansainvälisesti ainutlaatuinen, sillä se rajoittaa alkoholin mainontaa sosiaalisessa mediassa. Olemme selvittäneet yhdessä kollegojeni kanssa, miten Suomen uusi lainsäädäntö on vaikuttanut alkoholimainontaan Suomessa. Tutkimuksemme antaa tietoa siitä, miten kansanterveydellisesti haitallisten tuotteiden mainontaan sosiaalisessa mediassa voidaan vaikuttaa.”

Emmi Kauppila (@EmmiKauppila) on tutkimusavustaja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Häntä kiinnostaa, miten yksityisen ja julkisen raja hämärtyy sosiaalisen median vuorovaikutteisessa mainonnassa.

Katso YouTubessa.

Vegaaniruoka somessa ja kaupan kassalla

”Vaikka vegaanius on vahvasti esillä mediassa, vain 1 % suomalaisista ilmoittaa noudattavansa vegaanista ruokavaliota. Mikä merkitys sosiaalisella medialla on vegaanisten tuotteiden myynnissä? Tutkimuksessani selvitän some-viestien määrää ja kauppojen myyntidataa tarkastelemalla, voiko sosiaalinen media ennustaa vegaanisten elintarvikkeiden menekkiä.”
 
Essi Pöyry (@EssiPoyry) toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Tutkimuksellaan hän toivoo voivansa auttaa yrityksiä luomaan kestävämpiä liiketoimintamalleja.

Katso YouTubessa.

Mikko Kurenlahti, Emmi Kauppila, Essi Pöyry

Is the rule of law weakening in Eastern Europe or are we using an inaccurate concept?

“The situation of East European countries is usually studied from the perspective of the countries’ democratic development. My study shows that the concept has to be broader. Small countries tend to consider themselves vulnerable, and having a strong leader is historically seen as a better option than liberal democracy in terms of protecting the country from outside threats on sovereignty.”
 
Katalin Miklossy (@KatalinMiklossy) is a docent at the Aleksanteri Institute. Her study shows that the political culture that started in the 19th century still affects daily politics.

Watch on YouTube.

Do Women Need More Rights? – The Anti-Gender Movement in Russia

In the past 10 years, anti-gender rhetoric has become increasingly visible on the political agenda of populist and far-right parties all over the world. In Eastern Europe and Russia, it has penetrated into political elites and gained official support. In Russia, the turn to openly conservative and hostile policies came with Putin’s third term as president. What triggered this turn? What are the consequences for women and their rights? My research enquires into the dynamics and nature of the current anti-gender and conservative agenda of Russian authorities.
 
Marianna Muravyeva (@MMuravyeva) is a professor of Russian law and administration at the Faculty of Law and Aleksanteri Institute. She examines long-term trends and patterns in social development with a special focus on normativity, gender and violence.

Watch on YouTube.

Hate Crime against LGBTQ Populations in Russia

“Violence against LGBTQ people in Russia has increased due to the country’s new ‘gay propaganda’ laws. My research aims to show the harm the laws are doing in order to convince the lawmakers to change them.”
 
Alexander Kondakov is a researcher at the Aleksanteri Institute. His research shows that crimes against LGBTQ people have increased in Russia.

Watch on YouTube.

EXTRA: Socioeconomic differences in electoral participation

Hannu Lahtinen, doctoral candidate at the Faculty of Social Sciences, will be interviewed on his recent doctoral dissertation that studies the socioeconomic differences in electoral participation especially in Finland. According to his research, those with advantaged socioeconomic positions – that is, individuals with high educational qualifications, professional or managerial occupations and a high level of income – are the most likely to vote in elections.

Watch on YouTube.

Alexander Kondakov, Katalin Miklossy, Marianna Muravyeva

Vieläkö Siperia opettaa? – Kiinteistökauppojen riskit Venäjällä

“Kiinteistön ostaminen ulkomailta voi olla hankalaa – etenkin, jos ostat sen Venäjältä. Venäjällä lakia tulkitaan eri tavalla kuin Suomessa, ja lisäksi laki on jatkuvassa muutoksessa. Oikeusvertailevan tutkimukseni tarkoitus on selvittää kiinteistökauppojen riskejä itänaapurissamme.”
 
Asko Pitkänen suorittaa ammatillisesti suuntautunutta oikeustieteen lisensiaatin tutkintoa oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on tehnyt useita haastattelu- ja opintomatkoja Venäjälle.

Katso YouTubessa.

Itämeren pohjasedimentti – mikromuovien hautausmaa?

“Merten mikromuovien pelätään päätyvän ihmisten lautasille, mutta muovimassojen lopullinen hautausmaa on merenpohja. Tutkimuksessani selvitän, miten mikromuovit kulkeutuvat pohjasedimentissä ja vaikuttavat siellä eläviin eläimiin.”

Pinja Näkki on tohtorikoulutettava bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimuksessaan hän tarkastelee myös biohajoavia muoveja, joiden kohtalosta meriympäristössä on toistaiseksi hyvin vähän tietoa.

Katso YouTubessa.

Suomen kuumat ja kylmät lähteet – pohjavesienergia Suomessa

“Tukholman Arlandan lentokenttä lämmitetään ja jäähdytetään pohjavedellä, mutta Suomessa pohjavesienergiasta on hädin tuskin kuultu. Kehittämäni karttapohjainen 2,5D-tekniikka paljastaa, että tätä uusiutuvaa energiamuotoa voitaisiin hyödyntää Suomessa laajasti.”

Samppa Mäkelä on tohtorikoulutettava matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa avulla voidaan edistää uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä Suomessa.

Katso YouTubessa.

EXTRA: Brexit teki Lontoon pohjoismaalaisista maahanmuuttajia

Tutkijatohtori Saara Koikkalainen Svenska social- och kommunalhögskolanista tutkii brexitin vaikutusta Lontoossa asuviin pohjoismaalaisiin. Kaupungissa asuvat 92 000 pohjoismaalaista ovat monella tapaa etuoikeutettu maahanmuuttajaryhmä, mutta brexitin myötä tilanne on muuttunut. Uuden tiedon klubilla Koikkalainen kertoo tutkimuksestaan, jonka mukaan monet Lontoossa asuvat pohjoismaalaiset kokevat nykyään rasismia ja ovat alkaneet välttää oman äidinkielen käyttöä julkisilla paikoilla.

Katso YouTubessa.

Asko Pitkänen, Pinja Näkki, Samppa Mäkelä

Katoava lumi ja Arktinen luonto – kuinka käy pohjoisten lajien?

“Ilmasto lämpenee ennätysvauhtia, ja tänäkin vuonna rikottiin globaaleja lämpöennätyksiä. Tutkimukseni osoittaa, että pohjoisille eliölajeille lumen väheneminen on suurempi uhka kuin lämpötilan nousu itsessään. Tutkimukseni mukaan lumipeitteen hupeneminen tulee aiheuttamaan enemmän sukupuuttoja, kuin on aiemmin arvioitu.”
 
Pekka Niittynen on tohtorikoulutettava matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Häntä tutkii pohjoista talvea, josta tiedetään paljon vähemmän kuin kesästä.

Katso YouTubessa.

Enkelit arjessa – mihin suomalaiset tarvitsevat enkeleitä?

“Suomen uskonnollinen kenttä on isossa muutoksessa. Kirkon jäsenmäärän laskiessa yhä useampi ammentaa hengellisyyttä muualta. Tutkimuksessani selvitän, mihin 2000-luvun suomalainen tarvitsee arjessaan enkeleitä.”
 
Elisa Mikkola on tohtorikoulutettava humanistisessa tiedekunnassa. Hän tutkii 2000-luvun enkeliuskoa irlantilaisen mystikko Lorna Byrnen tilaisuuksiin osallistuneille suunnattujen kyselyiden avulla.

Katso YouTubessa.

Laihuushäiriön neuropsykologiset piirteet

“Monet pitävät laihuushäiriötä yhä lähinnä tytöillä esiintyvänä ulkonäköön liittyvänä sairautena. Todellisuudessa kyseessä on hengenvaarallinen mielenterveydenhäiriö, jonka taustalla on paljon muuta kuin vain ulkonäköpaineet. Laihuushäiriölle altistavia neuropsykologisia piirteitä ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Tutkimuksessani selvitän, miten esimerkiksi ajattelun joustamattomuus ja huomion kiinnittyminen yksityiskohtiin liittyvät laihuushäiriöön.”
 
Emma Saure on väitöskirjatutkija lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa tarkoituksena on saada lisää ymmärrystä laihuushäiriön neuropsykologiasta, mikä voi auttaa kehittämään uusia laihuushäiriön hoitomenetelmiä ja parantamaan sairauden ennustetta.

Katso YouTubessa.

EXTRA: Unohda puhe valeuutisista – näin ymmärrät vastamedian toimintaa

Vaihtoehtomedioita on tarkasteltava hienovaraisemmin kuin pelkästään totuuksien ja valheiden vastakkainasetteluna, havaitsi kiistanalaisten tapahtumien uutisointia eri maissa tarkastellut tutkijaryhmä. Valeuutiset perustuvat itse asiassa usein oikeisiin uutisiin ja tosiseikkoihin, mutta asioiden käsittely on voimakkaan puolueellista. Tutkijat ehdottavatkin, että puhuisimme valeuutisten sijaan vastatiedosta tai reinformaatiosta ja vaihtoehtomedian sijaan vastamediasta.
Svenska social- och kommunalhögskolanin tutkijatohtori Niko Pyrhöstä haastatellaan kolmen yliopiston tutkimushankkeesta, jossa tarkasteltiin vaihtoehtomedioita Suomessa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Puolassa.

Katso YouTubessa.

Pekka Niittynen, Elisa Mikkola, Emma Saure