Pinnalla

Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tapahtuma, jonka piti olla Euroopan osalta enemmän historiaa kuin nykypäivää. Sota keskellä Eurooppaa tai laajamittainen maasodankäynti tuntui monista pitkään miltei mahdottomalta. Samaan aikaan informaatiosodankäynti ja hybridivaikuttaminen herättävät huolta. Ukrainan sota on saanut monet maat arvioimaan uudelleen omaa puolustuspolitiikkaansa ja varautumistaan erilaisiin kriiseihin.  

Millaista sota on 2020-luvun Euroopassa? Miten perinteisen sodankäynnin paluu muuttaa eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa? Mikä on Naton rooli tulevaisuudessa? Mitkä ovat pienen valtion mahdollisuudet muuttuneessa tilanteessa?  

Keskustelemassa sotilasprofessori Marko Palokangas, Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja poliittisen historian apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi. Etäyhteydellä mukana Suomen Nato-edustuston päällikkö Klaus Korhonen.  
 
Juontajana on Helsingin Sanomien Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.

KATSO KESKUSTELUN TALLENNE TÄSTÄ LINKISTÄ

KUUNTELE KESKUSTELUN TALLENNE TÄSTÄ LINKISTÄ

Vuoden 2022 tapahtumat ovat nostaneet toistuvasti esiin kysymyksiä siitä, missä kulkevat eurooppalaisen yhteisön ulkoiset ja sisäiset rajat. Ukrainalaisten laajamittainen auttaminen on tehnyt näkyväksi sen, miten eri tavalla Euroopassa on suhtauduttu sodalta turvaa hakeviin. Auttamisen ja solidaarisuuden rajoja on punnittu myös valtiotasolla ja liittolaisuussuhteita arvioitu uudelleen. Identiteettien ja yhteenkuuluvuuden rajoja on piirretty myös Venäjällä.    

Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Mitä eurooppalaisuus merkitsee vaikeina aikoina?  

Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Videoinsertissä väitöskirjatutkija Laura Sumari.

Juontajana on Anu Partanen.

KATSO KESKUSTELUN TALLENNE TÄSTÄ LINKISTÄ.

KUUNTELE KESKUSTELUN TALLENNE TÄSTÄ LINKISTÄ

Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun ja samalla aiemmin laajasti hyväksytyt asiat kuten ihmisoikeudet ja taloudellisen yhteistyön syventäminen ovat joutuneet sivuraiteelle. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä.   

Mikä on sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuus? Ovatko ihmisoikeudet rapautumassa? Onko luottamus yhteistyöhön mennyt?  

Keskustelemassa kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi, tutkimusjohtaja Hanna Ojanen ja eurooppalaisen aatehistorian professori Kaius Tuori. 

Juontajana on Anu Partanen.

KATSO KESKUSTELU TÄSTÄ LINKISTÄ

KUUNTELE KESKUSTELU TÄSTÄ LINKISTÄ