Ratkaisuja luonnon hyväksi

Ratkaisuja luonnon hyväksi
Miten luontokatoa torjutaan käytännössä? Helsingin yliopiston tutkijat esittelevät viisi erilaista tapaa vaalia luonnon monimuotoisuutta tieteen avulla.
Miten luontokatoa torjutaan käytännössä? Helsingin yliopiston tutkijat esittelevät viisi erilaista tapaa vaalia luonnon monimuotoisuutta tieteen avulla.

Miten luontokatoa torjutaan käytännössä?

Helsingin yliopiston tutkijat kehittävät jatkuvasti tapoja suojella maapalloamme tuleville sukupolville.

Tule mukaan Ratkaisuja luonnon hyväksi -tapahtumaan oppimaan, miten viherkatot torjuvat luontokatoa kaupungeissa, kuinka sosiaalisen median dataa käytetään salametsästyksen estämiseen tai mullan terveyttä edistävät mikrobit tuodaan takaisin kaupunkilaisten elinympäristöön. Ratkaisuja luonnon hyväksi -tapahtumassa perehdytään myös luontoystävällisempiin väriaineisiin ja opit, miten maailma paranee papuja syömällä. 

Tule todistamaan, miten luontokatoa torjutaan käytännössä! Mukana ovat:

Torjutaan lajikatoa laittamalla luonnonkasveja katoille, Susanna Lehvävirta

How to use social media data for wildlife conservation, Enrico di Minin

Luontoystävällisempiä väriaineita, Riikka Räisänen

Mikrobit takaisin kaupunkilaisten elimistöön, Marja Roslund

Papuja syömällä parempi maailma, Anne-Maria Pajari

Tapahtuman juontaa Jari Hanska.

Asiantuntijat

Tutustu Ratkaisuja luonnon hyväksi -ohjelman asiantuntijoihin alla.

Susanna Lehvävirta

Susanna Lehvävirta on dosentti Helsingin yliopistolla. Hän etsii ratkaisuja ihmisen ja muiden lajien parempaan yhteiseloon kaupungeissa ja maapallolla.

Mikä on vinkkisi kestävämpään elämään, Susanna?

"Ajattele aina systeemisesti! Kun esimerkiksi rakennetaan kasvikattoja tai suunnitellaan viheralueiden ylläpitoa, pitäisi ajatella koko elinkaaren kestävyyttä rakentamisesta käyttövaiheeseen, ylläpitoon ja purkuun. Mikään vaihe ei saisi viedä liikaa resursseja tai aiheuttaa päästöjä."

Enrico di Minin

Enrico di Minin (@EnTembo) is an Associate Professor in Conservation Geography at University of Helsinki. Enrico is an interdisciplinary conservation scientist investigating how to help reverse the global biodiversity crisis.

"What fascinates me about my work is the fact that digital data provides novel opportunities to investigate people-nature interactions."

What is your top tip for more sustainable living, Enrico?

"Eat less meat, walk and cycle more, recycle and use reusable alternatives."

Riikka Räisänen

Riikka Räisänen (@riikkaraisanen) on dosentti ja yliopistotutkija käsityötieteessä Helsingin yliopistolla. Hän johtaa monitieteistä BioColour-tutkimushanketta.

"Minulla on monitieteinen tausta ja se antaa hyvin pohjan tutkia väriä ja väriaineita, joista löytyy näkökulmia niin luonnontieteelliselle kuin kulttuuriselle, yhteiskunnalliselle ja historialliselle lähestymiselle. Luonnon systeemit ovat äärimmäisen kiehtovia, koska ne ovat resurssiviisaita. Väri on esteettistä, ja se on myös inspiroiva ulottuvuus tämän aiheen tutkimuksessa."

Mikä on vinkkisi kestävämpään elämään, Riikka?

"Vähemmän on enemmän. Kun keskittyy pieniin asioihin löytää hyvää ja kaunista läheltä. Arjen estetiikkaan kannattaa panostaa, koska arki on läsnä suurimman osan ajasta. Hyvin suunniteltu ja muotoiltu esine tuo iloa, sitä hoitaa huolella ja käyttää pitkään. Työn suhteen – vähempikin tekeminen riittää – itseään ei kannata uuvuttaa työllä, vaan panostaa mieluummin muutamaan huolella tehtyyn asiaan. Kestävyyttä on myös oma jaksaminen."

Marja Roslund

Marja Roslund (@MarjaRoslund) on tutkijatohtori Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Hän tutkii miten kaupunkilaisten elinympäristön muutokset ja luontokato vaikuttavat ihmisen immuunipuolustuksen toimintaan ja etsii ratkaisuja immuunijärjestelmän häiriöiden ennaltaehkäisyyn.

"Minua kiinnostaa erityisesti mahdollisuus kehittää ratkaisuja kaupungissa asuvien, etenkin lasten, terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen."

Mikä on vinkkisi kestävämpään elämään, Marja?

"Metsässä on mukavampaa kuin ostoskeskuksessa."

Anne-Maria Pajari

Anne-Maria Pajari (@AMPajari) on ravitsemustieteen apulaisprofessori elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusalansa on molekulaarinen ravitsemustiede. Anne-Maria on erityisen kiinnostunut niistä elimistön mekanismeista, joiden kautta ravinto ylläpitää terveyttä ja ehkäisee sairauksia.

Hän johtaa Leg4Life-tutkimushanketta, jossa tutkitaan, miten palkokasvien käytön lisääminen ja punaisen ja prosessoidun lihan vähentäminen suomalaisessa ruokavaliossa vaikuttaa ravitsemustilaan ja kroonisten sairauksien riskiin. Hankkeessa tarkastellaan palkokasvien lisääntyvän tuotannon ja käytön merkitystä ruokajärjestelmän kestävyyteen.   

Mikä on vinkkisi kestävämpään elämään, Anne-Maria?

"Jokainen voi ottaa itselleen sopivan askeleen kohden kestävämpää ja terveellisempää ruokavaliota. Kannattaa kokeilla yhtä muutosta kerrallaan, vaikka ottamalla palkokasveja mukaan yhdelle aterialle viikossa, jos ei ole käyttänyt niitä aikaisemmin. Hernekeitto on perinteinen suomalinen palkokasviruoka, siitä on helppo aloittaa."

 

Tue tutkimusta luontokadon pysäyttämiseksi

Varpunen ja yli 2 500 muuta lajia on vaarassa kadota Suomesta. Lahjoittamalla autat meitä löytämään ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi. Klikkaa ja lue lisää!

Ilmasto ja luonnon monimuotoisuus

Tiede vie meitä kohti ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemista. Nyt on pakko toimia. Tutustu Helsingin yliopiston teemaan Ilmasto ja luonnon monimuotoisuus.