Kuuleeko toinen polvi?

Kuuleeko toinen polvi?
Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa kaikenikäisillä on mahdollisuuksia tulla kuulluksi? Tässä keskustelussa nostetaan sukupolvikysymykset pöydälle.
Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa kaikenikäisillä on mahdollisuuksia tulla kuulluksi? Tässä keskustelussa nostetaan sukupolvikysymykset pöydälle.

Kuuleeko toinen polvi?

Nuoret ja vanhemmat ikäluokat ovat nupit vastakkain monissa isoissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Suuremmat ikäluokat tekevät usein päätöksiä asioista, jotka vaikuttavat nuorten ja tulevien sukupolvien elämään – ilmastonmuutoksesta eläkkeisiin. Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa kaikenikäisillä on mahdollisuuksia tulla kuulluksi? 

Tiedekulman Kuuleeko toinen polvi? -keskustelussa asiantuntijat keskustelevat siitä, mitä tarkoitamme, kun puhumme sukupolvikuiluista ja miten demokratia toimii erityisesti nuorista, jotka kantavat monien poliittisten päätösten seuraukset. Keskustelemassa ovat Simo Kyllönen, Eeva Luhtakallio ja Tuija Siltamäki, etähaastattelussa Mikko Salasuo. Keskustelun juontaa Reetta Räty

Kuuleeko toinen polvi? -keskustelussa käsitellään mm. seuraavia sukupolviin ja uusiin vaikuttamisen tapoihin liittyviä kysymyksiä: 

Miten dialogia sukupolvien välillä voisi parantaa ja miten voisimme toteuttaa ylisukupolvista demokratiaa? 

Kuinka suorat kansalaisvaikuttamisen ja -tottelemattomuuden tavat sekä sosiaalinen media muuttavat poliittista osallistumista ja voivat vaikuttaa sukupolvien väliseen dynamiikkaan? 

Ovatko sukupolvien väliset kuilut suurempia kuin aiemmin? 

Tutustu asiantuntijoihin

Tutustu Kuuleeko toinen polvi -keskustelun asiantuntijoihin alla.

Simo Kyllönen

Simo Kyllönen (@KyllonenSimo) on yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on juuri nyt kiinnostunut siitä, mitkä seikat vaikuttavat ihmisten tulkintoihin ilmastonmuutokseen liittyvästä tiedosta ja oikeudenmukaisuudesta. Kuuluminen tiettyyn sukupolveen on yksi näkökulmaan vaikuttava seikka. 

“Mielenkiintoista on se, vaikuttaako kuuluminen johonkin tiettyyn sukupolveen siihen, miten suhtautuu muihin kanssa eläviin sukupolviin ja tuleviin, jotka eivät ole vielä edes syntyneet.” 

Mikä edistäisi sitä, että kaikenikäiset saavat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa ja päätöksenteossa? 

Tutkimushankkeessamme tarkastelemme puntaroivia kansalaisraateja keinona tuoda eri sukupolvien (myös syntymättömien) ääni paremmin kuuluviin ja lisätä niiden vaikutusta päätöksentekoon.”    

Eeva Luhtakallio

Eeva Luhtakallio (@EevaLuhtakallio) on sosiologian professori Helsingin yliopistossa. Hän johtaa ImagiDem-tutkimushanketta, jossa tutkitaan poliittista osallistumista kuvien avulla – sitä, miten ennen kaikkea nuoret tekevät politiikkaa vaikkapa Instagramissa.  

“Minua kiinnostaa se, miten monin tavoin – kuvin, jaetuin tunneilmaisuin tai erilaisiin konkreettisiin asioihin ja paikkoihin kiinnittyen – ihmiset pyrkivät politisoimaan yhteiskunnallisia konflikteja.”    

Mikä edistäisi sitä, että kaikenikäiset saavat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa ja päätöksenteossa? 

“En usko, että tätä ideaalia voidaan saavuttaa yksittäisten toimenpiteiden avulla. Demokratian ytimessä on radikaali yhdenvertaisuusvaatimus ja nykyinen päätöksentekojärjestelmä on kaukana sen toteuttamisesta – jopa sen tavoittelusta monelta osin. Ongelma eivät ole vain eri ikäiset, vaan laajempi eriarvoisuus niin materiaalisten kuin kulttuuristen resurssien saavuttamisessa. Uskon, että parhaiten eri sukupolvien äänet tulevat kuuluviin (radikaalin) poliittisen toiminnan kautta.” 

Tuija Siltamäki

Tuija Siltamäki (@siltamaeki) on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan julkaiseman Ylioppilaslehden päätoimittaja. Häntä kiinnostavat sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset. 

“Olen kiinnostunut siitä, johtaako nykyjärjestelmä ikäpolveni ekologisen kriisin lisäksi vararikkoon ja työkyvyttömyseläkkeelle.” 

Mikä edistäisi sitä, että kaikenikäiset saavat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa ja päätöksenteossa? 

“Oma aktiivisuus. Nuoret ovat ennätyksellisen kiinnostuneita politiikasta, mutta äänestävät edelleen muita ikäryhmiä laiskemmin. Valtaa ei vapaaehtoisesti pidä luovuttaa pois.” 

Mikko Salasuo

Mikko Salasuo on Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija ja talous- ja sosiaalihistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Juuri nyt hän työskentelee usean tutkimuksen parissa, joiden aiheita ovat mm. saamelaisnuorten vapaa-aika ja harrastaminen, nuorisojengien historia 1900-luvulla sekä hyvän elämän rakentuminen sukupolvien ketjussa. 

Mikä edistäisi sitä, että kaikenikäiset saavat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa ja päätöksenteossa? 

“Erilaiset osallistavan politiikan muodot ovat varsin lupaavia. Esimerkiksi osallistava budjetointi, lausuntopalvelut ja nuortenideat.fi tarjoavat teoriassa kaikille väylän saada äänensä kuuluviin, mutta niiden käyttö on toistaiseksi vähäistä ja tästä syystä painoarvo päätöksenteossa vähäinen. Kansalaisia olisi tärkeää kannustaa ja kouluttaa osallistumaan em. digitaalisten väylien kautta päätöksentekoon, sillä pelkkä mahdollisuus ei vielä riitä osallisuuden toteutumiseen.” 

Hyvä yhteiskunta

Helsingin yliopisto rakentaa hyvää yhteiskuntaa kouluttamalla osaajia ja tutkimalla esimerkiksi demokratiaa ja oikeusvaltiota, yhteiskunnan moninaisuutta, hyvinvointia ja terveyseroja sekä hyvää työelämää.