Kahdeksan kuplan Suomi

Kahdeksan kuplan Suomi
Tässä tapahtumassa keskustellaan siitä, millaisia ovat talouden murroksessa elävien ihmisten kokemukset itsestään ja yhteiskunnasta.
Tässä tapahtumassa keskustellaan siitä, millaisia ovat talouden murroksessa elävien ihmisten kokemukset itsestään ja yhteiskunnasta.

Kahdeksan kuplan Suomi

Suomalaiset ovat astuneet 2000-luvulla uuteen, entistä kovempaan maailmaan. Markkinoiden avautuminen ja uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia mutta lisäävät myös painetta: vaatimukset ovat kasvaneet, ja muutos murentaa vanhoja elämäntapoja, ammatteja ja identiteettejä. Kiristymisen tunne vaikuttaa kaikissa suomalaisen yhteiskunnan ryhmissä. Millaisia ovat talouden murroksessa elävien ihmisten kokemukset itsestään ja yhteiskunnasta? 

Kahdeksan kuplan Suomi -tapahtumassa 1.3. keskustelemassa Sanna Aaltonen, Lotta Junnilainen, Anu Kantola ja Pekka Tuominen. Mukana myös Nurer Zaman Bhuiyan, Mika Maliranta ja Pauliina Patana. Juontajana on Jari Hanska

Kansalaisuuden kuplat ja kuilut -projekti jalkautui ympäri maata ja haastatteli yhteensä 350 suomalaista kaikkiaan 30 eri paikkakunnalla etsien suomalaisten syviä tarinoita ja vastausta siihen, onko Suomea enää olemassa. Tapahtumassa tutkijat keskustelevat juuri julkaistun Kahdeksan kuplan Suomi -kirjan (Gaudeamus) pohjalta siitä, mitä ovat suomalaisten syvät tarinat kiristyvässä yhteiskunnassa: 

Miten talouden muutokset muuttavat suomalaisten elämää ja vaikuttavat politiikassa? 

Millainen on hyvätuloisten, keskiluokan, duunarien, pätkätyöläisten, yrittäjien, maalaisten tai maahanmuuttajien kokemus omasta elämästä ja yhteiskunnasta? 

Puristaako suuri ruuvi Suomen rikki niin, että ihmiset eivät enää koe kuuluvansa yhteen? 

Mikä on Suomen yhteisen tarinan kohtalo? Pystyykö kansallisvaltio uudistumaan? 

Tutustu asiantuntijoihin

Tutustu Kahdeksan kuplan Suomi -tapahtuman asiantuntijoihin alla.

Sanna Aaltonen

Sanna Aaltonen (@saaltone) on sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä hän pohtii sitä, miten paperimiehiä käsittelevässä tutkimusaineistossa puhutaan esimerkiksi solidaarisuudesta ja eriarvoisuudesta. 

“Minua kiinnostaa, miten isoja ja osin abstrakteja yhteiskunnallisia ilmiöitä lähestytään arkiymmärryksen kautta.” 

Lotta Junnilainen

Lotta Junnilainen on eriarvoisuutta, kaupunkia ja kulttuuria tutkiva sosiologi Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa erityisesti keskiluokka ja se, miten käsitykset normaalista ja hyvästä elämästä syntyvät.   

Anu Kantola

Anu Kantola (@AnuKantola) viestinnän professori Helsingin yliopistossa. Hän johti monitieteistä Kansalaisuuden kuplat ja kuilut -hanketta. Kantola on tutkinut globalisaation tuomia yhteiskunnallisia murroksia; erityisesti huipputuloisten, hyvätuloisten ja yrittäjien poliittisia tunteita ja identiteettejä. 

Pekka Tuominen

Pekka Tuominen (@ppeekkkkaa) on tutkijatohtori Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hän tutkii asukasosallisuutta ja kaupunkitilan muutoksia Helsingissä. 

“Aiheessa kiehtoo tutkimuskentän monipuolisuus ja mahdollisuus yhteistyöhön taustoiltaan hyvin erilaisten ihmisten kanssa.” 

Hyvä yhteiskunta

Helsingin yliopisto rakentaa hyvää yhteiskuntaa kouluttamalla osaajia ja tutkimalla esimerkiksi demokratiaa ja oikeusvaltiota, yhteiskunnan moninaisuutta, hyvinvointia ja terveyseroja sekä hyvää työelämää. Tutustu tarkemmin!