Toiminta vuonna 2019

Vuosi 2019 oli Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen kolmas toimintavuosi. Keskus jatkoi alunperin vuonna 2003 matematiikan, tietojenkäsittelytieteen ja luonnontieteiden osalta ja vuonna 2006 humanististen tieteiden osalta aloitettua tiedekasvatustoimintaa yliopistolla. Vuosi käynnisti uudelleenorganisointiprosessin, jonka myötä tiedekasvatusta tullaan tekemään jatkossa vielä vahvempana yhteistyönä yliopiston sisällä ja monitieteisempänä.

Tiedekasvatuskeskuksessa innostetaan lapsia, nuoria ja koko perheitä eri tieteiden opiskelun pariin. Monipuolisella ja monialaisella toiminnalla keskus mahdollistaa tieteiden harrastamisen. Toiminnassa tärkeää on uusien pedagogisten ratkaisujen ja opettajankoulutuksen kehittäminen. 

Toiminnan parissa työskenteli vuonna 2019 kaikkiaan viitisenkymmentä yliopiston työntekijää sekä kymmeniä perustutkinto- ja jatko-opiskelijoita osana opintojaan.

Toimintaa ohjasi johtoryhmä, joka hyväksyi vuoden alussa tavoitteet toiminnalle. Johtoryhmässä on edustus yhdeksästä eri tiedekunnasta ja tiedekasvatus toimii tiedekuntien välisenä yhteistyönä. Näin pidetään yllä toiminnan linjakkuus sekä suunnitelmallinen kehittäminen. Tiedekasvatuskeskus on myös osa LUMA-keskus Suomea ja toteuttaa yhdessä valtakunnallista tehtävää.

Tiedekasvatusta tehtiin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Toiminnan sydämessä on ollut jälleen LUMA-tiedeluokat. Eri asteen opetusryhmille tarjotut toiminnalliset opintokäynnit olivat suosituinta toimintaa. Opintokäyntejä järjestettiin kuudessa LUMA-luokassa yhteensä 407 ja niissä oli yli 9000 kävijää.  Opintokäynneillä tuetaan opetussuunnitelmien mukaista opetusta ja ne sovitetaan päivittäiseen koulutyöhön sopivaksi lisäksi.

Kesäkuussa järjestetyt lasten tiedeleirit (15 kpl) olivat jälleen suosittuja, 240 osallistujallaan. Tiedejuhlien kysyntä kasvoi jälleen ja niitä järjestettiin peräti 80.

Lukioasteen yhteistyötä on toteutettu mm. Amazing Race of Science -tutustumisseikkailujen kautta. Niissä lukiolaiset kiertävät Kumpulan kampuksella tehtävärasteja suorittamassa. Leikkimielisen kilpailun ohessa tutustutaan tieteenaloihin sekä opiskeluun.

Tiedekasvatuskeskuksen aktiviteetit ovat myös tärkeitä opettajankoulutuksen kannalta. Tulevat opettajat toimivat niissä ohjaajina ja saavat arvokasta opetuskokemusta.

Tiedekasvatuskeskus on koordinoinut isoja kansallisia LUMA-keskus Suomen ohjelmia. Kuusivuotinen LUMA Suomi -kehittämisohjelma huipentui juhlaseminaariin, jossa luovutettiin ohjelman loppuraportti opetusministeri Li Anderssonille. Kehittämisohjelman tavoitteena oli 6-16 -vuotiaiden lasten ja nuorten innostaminen matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun. Opettajia tuettiin vuonna 2016 voimaan tulleiden opetussuunnitelmien perusteiden käyttöönotossa. Ohjelmassa tuotetut materiaalit on julkaistu verkkosivuilla kaikkien käyttöön.

LUMATIKKA-ohjelman matematiikan opetuksen verkkokoulutukset ovat olleet suosittuja. Ohjelmalle myönnettiin myös jatkorahoitusta vuoden 2022 loppuun asti.

Täysin uutena OKM:n LUMA-ohjelmana aloitti LUMA2020. Ohjelmassa on tavoitteena tukea lasten ja nuorten kouluopetuksen kehittämistä, vapaa-ajan tiede- ja teknologiakasvatusta sekä tarjota täydennyskoulutusta opettajille ja ohjaajille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.Uudeltamaalta mukana ohjelmassa on 30 oppimisyhteisöä, jotka ovat kehittäneet ohjelmassa omaa opetussuunnitelmaansa tukevia oppimisaktiviteetteja ja tiedetapahtumia. Ohjelma jatkuu vuodelle 2020, jolloin ohjelmassa syntyneet tuotokset esitellään valtakunnallisilla LUMA-päivillä.

Kansainvälinen toiminta ja koulutusvienti oli merkittävä osa toimintaa.
EU:n ERASMUS+ hanke Learning from Innovation and Networking in STEM – science, technology, engineering and mathematics (LINKS) päättyi Helsingissä järjestettyyn loppuseminaariin kesäkuussa. Hankkeen ongelma-analyysien pohjalta nousi viisi eri tärkeää teemaa ammatillisen kehittymisen tukemisesta. Jokaisesta osa-alueesta on rakennettu työkalut, joiden avulla voi kehittää omaa ammatillista oppimistaan. Tuotetut materiaalit löytyvät hankkeen nettisivuilta.

Integrated Approach to STEM Teacher Training jatkoi EU-hankkeiden sarjaa. Alkuvuodesta käynnistynyt ohjelma toteutetaan yhteistyössä irlantilaisten, kazakhstanilaisten, ruotsalaisten, turkkilaisten ja venäläisten yliopistojen kanssa. Sen tavoitteena on kehittää opettajankoulutusta euraasialaisissa partnerimaissa sekä lisätä niihin tiedekasvatustoimintoja. Tämän puitteissa Helsingissä järjestettiin viikon mittainen koulutus osallistujille. Hanke toteutetaan vuosina 2019-2022.

LUMA Center Chinan tilauksesta järjestettiin kaksi täydennyskoulutusviikkoa kiinalaisille opettajille ja yliopiston henkilökunnalle. Koulutukset järjestettiin helmikuussa yhteistyössä Lapin yliopiston LUMA-keskuksen kanssa sekä elokuussa Lounais-Suomen LUMA-keskuksen kanssa.Koulutusten aikana ryhmät olivat osan aikaa Helsingissä ja osan Turussa tai Rovaniemellä.

StarT-ohjelman Uudenmaan festarit järjestettiin yhdessä Kumpulan velhojen ja noitien päivän tapahtuman kanssa. Innostavassa tapahtumassa useita professoreita ja muuta yliopiston väkeä heittäytyi työpajojen järjestämiseen. Teemapäivän aikana osoitettiin, että tieteen avulla voidaan tehdä taianomaisia asioita. Uudenmaan StarT-festareilla esiteltiin oppimisprojekteja sekä opettajat jakoivat hyviä opetuskäytänteitä. Tapahtumasta kirjoitettiin jutut tiedekasvatuksen sivuille sekä Helsingin Sanomiin.

Yhteistyössä ilmakehätieteen keskuksen INAR:in kanssa järjestettiin opettajien ilmastoaiheista täydennyskoulutusta. Teachers' Climate Change Forum 2019 piti sisällään verkkokurssin sekä opettajien kesäkurssin Hyytiälän tutkimusasemalla elokuussa. Kesäkurssille valittiin 30 opettajaa yli 20 maasta.

Global Challenges for Youth -kurssi lukiolaisille järjestettiin kansainvälisenä ensimmäistä kertaa. Lukiolaiset tekivät verkkoalustalla projektitöitä sekä kokoontuivat elokuussa intensiivijaksolle Kumpulan kampukselle. Intensiivijaksolla oli asiantuntijaluentoja sekä mentorointia projektitöihin liittyen.  Kurssi on jatkoa kolmesti järjestetylle Globaalit haasteet -kurssille.

Tutkimuspohjaiseen toimintaan liittyy tieteelliset julkaisut, joista esimerkkeinä nostetaan:

Aksela, M. (2019) Towards student-centred solutions and pedagogical innovations in science education through co-design approach within design-based research

Herranen, J. (2019). Towards learner-driven science teacher education for sustainability

LUMA Suomi –ohjelman loppuraportti: Aksela, M. & Lehto, S. M. (2019) LUMA – yhdessä olemme enemmän! : Intoa matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetukseen ja opiskeluun

Lisäksi toimintaan liittyiä opinnäytetöitä on listattu Tiedekasvatuskeskuksen sivuille.

Toimintaa esiteltiin – osin toiminnallisestikin – lukuisissa yhteyksissä sekä kotimaisille että kansainvälisille yleisöille. Seuraavassa taulukossa on poimintoja toiminnan esittelystä.

Ajankohta

Seloste
14.1. Etiopian opetusministeriön delegaatio tutustumassa toimintaan.
11.–15.2.

Koulutus kiinalaisille opetusalan henkilöstölle LUMA Center Chinan tilauksesta.

11.2. MAOL ry:n Helsingin kerholle tiedeluokkien esittely.
28.2. LUMAT-tutkimusfoorumi, jossa Per-Olof Wickman keynote-puhujana.
8.3. University of Illinois'in opiskelijoille ja professorille järjestetty toiminnallinen iltapäivä.
13.3. ISTP (International Summit on the Teaching Profession) -huippukokouksen osallistujia eri maiden opetusministeriöistä vierailulla Tiedekasvatuskeskuksessa.
14.3. Tiedeluokka Linkin avoimet ovet.
12.4. Puolalaisten yliopistojen delegaatio vierailulla tutustumassa toimintaan.
23.4. Johtajan kutsuttu esitys opettajille ja rehtoreille Lähi-Idästä.
7.5. Puolalaisten yliopistojen delegaatio vierailulla tutustumassa toimintaan.
14.5. Puolalaisten yliopistojen delegaatio vierailulla tutustumassa toimintaan.
24.5. Puolalaisten yliopistojen delegaatio vierailulla tutustumassa toimintaan.
11.6. Toiminnan esittelyä HY+:n järjestämässä tilaisuudessa perusopetuksen ja toisen asteen rehtoreille.
11.-18.8. Koulutus kiinalaisille opetusalan henkilöstölle LUMA Center Chinan tilauksesta.
27.8. Matikkaluokka Summamutikan esittely uusien opiskelijoiden tutustumispäivänä matematiikan ja tilastotieteen osastolla.
29.8. Matikkaluokka Summamutikan esittely tiedebasaarissa.
25.10. Helsingin luonnontiedelukion opettajien VESO-päivä.

Vuoden aikana osallistui toimintaan kaikkiaan yli 11 000 henkilöä.

Toiminto Tavoitettu
    Suomesta ulkomailta
    hlöä hlöä
KAIKKI YHTEENSÄ    
  Kerhot 212  
  Leirit 239  
  Juhlat 872  
  Kurssit (lähinnä toisen asteen opiskelijoille, tai muille oppilaille) 2 10
  Tiedekasvatuskeskuksen järjestämät toiminnalliset tapahtumapäivät (näiden lisäksi on osallistuttu muiden järjestämiin tapahtumiin) 695  
  StarT 120 10
  Opetusryhmien vierailut yliopistolle (toiminnalliset opintokäynnit tiede-/teknologialuokkiin) 9142  
  Välineiden lainaustoiminta 20  
  Nuorten TET-jaksot yliopistolla 5  
  Täydennyskoulutukset kasvatus-/opetusalan henkilöstölle   250
  Opetustarjonta korkeakoulujen opiskelijoille 50  
  Toiminnan yleisesittely vieraileville asiantuntijaryhmille / asiantuntijatapaamisissa 100 300

Lukumäärät ovat osittain suuntaa-antavia ja todennäköisesti osittain päällekkäisiä, koska yksittäisiä toiminnalla tavoitettuja henkilöitä ei pystytä identifioimaan.

Henkilöstö aakkosjärjestyksessä

Maija Aksela, johtaja
Laura Ihalainen, Humanististen tieteiden tiedekasvatuksen koordinaattori
Topias Ikävalko, yleiskoordinaattori
Markus Jylhä, Maantieteen ja geotieteiden tiedekasvatuksen koordinaattori
Oona Kiviluoto, Kemian tiedekasvatuksen koordinaattori
Saara Lehto, Matematiikan tiedekasvatuksen koordinaattori 1.4. alkaen
Iiris Lukkarinen, Pienten lasten tiedekasvatuksen koordinaattori
Salla Merenheimo,  Biotieteiden tiedekasvatuksen koordinaattori
Juha Oikkonen, varajohtaja
Tapio Rasa, Fysiikan tiedekasvatuksen koordinaattori
Iisa Rautiainen , Kemian tiedekasvatuksen koordinaattori
Jenni Räsänen, Matematiikan tiedekasvatuksen koordinaattori 31.3. saakka
Virpi Sumu, Tietojenkäsittelytieteen tiedekasvatuksen koordinaattori
Lauri Vihma, suunnittelija. Tiedekasvatuksen hallinnosta vastaava 1.8. saakka.

Tuntityöntekijöinä osa-aikaisesti toimivat mm.
Hanna Aarnio, Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Aino Haavisto, Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Iikka Hauhio, Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Karoliina Hannukkala, opetusavustaja Summamutikassa
Teresa Heino, avustaja Summamutikassa
Anni Järvenpää, Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Kaneli Kalliokoski, Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Ida Koskinen, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Aukusti Koivu, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Milla Kortelainen, Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Vilja Kämppi, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Fanny Kytölä, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Minja Lahdelma, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Kia Lindqvist, avustaja Summamutikassa
Minna Matikainen, Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Juuso Mälkönen, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Terhi Närhi, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Nea Rantanen, opetusavustaja Summamutikassa
Noora-Kaisa Rantanen, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Laura Saarinen, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Saara Salminen, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Sami Sarsa, Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Veera Sinikallio, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Iikka Talvala, Summamutikka-tiedeluokan vierailukoordinaattori
Katariina Tammi, Gadolin-tiedeluokan ohjaaja
Juha Tauriainen, Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Pihla Toivanen, Linkki-tiedeluokan ohjaaja
Jenna Tuominen, Linkki-tiedeluokan ohjaaja