Tiedeluennot lukiolaisille

Helsingin yliopiston tiedeluennot ovat tänä syksynä virtuaalimuodossa ja niihin voi osallistua Zoomin välityksellä. Voit joko ladata zoom-sovelluksen koneellesi tai osallistua luennoille selaimen välityksellä.

Linkit luentoihin avautuvat tälle sivulle aina tuntia ennen luennon alkamista, luennoille ei tarvitse ilmoittautua erikseen. 

Luennoille osallistuminen vaatii salasanan. Voit tiedustella salasanaa ja tarkempia osallistumisohjeita lukiolaisryhmääsi varten tiedeluentojen koordinaattorilta: iiris.lukkarinen@helsinki.fi

Ajankohta: Perjantai 27.11.2020 klo 15-16

Luennoitsija: Theo Kurten

Aihe: Miten höyryt muuttuvat ilmakehässä tahmeammiksi? Hur ångor blir klibbigare i atmosfären?

Luennon kieli: suomi, luentokalvot ruotsiksi

Ajankohta: Perjantai 30.10.2020 klo 15.00-16.00

Luennoitsija: Syksy Räsänen

Aihe: Kosmologia

Luennon kieli: suomi

Perjantai 9.10.2020 klo 15.00-16.00

Luennoitsija: Mikael Ehn

Aihe: Ilmakehän aerosolihiukkaset: Ilmaston nanotason vaikuttajat  / Atmosfärens aerosolpartiklar: Klimatpåverkare i nanoskala

Luennon kieli: suomi, luentokalvot ruotsiksi

Minna Palmroth - Aavaruussää ke 12.2.2020

Minna on laskennallisen avaruusfysiikan professori, Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön johtaja ja Vlasiator -mallinnusmenetelmän vastuullinen tutkija. Luento käsittelee avaruussäätä, avaruusromua ja huippuyksikön tutkimusta.

Mikael Ehn - Ilmakehän aerosolihiukkaset pe 9.10.2020

Mikael Ehn on ilmäkehätutkija ilmakehätieteiden keskuksella (INAR). Luento käsittelee ilmakehän aerosolihiukkasia ja niiden vaikutuksia ilmastoon. Luennon kieli on suomi ja kalvot ruotsiksi.

Syksy Räsänen - Kosmologia pe 30.10.2020

Syksy Räsänen on kosmologian tutkija Helsingin yliopistolla. Luennolla tutustutaan kosmologiaan ja käydään noin tunnin aikana läpi maailmankaikkeuden historia. Luennon kieli on suomi.

Theo Kurten - Ilmakehän höyryt pe 27.11.2020

Theo Kurten toimii yliopistonlehtorina sekä johtaa laskennallisen ilmakemian tutkimusryhmää Helsingin yliopistolla. Luennolla käsitellään ilmakehän höyryjen tahmeutta sekä avataan hieman laskennallisen ilmakemian tutkimusta. 

Luennot pidetään usein suurissa auditorioissa, joihin mahtuu usein satoja ihmisiä. Monilla yliopiston peruskursseilla onkin usein 100 - 200 osallistujaa. Tällaisia luentoja kutsutaan massaluennoiksi. Jotta luennot onnistuvat sujuvasti, yliopistossa on yhteisiä luentokäytäntöjä. Sellaisia ovat mm.

• Akateeminen vartti - Useimmat luennot alkavat 15 min yli ilmoitetun ajan. Mikäli tilaisuus alkaa tasalta, ilmoitetaan aloitus aika esimerkiksi 12.00. Mikäli lukujärjestyksessä luennon alkamisajaksi ilmoitetaan vain klo 12, noudatetaan akateemista varttia eli luento alkaa todellisuudessa 12.15. Saavuthan ajoissa luennolle. Mikäli myöhästyt, on sopivaa saapua saliin pitämättä ylimääräistä meteliä.
• Luentorauha - Korkeakoulujen luennot ovat lähes poikkeuksetta vapaaehtoisia, sillä opiskelijoita ei sido oppivelvollisuus. Oletuksena siis on, että luennoille osallistuvat opiskelijat osaavat antaa muille kuulijoille tilaisuuden keskittyä. Kaverin kanssa juttelu kesken luennon häiritsee luennoitsijan lisäksi kymmeniä muita kuulijoita. Luennoitsijat eivät keskeytä luentoa komentaakseen yleisöä olemaan hiljaa, sillä oletuksena on, että opiskelijat osaavat antaa toisilleen työrauhan tai poistuvat käytävälle juttelemaan.
• Kysymykset luennoitsijalle - Luennoitsijoille saa esittää tarkentavia kysymyksiä luennon aikana. Kuten kouluissa, puheenvuoroa pyydetään nostamalla käsi ylös. Lisäksi luentojen lopussa on usein varattu aikaa kysymyksille. On kohteliasta esittää luennoitsijalle kysymyksiä luennon lopuksi. Tämä antaa luennoitsijalle arvokasta palautetta siitä, että luennon aihe on ollut yleisöä kiinnostava. Luennoitsija on oman alansa huippuasiantuntija, joten luennon loppu on erinomainen tilaisuus saada lisätietoa aiheesta.