Tutkimuksen painoalat

Teologisessa tiedekunnassa tutkitaan uskontojen yksilöllistä, kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä historiassa ja nykyajassa. Tutkitun, syvällisen ja monipuolisen tiedon avulla ymmärrämme globaaleja muutoksia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten monikulttuurisuutta, arvojen ja hyvinvoinnin yhteyksiä ja uskonnollista ääriliikehdintää.
Teo­lo­gian ja us­kon­non­tut­ki­muk­sen mo­ni­tie­tei­syys sekä me­to­di­nen ke­hit­tä­mi­nen

Teologisen tiedekunnan monitieteinen ja sopivan tiivis tutkijayhteisö tuo yhteen huomattavan laajan kirjon humanistis-yhteiskunnallista metodista osaamista, jota sovelletaan teologiaan, uskontoihin sekä katsomuksiin liittyvien ilmiöiden tutkimiseen sekä historiassa että nykypäivänä.

Metodisia uusia alueita ja kehittämiskohteita:

  • Avoimen datan ja tieteen kehittäminen
  • Yhteistyö Helsingin yliopiston keskustakampuksella (Helsinki Institute for Social Sciences and Humanities HSSH)
  • Humanistis-yhteiskunnallisten tieteiden ja luonnontieteiden vuorovaikutuksen sekä yhteistyön edistäminen: digitaaliset ihmistieteet, kognitiotiede, kulttuurievoluutio.
Us­kon­nol­li­nen vuo­ro­vai­ku­tus kult­tuu­ri­kon­teks­teis­sa: iden­ti­tee­tit, konflik­tit, dia­lo­gi sekä rau­han­omai­nen vuo­ro­vai­ku­tus
  • Muinaisen Lähi-idän ja antiikin kulttuurimuutosten suhde juutalaisiin sekä kristillisiin teksteihin, perinteisiin, identiteetteihin ja yhteisöihin.
  • Uskontojen pyhien ja auktoritatiivisten tekstien välittyminen ja vaikutus.
  • Uskontojen ja katsomusten yhteydet konflikteihin ja rauhaan sekä uskontojen rauhanomainen vuorovaikutus ja dialogi.
  • Uskonto aikamme yhteiskunnassa: uskonnollisten yhteisöjen ja yhteiskunnan sidoksisuus ja keskinäiset vaikutukset

Nousevia ja uusia aloja:

  • Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin vuorovaikutus historiassa sekä nykyisessä globaalissa, eurooppalaisessa ja suomalaisessa kulttuurikontekstissa
  • Muuttoliikkeiden vaikutus uskontoon ja kulttuuriin
Teo­lo­gis­ten, us­kon­nol­lis­ten ja kat­so­muk­sel­lis­ten ideoi­den sekä kä­si­te­jär­jes­tel­mien syn­ty, his­to­rial­li­nen ke­hi­tys sekä vai­ku­tus yh­teis­kun­taan ja kult­tuu­riin
  • Läntisten kristillisten traditioiden juurien ja kehityskulkujen tutkimus erityisesti Suomessa ja Euroopassa
  • Uskonto, sukupuoli ja intersektionaalisuus (mm. etnisyys)
  • Uskonto, media, populaarikulttuuri ja yhteiskunta

Nousevia ja uusia aloja:

  • Tekoälyn sekä sosio-teknisten innovaatioiden soveltamiseen liittyvät ideologiset ja eettiset kysymykset
Us­kon­nol­li­nen mo­ni­muo­toi­suus glo­baa­lis­sa ja pai­kal­li­ses­sa kon­teks­tis­sa
  • Eletty uskonto
  • Uskonnottomuus
  • Uskonto ja tunteet
  • Uskonto ja katsomukset kaupunkitilassa

Nousevia ja uusia aloja:

  • Uskonnon/spiritualiteetin kehollisuus, tilallisuus ja materiaalisuus
  • Islamilainen teologia
  • Afrikkaan liittyvä tutkimus ja opetusyhteistyö sekä verkostot
Us­kon­to­jen, elä­män­kat­so­mus­ten ja ar­vo­jen vai­ku­tus hy­vin­voin­tiin sekä kes­tä­vään ke­hi­tyk­seen
  • Uskontoon ja katsomuksiin liittyvät kysymykset oikeudenmukaisuudesta
  • Uskonto ja hyvinvointi/terveys/hoiva
  • Ihmisen merkityksellinen elämänkaari
  • Uskonnot ja katsomukset kasvatuksessa

Nousevia ja uusia aloja:

  • Ekoteologia
  • Uskonto ja eriarvoisuus
Nousevat ja uudet alat

Yllä listattujen lisäksi nousevia ja uusia aloja ovat mm.

  • ekoteologia
  • uskonto ja eriarvoisuus
  • muuttoliikkeiden vaikutus uskontoon ja kulttuuriin
  • juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin vuorovaikutus historiassa sekä nykyisessä globaalissa, eurooppalaisessa ja suomalaisessa kulttuurikontekstissa
  • tekoälyn sekä sosio-teknisten innovaatioiden soveltamiseen liittyvät ideologiset ja eettiset kysymykset
  • uskonnon/spiritualiteetin kehollisuus, tilallisuus ja materiaalisuus
  • islamilainen teologia
  • Afrikkaan liittyvä tutkimus ja opetusyhteistyö sekä verkostot.