Pääkaupunkiseudun seismisyys

Suomessa rekisteröidään vuosittain kymmeniätuhansia seismisiä tapauksia. Niistä suurin osa on ihmisen toiminnan aiheuttamia, esimerkiksi kaivos-, louhos- ja työmaaräjäytyksiä sekä kaivoksissa tapahtuneita maanjäristyksiä ja romahduksia. Luonnollisia maanjäristyksiä havaitaan keskimäärin 50 vuodessa. Viime vuosina etenkin Kaakkois-Suomen järistysparvet ovat kasvattaneet järistysten lukumäärää.

Helsingin yliopiston Seismologian Instituutilla on eri puolilla Suomea 31 pysyvää seismografiasemaa ja lisäksi väliaikaisia asemia. Seismisiä tapauksia analysoitaessa käytetään myös Oulun yliopiston ja naapurimaiden pysyvien asemien rekisteröintejä. Vuodesta 2016 lähtien Instituutilla on ollut myös viiden aseman väliaikainen tutkimusverkko Helsingin ja Espoon alueella. Vuosina 2019-2020 instituutti asensi Helsingin Lauttasaareen, Vuosaareen ja Kuninkaantammeen kaupungin rahoittamat seismiset asemat. Muualla Uudellamaalla on pysyviä seismisiä asemia Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Hangossa ja Loviisassa.

Pääkaupunkiseutu on jopa Suomen oloissa seismisesti rauhallinen alue. Räjäytyksiä tehdään kyllä päivittäin muun muassa rakennusten perustusten ja tunneleiden kaivuussa sekä tietöissä, mutta ne ovat seismiseltä voimakkuudeltaan heikkoja.  Ne havaitaan räjäytyspaikan lähellä kumisevana äänenä tai pienenä tärinänä. Indusoituja eli ihmistoiminnan aiheuttamia maanjäristyksiä on myös havaittu viime vuosina.

Luonnollinen seismisyys pääkaupunkiseudulla on vähäistä, mutta vuonna 2020 Vantaan Hakunilassa havaittiin kaksi maanjäristystä. Niistä ensimmäinen sattui 22.7. ja oli voimakkuudeltaan 0,8. Toinen tapahtui 12.12. ja oli voimakkuudeltaan 0,7. Vuonna 2013 Espoon Laajalahdessa sattui kaksi järistystä, joista suurempi oli voimakkuudeltaan 1,7 ja tunnettiin laajalti Helsingissä ja Espoossa. Pääkaupunkiseudulla tunnettiin myös Mäntsälässä 19.3.2011 tapahtunut maanjäristys, jonka voimakkuus oli 2,6.

Seismisten tapausten paikannuksen epätarkkuus on muutamasta sadasta metristä kahteen kilometriin. Seisminen tapaus voi olla joko luonnollinen maanjäristys tai ihmisen toiminnan synnyttämä tapaus, kuten räjäytys ja indusoitunut maanjäristys.