Espoon kalliolämpövoimala aiheuttaa mikromaanjäristyksiä pääkaupunkiseudulle

Kalliolämpövoimala aiheuttaa mikromaanjäristyksiä pääkaupunkiseudulle

Energiayhtiö St1 Deep Heat Oy käynnisti kesäkuussa 2018 Espoossa kalliolämpövoimalan rakentamisen vaiheen, jossa 6,4 kilometrin syvyisen lämpökaivon pohjalle pyritään murtamaan kulkureitti vedelle. Tämä aiheutti kallioperässä jännitystilan muutoksia, jotka ilmenivät mikromaanjäristyksinä.

Heinäkuun puoliväliin mennessä raportoitiin yli 20 mikromaanjäristystä. Ne on havaittu lähialueilla maan pinnalla jyrähtelyinä tai pamauksina. Yksi voimakkaimmista mikromaanjäristyksistä sattui St1:n työmaalla sunnuntaina 8. heinäkuuta klo 20.36 Suomen aikaa. Järistyksen voimakkuus oli 1,7, ja se tunnettiin laajalti Helsingissä ja Espoossa. 

Seismologian instituutti on varautunut Otaniemen kalliolämpölaitoksen rakentamisen ja toiminnan aiheuttamien mikromaanjäristysten valvontaan. Voimalan vuoksi asemaverkkoa pääkaupunkiseudulla on tihennetty.

Kalliolämpövoimalan aikataulu

Espoossa aloitettu kalliolämpöhanke on Suomen ensimmäinen. Missään muualla maailmassa ei ole toiminnassa lämpövoimalaa, jossa lämpöä pumpattaisiin yhtä syvältä maan sisästä.

Jotta vesi pääsee virtaamaan kahden porausreiän välissä, niiden välissä olevan alueen kiinniolevia rakoja ja siirroksia aukaistaan paineistetulla vedellä. Stimulointi eli veden lisääminen kallioperään kasvattaa painetta ja muuttaa jännityskenttää paikallisesti. Rakojen aukeaminen havaitaan pieninä maanjäristyksinä.

Kesäkuusa 2018 aloitettu stimulointivaihe kesti noin 2 kuukautta, minkä jälkeen on alettu tehdä analyysejä veden virtauksesta kallioperässä. Analyysivaiheen ja poraustauon aikana myös poraustekniikkaa kehitetään edelleen. Mikäli virtaukset osoittautuvat odotetunlaisiksi, toisen reiän poraamista päästään jatkamaan vuoden 2019 alkupuolella.

Myös kalliolämpölaitoksen käyttövaihe voi aiheuttaa maanjäristyksiä, sillä veden syöttäminen kallioperään muuttaa paitsi kallioperän jännityskenttää myös huokospainetta ja lämpö- sekä kemiallista tasapainoa. Seismisyyttä valvotaan tehostetusti voimalan käyttöaikana ja sen jälkeen, koska kallioperän jännitystilan muutokset voivat purkautua viiveellä.

Kalliolämpölaitoksen rakentaja St1 raportoi kalliolämpöhankkeesta aiheutuneet seismiset tapaukset viranomaisille ja yleisölle. St1 ilmoittaa projektinsa verkkosivuilla kaikki voimakkuudeltaan vähintään 1,2 olevat maanjäristykset sopimuksen mukaan.

Lisätietoa: St1 Geolämpö ja St1 Ajankohtaista ja tiedotteet.

Väliaikaisia seismisiä mittauspisteitä kaupunkilaisten tonteille

Helsingin yliopiston Seismologian instituutti pyrkii valvonnallaan selvittämään, mikä aiheuttaa lämpölaitoksen läheisyydessä sattuvat ilmiöt. Instituutti myös seuraa, että rakennuttajan ja toimijan oma valvonta on ajan tasalla ja että viranomaiset saavat tiedon seismisistä tapahtumista.

Pääkaupunkiseudulla lähimmät pysyvät seismiset asemat ovat Kirkkonummella ja Nurmijärvellä. Vuodesta 2016 lähtien on Instituutilla ollut joitakin asemia Helsingissä ja Espoossa. Kevään 2018 aikana on haettu yksityisten kaupunkilaisten tonteilta sijoituspaikkoja tilapäisille tutkimuspisteille Espoon Otaniemen lähistöltä.

Pienet tärinät ja järistykset ovat jokapäiväisiä

Suurin osa Suomen ja lähialueiden seismisistä tapauksista on ihmisen aiheuttamia, kuten räjäytyksiä kaivoksissa, louhoksissa ja tietyömaalla. Pääkaupunkiseudulla pieniä räjäytyksiä tehdään lähes päivittäin.

Kaikki seismiset tapahtumat tallentuvat reaaliaikaisesti Seismologian instituutin valvontajärjestelmään, ja niistä voimakkaimpien alkuperä selvitetään.

Tärinähavaintoja tulee myös pääkaupunkiseudun asukkailta. Se, kuinka laajalla alueella ja kuinka voimakkaana järistys on tuntunut tai kuultu, riippuu myös kyseisen tapauksen syvyydestä sekä kallioperän ja liikkuvan siirroksen geologisesta rakenteesta. Suomessa seismisten aaltojen vaimeneminen on hyvin vähäistä, koska irtomaata ei juurikaan ole ja kallioperä on kovaa kiveä. Jos järistys sattuu taajama-alueella, havaintoja voidaan saada pienistäkin, jopa alle 1 magnitudin tapauksista.

Tärinä- tai äänihavainnosta voi raportoida Seismologian instituutille tällä ilmoituslomakkeella.

Tietoja Seismologian instituutin havaitsemista seismisistä tapauksista Suomessa ja lähialueilla. Nämä tapaustiedot on tuotettu täysin automaattisen paikannusjärjestelmän avulla, joten joukossa on myös ns. vääriä hälytyksiä. Paikka- ja kokoarviot tarkistetaan myöhemmin.

Tarkistetut havaintotiedot

 

Lisätietoa

 

Osastonjohtaja Annakaisa Korja, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto

Puhelin: +358 50 3185745

Sähköposti: annakaisa.korja(ät)helsinki.fi

Johtaja Timo Tiira, Seismologian instituutti

Puhelin: +358 2941 51619

Sähköposti: timo.tiira(ät)helsinki.fi

Seismologi Tommi Vuorinen, Seismologian instituutti

Puhelin:+358 503185550

Sähköposti: tommi.at.vuorinen(ät)helsinki.fi