Maaseututaajamilla on tärkeä rooli paikallistalouden keskuksina ja aluerakenteen tasapainottajina. Niiden elinvoimaisuus on kuitenkin heikentynyt samalla kun väestö siirtyy suurempiin keskuksiin. Kuusi itäsuomalaista maaseutukuntaa etsivät ratkaisuja maaseututaajamiensa uudistumiseen ja asukkaidensa osallisuuden lisäämiseen yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa. Yhteistyöverkostossa toimivat Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat kolmen maakunnan alueelta.
- Maaseutukunnat eri puolilla Suomea ottavat rakennemuutoksen vastaa kukin tavallaan ja omia vahvuuksia hyödyntäen. On viisautta jakaa kokemuksia ja kerätä yhdessä tietoa uusien ratkaisujen löytämiseksi. Ideoita ei voi suoraan kopioida, mutta niitä voi kasvattaa yhdessä omaan tarpeeseen, toteaa tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen.
Käynnissä oleva aluehallinnon ja kuntainstituution muutos luo ison haasteen maaseututaajamien ja kirkonkylien kehittämiselle. Ratkaisevaa on, miten pystytään paikallisesti tarttumaan uusiin palveluliiketoiminnan mahdollisuuksiin ja esimerkiksi digitaalisen kaupankäynnin ratkaisuihin.
- Maaseututaajamien roolia tulee selkiyttää digitalisoituvassa palveluympäristössä. Nyt syntyvä verkosto tuottaa uusia ratkaisuja ja tietoa maaseututaajamien kehittämiseen laajemminkin, projektipäällikkö Manu Rantanen toteaa.
Marraskuun alussa alkaneessa hankkeessa hyödynnetään kehittämisen ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta. Mukana olevat kunnat toteuttavat kehittämistoimiaan kuntakohtaisesti, mutta tiiviissä vuorovaikutuksessa oppien toisiltaan. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia tuovat kuntien väliseen verkostoon omaa asiantuntemustaan ja tutkimustietoa.