Maaseututaajamilla on tärkeä rooli paikallistalouden keskuksina ja aluerakenteen tasapainottajina, mutta niiden elinvoimaisuus on trendinomaisesti heikentynyt samalla kun väestö ja työpaikat ovat siirtyneet suurempiin keskuksiin. Monet maaseututaajamat ovat myös uudessa asemassa kuntaliitosten seurauksena. Maaseututaajamat ja kirkonkylät luovat perustan maaseudun palvelurakenteelle, johon myös niiden ympärillä asuvat tai mökkeilevät tukeutuvat. Niillä on keskeinen merkitys kuntien kehitykselle, jonka suunnan muuttaminen vaatii muutosten ennakointia, oppimista sekä eri toimijoiden, kuten yrittäjien, kuluttajien ja julkisen sektorin välisen vuorovaikutuksen lisäämistä. Maaseututaajamien tulevaisuus määrittyy pitkälti siitä, miten niissä pystytään tarttumaan uusiin palveluliiketoiminnan mahdollisuuksiin ja digitaalisiin ratkaisuihin sekä kehittämään maaseututaajamien vetovoimaa ja viihtyisyyttä.
Maaseututaajamien elinvoima
Uudistuvat elinvoimataajamat (UUDET) 1.11.2017 – 30.10.2020
Hankkeessa etsittiin ratkaisuja kuuden itäsuomalaisen maaseutukunnan taajamien uudistumiseen ja elinvoiman luomiseen. Tavoitteina oli tukea maaseututaajamien uudistumista osana maaseutukuntien elinvoimapolitiikkaa, löytää toimivia ratkaisuja maaseututaajamien viihtyisyyden ja vetovoiman lisäämiseen, selkiyttää maaseututaajamien roolia digitalisoituvassa palveluympäristössä, saada uusia toimijoita mukaan eri organisaatioista ja väestöryhmistä, luoda ylipaikallinen oppiva verkosto sekä tuottaa uutta tietoa maaseututaajamien kehittämiseen. Hanke organisoitiin kahden yliopiston ylipaikalliseksi, oppivaksi verkostoksi, ja näin vahvistettiin maaseudun paikkaperustaista kehittämiskulttuuria. Yliopistot vastasivat mm. oppimisprosessin organisoinnista, tiedon keräämisestä, jalostamisesta sekä jatkuvasta arvioinnista. Kunnat organisoivat ja toteuttavat paikallisesti kehittämistoimet, jotka määriteltiin yhteisessä oppimis- ja toimeenpanosuunnitelmassa.
Ruralia-instituutin lisäksi olivat mukana Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat. Sitä rahoitettiin Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta.
Maaseututaajamien elinvoimaratkaisut -foorumi on kokonaan verkossa toteutettava sarja videoita, Power Point-esityksiä sekä kirjallisia raportteja. Foorumi esittelee Uudistuvat elinvoimataajamat-hankkeen tuloksia.
Maaseudun kuntakeskusten merkitys ja tulevaisuus -webinaari ti 6.10.2020 klo 13 - 15
Maaseudun kuntakeskusten merkitys ja tulevaisuus -webinaarissa keskusteltiin ratkaisuista, joita kuuden itäsuomalaisen maaseutukunnan taajamien uudistumiseen ja elinvoiman luomiseen on löydetty. Samalla katse suunnattiin tulevaisuuteen ja pohdittiin pienten kuntakeskusten mahdollisuuksia globaaleissa muutoksissa.
Tallenne webinaarista
Webinaarin ohjelma (PDF):
Avaus Ohjausryhmän pj., kunnanjohtaja Jukka Ollikainen
Johdanto Maaseudun kuntakeskuksilla on keskeinen rooli kestävyysmuutoksessa
tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen
Esitelmä ja keskustelu Pienen kunnan elinvoiman rakentaminen
kunnanjohtaja Tiina Heikka
Kommenttipuheenvuoro projektitutkija Ulriika Leponiemi, Tampereen yliopisto
Video 1 Heinävesi
Keskusteluteema Monipaikkaisuus taajamien elinvoimatyössä
Alustus projektipäällikkö Manu Rantanen
Video 2 Tervo
Video 3 Elinvoiman puuttuva palanen
projektitutkija Pasi Saukkonen
Keskusteluteema Pienten kuntakeskusten tulevaisuus?
Alustus tutkimusjohtaja Petri Kahila
Lopetus Ohjausryhmän pj., kunnanjohtaja Jukka Ollikainen
Muita maaseututaajamien elinvoimaan liittyviä löydöksiä, ratkaisuja ja tuloksia:
- Miten oppiminen voidaan organisoida osaksi projektimuotoista aluekehittämistä? Tutustu raporttiin: Oppimisen organisoiminen monipaikkaisessa kehittämishankkeessa - toimintatutkimuksellinen lähestymistapa (klikkaa kuvaa):
- Elinvoiman rakennuspalikat: Kuuntele Pasi Saukkosen esitykset elinvoiman mittaamisesta ohessa
- Maaseututaajamien kehittämisen toimivat käytännöt: Kuntien keskeiset opit sekä Ratkaisuja ja haasteita maaseututaajamien kehittämisessä. Ks. seuraava osio.
- Elinvoiman ratkaisuaihioiden tutkimusteemat ja elinvoiman kehittämisen käsitteellinen malli
Uusiutuvat elinvoimataajamat -kuntien keskeisimmät opitut asiat on julkaistu tässä.
- Tutustu opintoretkiraporttiin, joka kohdistui Lapinjärvelle ja Tuusulaan. Matkan aiheena oli osallisuus kuntien kehittämisessä.
- Seuraavassa on pohdittu kunnissa toteutettujen osahankkeiden kautta saatuja oppeja kuntataajamien elinvoiman kehittämisessä:
Ruralian yhteistyökumppani Pasi Saukkonen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta pohtii Ruralian blogissa maaseututaajamien elinvoimaratkaisuja. Väestökasvuun perustuva elinvoiman rakentaminen ei ole realistinen vaihtoehto juuri millekään Suomen kunnalle – etenkään maaseutualueilla. Lue blogi tästä
Asiantuntijat Ruralia-instituutissa
HT Torsti Hyyryläinen, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Puh. 044 308 5322, torsti.hyyrylainen@helsinki.fi
Profiilini Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa Viimeisimmät julkaisuni
FM Manu Rantanen, projektipäällikkö, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Puh. 044 525 5890, manu.rantanen@helsinki.fi
Profiilini Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa Viimeisimmät julkaisuni
FM Päivi Pylkkänen työskentelee projektipäällikkönä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa
Profiilini Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa Viimeisimmät julkaisuni
Muu koordinaatiotiimi:
FT Petri Kahila (talousmaantieteen dosentti) on Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tutkimusjohtaja ja Karjalan tutkimuslaitoksen johtaja
YTM Pasi Saukkonen (kansantaloustiede) toimii projektitutkijana Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa
UUDET-hankkeen ohjausryhmä