Kotimatka – Kotiseutusuunnittelu maaseudun kehittämistyökaluna

Kotimatka-hankkeessa tuodaan kokemukselliseen kotiseututeoriaan perustuva kotiseutusuunnittelumenetelmä eteläpohjalaisten maaseudun paikallisyhteisöjen käyttöön.

Hankkeessa järjestetään kotiseutusuunnittelun työpajoja, tarjotaan osallistujille neuvontaa ja ohjausta, jotta he voivat toteuttaa oman kotiseutusuunnitteluprosessinsa sekä kirjoitetaan kotiseutusuunnittelun opas maaseudun kehittäjille.

Hankkeen rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.3.2021–30.6.2022.  

Ruralia-maaseuturahaston logo tekstillä 3

Hanke kohdistuu Etelä-Pohjanmaan maaseutualueille ja on avoin kaikille kotiseutunsa kehittämisestä kiinnostuneille alueen kylätoimijoille, kotiseutuyhdistysten sekä esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriyhdistysten toimijoille. Kotiseutusuunnittelun avulla voidaan myös osallistaa muualla asuvia alueen kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä kuten vapaa-ajan asukkaita. Lisäksi erilaisissa maaseudun kehittämistehtävissä toimivat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia.

Jokaisella seudulla (Härmänmaa, Järviseutu, Kuusiokunnat, Seinäjoen seutu ja Suupohja) järjestetään työpajakokonaisuus, joka muodostuu kahdesta erillisestä työpajasta. Kaikkiaan työpajatilaisuuksia järjestetään kymmenen eri puolilla maakuntaa. Työpajojen asiantuntijapuheenvuorot videoidaan ja ne kootaan työpajojen materiaalien kanssa tälle sivustolle.  

Ensimmäisellä työpajakierroksella hankkeen osallistujat johdatetaan kokemuksellisen kotiseututeorian ja kotiseutusuunnittelun pariin ja heille esitellään kotiseutusuunnittelun erilaisia menetelmiä (mm. virikkeelliset kotiseutukeskustelut, eläytymismenetelmäkirjoitukset ja -kertomukset, kotiseutukävelyt ja -ajelut sekä karttamenetelmät).

Ensimmäinen työpajakierros toteutetaan kokonaan etäyhteyden välityksellä elokuun-syyskuun 2021 aikana.   

Hankkeen perusideana on, että osallistujat pohtisivat kotiseutusuunnittelua osana oman paikallisyhteisönsä kehittämistä ja mahdollisesti aloittaisivat hankkeen aikana oman kotiseutusuunnitteluprosessina. Näissä voi olla kyse esimerkiksi kyläsuunnitelman päivityksestä, rakennetun ympäristön parantamisen suunnittelemisesta, kotiseutuyhdistyksen toiminnan uudistamisesta tai uudenlaisen yhteistyömuodon rakentamisesta eri yhdistysten välille.

Jotta oman kotiseutusuunnitelman toteuttaminen onnistuisi, osallistujille tarjotaan koko hankkeen ajan henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi toisella työpajakierroksella käydään yhteisesti läpi osallistujien ideoita toteuttaa omissa taustayhteisöissään kotiseutusuunnitteluprosesseja. Toinen työpajakierros tarjoaa samalla mahdollisuuden vertaisoppimiseen, sillä osallistujat esittelevät ideoita toisilleen ja keskustelevat yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Hankkeessa laaditaan lopuksi kotiseutusuunnittelun opas maaseudun kehittäjille. Kyseinen julkaisu perustuu hankkeessa saaduille kokemuksille sekä Ruralia-instituutin aiemmissa kotiseutuhankkeissa saatujen kokemusten varaan. Opas on suunnattu kaikille maaseudun paikallisyhteisöjen kehittämisestä kiinnostuneille tahoille. Opas julkaistaan sekä painettuna että digitaalisessa muodossa.  

Vaikka hanke on avoin kaikille, osallistujajoukko on kuitenkin rajattu siten, että vain yksi henkilö/taustayhteisö (yhdistys) voi osallistua. Tämä takaa sen, että mahdollisimman moni eri yhteisö pääsee osallistumaan hankkeeseen.

Osallistujien kokonaismäärä on rajattu noin 50 henkilöön, millä puolestaan varmistetaan se, että jokainen voi halutessaan saada kohdennettua opastusta ja neuvontaa. Tämä tarkoittaa, että jokaiselta seudulta (Härmänmaa, Järviseutu, Kuusiokunnat, Seinäjoen seutu ja Suupohja) valitaan noin 10 eri yhdistystä edustavaa henkilöä mukaan hankkeeseen.

Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumalla nyt heti alla olevasta linkistä, varmistat pääsyn mukaan!

Hanke on osallistujille maksuton.

Ilmoittaudu osoitteessa  https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/111205/lomake.html

Materiaalia päivitetään niiden ilmestyttyä.

Ruralia-instituutti on toteuttanut vuosien 2011–2021 aikana lukuisia kotiseutusuunnitteluhankkeita eri aluetasoilla kylätasosta aina kansalliselle ja kansainväliselle tasolle sekä käsitellyt aihetta lukuisissa tieteellisissä julkaisuissa ja konferensseissa sekä yleistajuisissa esitelmissä ja kirjoituksissa. Voit tutustua hankkeiden raportteihin alla olevista linkeistä.  

Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelma

Kuortaneenjärven ympäristön kotiseutukuva

Kotoisuuden kokemukset kolmannen iän asumisessa
Riukulehto Sulevi & Rinne-Koski Katja (2014). Asunnosta kodiksi. Kotoisuus kolmannen iän asumiskokemuksissa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 134. Seinäjoki.

Pohjalainen kotisetu Järviseudulla
Timo Suutari (toim.) (2018) . Kotiseutua kokemassa. Kotiseutukokemuksia Järviseudulta. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 182. Seinäjoki.

Kotiseudun historia narratiiveina: töysäläinen kotiseutu ajassa 
Riukulehto Sulevi & Katja Rinne-Koski (2019). Historian kohinaa Töysästä. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 194. Seinäjoki.

Aalto-keskus kotiseudun osana
Riukulehto Sulevi & Jenna Pesonen (2019). Aalto-keskus kotiseudun osana. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 199. Seinäjoki.

Merafongin kotiseutukeskustelut Etelä-Afrikassa
Riukulehto Sulevi (2020). Kaiken takana kaivos. Merafongin kotiseutukeskustelut Etelä-Afrikassa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 207. Seinäjoki.

Muita julkaisuja

  • Riukulehto Sulevi (2013). Homely Sites and Landscapes as Elements of Regional Identity. In Identities, Cultures, Spaces: Dialogue and Change. Fernando Kuhn (ed.). Cambridge Scholars Publishing. 41–56.
  • Riukulehto Sulevi (2013). Muisto kohtaa maiseman. Kotiseutu syntyy kokemuksista. Vuosikirjassa: Kotiseutu 2013. Lassi Saressalo (toim.). Suomen kotiseutuliitto. 21–26.
  • Suutari Timo & Riukulehto Sulevi (2013): Nurmonjokilaakso sai kotiseutusuunnitelman. Vuosikirjassa: Kotiseutu 2013. Lassi Saressalo (toim.). Suomen kotiseutuliitto. 27–32.
  • Riukulehto Sulevi (2013). Kotiseudun merkitys alueidentiteetin ja alueellisen yhteisöllisyyden muodostumisessa. Esimerkkinä Nurmo 2012. Teoksessa Yhteisöllisyyden perintö. Tutkimuksia yhteisöistä eri vuosisadoilla. Jari Eilola ja Laura-Kristiina Moilanen (toim.). Historiallinen arkisto 139. SKS 2013, 309–335.
  • Riukulehto Sulevi & Rinne-Koski Katja (2015). Historical Consciousness and the Experiential Idea of Home. In Between Time and Space. Edited by Sulevi Riukulehto. Cambridge Scholars Publishing. Newcastle upon Tyne 2015, 115–134.
  • Riukulehto Sulevi & Rinne-Koski Katja (2015). Kuortanelaisten venäläissuhde historian syvärakenteena. Teoksessa Aina liikkeessä. Liikkuvainen Pohjanmaa. Markku Mattila (toim.). Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen julkaisuja numero 7. Turku 2015, 183–209.
  • Suutari Timo & Rinne-Koski Katja (2015). Kotiseutututkimus kokemuksellisuutta tavoittamassa. Aluehistoria ja kulttuuriperintö. Maaseudun Uusi Aika 3/2015, 54–64.
  • Riukulehto Sulevi & Suutari Timo (2015). Kestävä kotiseutu. Kuntarakenteen muutos ja kotiseutukokemus. Teoksessa Kunnat, rajat, kulttuuri. Muutoskokemuksia. Sulevi Riukulehto (toim.) SKS:n toimituksia 1418. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki 2016, 264–296.
  • Riukulehto Sulevi & Rinne-Koski Katja (2016). A House Made to Be a Home. Cambridge Scholar Publishing. Newcastle upon Tyne 2016.
  • Riukulehto Sulevi & Katja Rinne-Koski (2016). Kolmannen iän ihannekoti maaseudulla. Kotiseutu 2016. Vuosikirja. Suomen Kotiseutuliitto, 66–75.
  • Riukulehto Sulevi (2017). Kotiseudun käsite ja kotiseutututkimuksen perintö Suomessa. Kotiseutu 2017, vuosikirja. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:37. Riitta Vanhatalo ym. (toim.), 25–47.
  • Suutari Timo (2017). Kokemuksellinen kotiseutu – tutkimustuloksia Etelä-Pohjanmaalta. Kotiseutu 2017, vuosikirja. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:37. Riitta Vanhatalo ym. (toim.), 48–60.
  • Zimmerbauer Kaj, Riukulehto Sulevi & Suutari Timo (2017). Killing the regional Leviathan? Discussing deinstitutionalization and stickiness of regions. International Journal of Urban and Regional Research 2017.
  • Riukulehto Sulevi & Katja Rinne-Koski (2018). Maaseudun muuttuva asumiskokemus. Kodin tila ja aika. Maaseutuja tulevaisuudessa. Maaseudun Uusi Aika 2–3/2018, Maaseutupolitiikan 30-vuotisjuhlanumero, 39–54.
  • Riukulehto Sulevi (2019). Kotiseutu kännykässä. Kotiseutu 2019, 116–126.
  • Rinne-Koski Katja (2019). Uudenlaisen asukasaktiivisuuden äärellä. Yhteiskunnallinen yrittäjyys kotiseudun kehittämisen välineenä. Kotiseutu 2019, 110–115.
  • Suutari Timo (2019). Kotiseututyön tulevaisuus maaseutualueilla. Kotiseutu 2019, 128–133.
  • Riukulehto Sulevi (2019).Touristic Attraction as Part of Multiscalar Home Experience. Case: Aalto Center, Seinäjoki, Finland. In Rurality, Ruralism and Rural Tourism. Sumedha Agarwal, Aditya Ranjan, Nimit Chowdhary and Vijay Kumar (eds.). ANE Books, New Delhi 2019, 189–203.
  • Virtuaalinen kotiseutu (2020). Sulevi Riukulehto & Ari Haasio (toim.).  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.