OSMOn tutkimusraporteissa esitellään tuloksia OSMOn tilatutkimuksesta ja katsauksia maan kasvukuntoa käsittelevästä kansainvälisestä maan kasvukuntotutkimuksesta.
Tutkimusjulkaisuja OSMO-hankkeesta
Tutkimusjulkaisuja
Raportissa tarkastellaan maan kasvukunnon hoitoa 8 tilakokeen tulosten perusteella vuosina 2015–2018. Raportissa kuvataan lohkoilla aikaansaadut muutokset lähtötilanteen ja lopputilan välillä. Raportissa kootaan yhteen hankkeen aikana saadut tulokset ja selvitetään voiko maan kasvukuntoa kehittää ja mitä kehittäminen vaatii.
Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Se vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin satotasoihin ja edelleen käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kasvukuntoa voi jokainen nyt selvittää myös omatoimisesti pellolla uuden raportin ohjeiden avulla.
Hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusta. Kuivatuksessa on yleisesti puutteita. Jos ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään.
Kuivatuksen puutteiden korjaaminen vaatii systemaattista kehitystyötä. Kuivatuksen tila saadaan selville seuraamalla pohjaveden korkeutta esim lapiolla kaivetuista kuopista ja mittaamalla laskuaukosta tuleva vesimäärä. Kuivatuksen yleiset edellytykset on tarpeen tuntea ja kuivatusjärjestelmien toimintahäiriöt tulee löytää ja korjata
Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta.
- Laaja tiivistelmä
- Raportti: Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle. Tuomas J. Mattila, Veera Manka ja Jukka Rajala. 2019. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 192. 30 s.
Viljelymaan mururakenne on tärkeä maan kasvukuntoon ja toimintakykyyn vaikuttaja tekijä. Kestävä mururakenne varmistaa kasvien hyvän kasvun kohtuullisella lannoituksella, lannoituksen hyvän hyötysuhteen, vähäisen eroosion ja vähäiset ravinteiden hävikit vesiin ja ilmaan sekä helpottaa ja varmistaa viljelyä auttaen ehkäisemään ilmastonmuutosta sekä siihen sopeutumista.
- Murukestävyys maan kasvukunnon mittarina. Jaana Ravander, Tuomas J. Mattila ja Jukka Rajala. 2019. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 191. 43 s.
- Maan kasvukunnon hoitoa viljelijöiden ja tutkimuksen yhteistyöllä. Mattila T. ja Rajala J. Abstrakti ja dia-esitys Maaperätieteen päivillä 9.1.2019
- Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä? Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala. Posteri Maaperätieteen päivillä Helsingissä 9.1.2019.
Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään – Raportissa esitetään tuloksia 24 koelohkolta, niillä tehdyistä toimenpiteistä sekä mitatuista muutoksista vuosien 2015−2017 välillä. Raportissa esitetään eri lohkoilla havaitut muutokset ja nostetaan esille merkittävimpiä muutoksia lohko kerrallaan. Lisäksi pyritään tuottamaan yhteenvetoa maan kasvukunnon erilaisten kehittämismenetelmien vaikuttavuudesta.
Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin -raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen. Kumpikin menetelmä on viljelijän ulottuvilla, toinen kotimaisessa ja toinen ulkomaisessa viljavuustutkimuksia tekevässä laboratoriossa.
Kasvien ravinnetilan määrittämistä kasvukauden aikana pikamenetelmin selvitetään raportissa:
Kationinvaihtokapasiteetin KVK määritys tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa ja parantaa tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa.
- Mattila T.J. ja Rajala J. Kationinvaihtokapasiteetin määritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 179. 36 s. 2018.
- Tutustu myös Kationinvaihtokapasiteetti-laskuriin 2018
- Poster was presented at 3rd European Sustainable Phosphorus Conference 2018 (ESPC3). Mattila T. ja Rajala J. : Improving P availability and reducing emissions through soil health – experiences from 24 test fields. Helsinki University Ruralia Institute 11 06 2018
- Posterin suomenkielinen lyhennelmä: Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen parantamalla maan kasvukuntoa – kokemuksia 24 tutkimuslohkolta. Mattila ja Rajala. 11.6.2018
Rengasraportti sisältää keskeiset asiat renkaiden valinnan tueksi ja esimerkin parempien renkaiden vallinnasta.
- Mattila T. ja Rajala J.: Miten valtan maan haitallisen tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla. Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti. Raportteja 175. 41 s. 2018
- Mattila T. ja Rajala J.: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon? Havaintoja kahdeksalta tilalta Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti. Raportteja 171. 36 s. 2017.
- Miksei pelto kasva? OSMO-tulokset esillä NJF-kongressissa 20.6.2017, esitelmä, tiivistelmä ja posteri
Hyvän kasvukunnon jäljillä. Artikkeli Puutarha ja Kauppa -lehdessä 11.5.2017
Mistä luomuviljelijä tunnistaa maan hyvän kasvukunnon? Artikkeli Luomulehdessä 5 2017
Lue lisää OSMOsta