Maan multavuuden hoito – Miten nopeasti lisätään eloperäistä ainesta peltoon ja palautetaan maan kasvukunto? -työpaja 7.3.2018

Maan multavuuden hoito – Miten nopeasti lisätään eloperäistä ainesta peltoon ja palautetaan maan kasvukunto? -työpaja järjestettiin 7.3.2018 Kokemäellä.  Tilaisuudessa käsiteltiin maan kasvukunnon hoitoa multavuuden hoidon perustana, mikrobien merkitystä, viljelytekniikan ja eri maanparannusaineiden mahdollisuuksia multavuuden lisäämisessä, sekä maan multavuuden ja kasvukunnon palauttamista biohiilen ja muiden biomassojen avulla.

Mattila Tuomas ja Rajala Jukka: Tilaisuuden avaus ja OSMO-hankkeen esittely (diat, pdf)
Videotallenne, 10 min
OSMO-hankkeessa tutkitaan käytännön tiloilla, miksi pelto ei kasva kunnolla ja miten ongelmapellot saadaan hyvään kasvukuntoon, valmennetaan viljeljöitä hoitamaan paremmin maan kasvukuntoa ja tuotetaan työkaluja ja materiaaleja kasvukunnon hoidon suunnitteluun ja kasvukunnon hoidon tueksi.

Mattila Tuomas: Maan hyvä kasvukunto multavuuden hoidon perustana (diat, pdf)
Katso myös oheinen esitelmän video (19 min)
Maan kasvukunto eri tekijöiden yhteispeliä. Kasvukunto on myös eliöiden toimintaa, ja eliöt tarvitsevat sopivaa ravintoa riittävästi sekä sopivat elinolosuhteet. Kuivatuksen ja rakenteen tulee olla kunnossa. Multavuus vaikuttaa suuresti maan ravinteiden varastointikykyyn, veden imeytymiseen ja veden varastoimiseen sekä maan rakenteeseen. Hyvä multavuus, hyvä kasvukunto ja hyvä sato toimivat kuuluvat yhteen.

Tuononen Marja: Miten neuvoja nakee multavuuden heikkenemisen? Mita mullattomuus aiheuttaa? (diat, pdf)
Videotallenne esityksestä (14 min)
Erityisesti erikoiskasvien viljelyssä maan multavuus on laskenut. Säiden ääri-ilmiöiden ennakoidaan lisääntyvät. Maan närkyyden sieto ja kuivuuden kestävyys  heikkenevät multavuuden alentuessa.

 Salo Tapio: Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat? (diat, pdf)
Videotallenne esityksestä (17 min)
Eloperäisten ainesten maan multavuutta lisäävä vaikutus on riippuvainen maanparannusaineen hajoamisherkkyydestä ja sen maan ominaisuuksista, johon sitä lisätään. Pitkäaikaiskokeet osoittavat, että runsaasti savesta sisältävillä mailla jopa neljännes lisätystä hiilestä on jäänyt maahan lisäämään multavuutta. Niukasti savea sisältävillä mailla lisätystä hiilestä on maahan jäänyt vain hyvin vähäinen osa.

Heinonsalo Jussi: Mikrobien merkitys multavuuden lisäämisessä (diat, pdf)
Maan mikrobit ovat tärkeitä maan multavuuden säätelijöitä ns mikrobipumpun välityksellä. Mikrobitoiminnan laadusta riippuu merkittävästi, missä määrin maahan jää hiiltä mullasainekseen sitoutuneena.

 Mattila Tuomas: Millaisella viljelytekniikalla maan multavuutta lisää? (diat, pdf)
Videotallenne esityksestä (38 min)
Maan multavuuden hoitoon tarvitaan eloperäistä ainetta. Edullisinta on viljellä viljelykierrossa runsaasti sellaisia kasveja, jotka jättävät maahan runsaasti eloperäistä ainetta. Maan multavuuden nostokehällä tärkeää on mahdollisimman pitkään peltoa suojaava kasvipeite, hyvin peittävät kasvustot ja tasapainoinen kasvien ravitsemus. Vihreiden viikkojen määrä vuoden aikana tulisi pyrkiä maksimoimaan. Siihen voidaan päästä kylvämällä pääkasvin jälkeen kerääjäkasveja – mieluiten sellaisia jotka talvehtivat ja kasvavat varhain keväällä ennen uuden satokasvin kylvöä tai istutusta.

Mikrobien hyvinvoinnista tulee huolehtia.  Heikkokuntoisilla mailla mikrobeja on tarpeen lisätä alkupanokseksi. Suuret juuristot parantavat mikrobien elinolosuhteita. Kasvien juuret ruokkivat juurieritteillä mikrobeja maassa juurten läheisyydessä. Mikrobit tarvitsevat happea, lämpöä ja suojaa. Pellon kuivatuksen tulee olla kunnossa. Pohjaveden tulee pysyä märkänäkin aikana reilusti ruokamultakerroksen alapuolella. On syytä pyrkiä kasvattamaan suuria juuristoja. Kasvilajivalinnalla voidaan vaikuttaa tähän suuresti. Viljelykiertoon kannattaa valita useana vuotena runsasjuuristoisia kasveja. Maan rakenne tulee pitää hyvänä, jotta juuret pääsevät kasvamaan laajalle.

Mikrobit tarvitsevat suojaa. Muokkaus ja muut häiriöt on syytä minimoida. Samoin torjunta-aineiden käyttö. Kestävästä mururakenteesta tulisi huolehtia, jotta multavuutta voidaan säilyttää maassa.
Onnistuminen mikrobien hyvinvoinnista huolehtimisessa voidaan todeta maan hyvästä tuoksusta.

Tiilikkala Kari: Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla (diat, pdf)
Videotallenne esityksestä (28 min)
Biohiili on tärkeä mahdollisuus erityisesti karkeiden kivennäismaiden multavuuden hoidossa. Biohiili on erittäin pysyvää, siitä jää jopa 80 % maahan ”pysyvästi” parantamaan maata. Biohiili kannattaa ennen maahan levitystä ladata ravinteilla. Kompostointi on erittäin hyvä menetelmä ladata biohiilen suuri ”akku”. Suomessa käytetään paljon haketta lämmöntuotantoon. Mikäli käytetystä hakkeesta tuotettaisiin myös biohiiltä, saataisiin merkittäviä määriä erinomaista maanparannusainetta. Multavuuden hoitamiseksi lannoituksessa olisi parempi siirtyä uudentyyppisiin, hidasliukoisiin lannoitteisiin.

Pelto-Huikko Tuomas: Kompostostituotteita ja käytännön kokemuksia (diat, pdf)
Videotallenne esityksestä (15 min)
Kompostoinnissa on tärkeää sopivat seossuhteet, sopiva ilmavuus ja kosteus. Sopiva lämpötila ja maatumisaste ovat myös keskeisiä. Tasalaatuista kompostia saadaan, kun komposti käännetään yhden tai useampia kertoja. Biohiili sopii hyvin kompostin raaka-aineeksi. Biolan on laskenut markkinoille kompostoitua eläinlantaa, biohiiltä ja mikrobeja sisältävän istutusmullan.

Jaakkola Sauli: Pyhäjärvi-instituutin toiminta maan multavuuden lisäämiseksi (diat, pdf)
Videotallenne esityksestä (10 min)
Pyhäjärvi-instituutti edistää maan kasvukunnon ja multavuuden hoitoa monin eri hankkein, joita instituutissa on meneillään.

Savikko Riitta: Mitä ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle VILMA-hanke tarjoaa viljelijöille? (diat, pdf)
Videotallenne esityksestä (6 min)
VILMA-hanke levittää tietoa ilmastoviisaista viljelykäytännöistä.

Söderlund Sanna: Carbon Action -hiilipilotti ja hiilen varastoiminen maaperään (diat, pdf)
Carbon Action -hiilipilotti -hanke etsii vapaaehtoisia maatiloja mukaan hiilensidonnan pitkäaikaiseen lisäyskokeiluun.

Työpajaan osallistuneilla viljelijöillä oli runsaasti hyviä vinkkejä ja kokemuksia maan kasvukunnon paremmasta hoidosta.

Tilaisuuden järjestivät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Länsi-Suomen Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (OSMO)–hanke, Pyhäjärvi-instituutin Muuttuvat viljelymenetelmät (MUUVI)-hanke, Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)–hanke sekä Baltic Sea Action Group (Carbon Action -hiilipilotti).

Lue lisää OSMOsta ja tutustu muihin maan kasvukunto -materiaaleihin