Ruralia-instituutti /Koulutus /Luomutietoverkon materiaalit /

Tuotantoympäristö vaikuttaa emakoiden emo-ominaisuuksiin

Emakon porsastuotos on keskeinen porsastuotannon taloudellisuuteen vaikuttava tekijä niin luonnonmukaisessa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomutuotannossa porsaiden on saatava imeä emakon maitoa vähintään 40 päivän ikään saakka, kun tavanomaisessa tuotannossa porsaat vieroitetaan nuorempina, 4–5 viikon iässä. Ruotsissa luomuemakot ovat porsaidensa kanssa omissa karsinoissaan kahden viikon ajan porsimisesta. Sen jälkeen emakko porsaineen saa olla ryhmäkarsinassa muiden imettävien emakoiden ja näiden porsaiden kanssa.

Emakoiden emo-ominaisuuksia selvittäneet tutkimukset on tehty pitkälti tavanomaisessa tuotannossa, ja myös emakoiden ulkokasvatuksessa. Molemmissa tuotantomuodoissa tehtyjen tutkimusten perusteella tuotantoympäristö vaikuttaa emakoiden käyttäytymiseen ja emo-ominaisuuksiin. Esimerkiksi jos emakolla on mahdollisuus rajoittaa porsaiden imemistä, se alkaa vähentää imetyskertoja noin kahden viikon kuluttua porsimisesta. Ulkokasvatuksessa emakko viettää porsimispäivänä porsaiden kanssa mökissä 86 % ajasta, kun kahden viikon kuluttua porsaiden kanssa vietetty aika on lyhentynyt 30 %:iin. Lisäksi emakot ovat ulkona aktiivisempia ja viettävät vähemmän aikaa maaten. Ulkokasvatuksessa emakot myös mobilisoivat enemmän kudosvarastoja porsaiden eduksi kuin sisäkasvatuksessa.

Emo-ominaisuuksia selvitettiin tavanomaisissa ja luomusikaloissa
Luomussa emakoilla hyvät emo-ominaisuudet
Kirjoittaja

Emo-ominaisuuksia selvitettiin tavanomaisissa ja luomusikaloissa

Emakko ja porsaat-Osara_kuva Harri Hakala

Ruotsalaisen tutkijaryhmän tavoitteena oli kuvata emakoiden käyttäytymistä ja tuotosta tavanomaisessa ja luonnonmukaisessa tuotannossa. Tutkimus tehtiin kolmella luomutilalla ja kolmella tavanomaisen tuotannon tilalla. Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa sikaloissa emakot vieroitettiin ryhmissä 3–8 viikon välein. Emakot saivat tiineys- ja imetysaikana tuotantovaiheen ravinnontarpeen mukaan suunniteltuja rehuja, ja porsaille annettiin porsasrehua. Luomusikaloissa oli keskimäärin 77 emakkoa. Niissä emakot ja porsaat saivat talvella ulkoilla ja kesäaikaan olla laitumella. Yhdellä tilalla siat kasvatettiin laitumella mökeissä vuoden ympäri. Imettävät emakot porsaineen olivat useamman emakon ja pahnueen ryhmäkarsinoissa kahden viikon kuluttua porsimisesta aina vieroitukseen saakka. Tavanomaisissa sikaloissa oli keskimäärin 305 emakkoa ja emakot vieroitettiin ja porsitettiin ryhmissä. Emakot olivat tiineysajan pehkupohjaisissa pihatoissa ja imetysajan yksilökarsinoissa, missä ne saivat liikkua vapaasti.

Tutkijat vierailivat tiloilla ja ohjeistivat eläintenhoitajat kirjaamaan ylös tuotostiedot ja vastaamaan emakoiden emo-ominaisuuksien arviointia koskeneeseen kyselyyn. Pahnueista kirjattiin ylös syntyneet ja kuolleet porsaat, ja kuolinsyyt. Porsaat punnittiin neljän päivän kuluttua syntymästä ja vieroitettaessa. Emakoista arvioitiin kuntoluokka porsimisen ja vieroituksen yhteydessä. Luomutuotannossa porsaat vieroitettiin noin 7 viikon iässä ja tavanomaisessa tuotannossa noin 5 viikon iässä.

Luomussa emakoilla hyvät emo-ominaisuudet

Eläintenhoitajien tekemien arviointien mukaan emakot olivat luomutuotannossa varovaisempi porsaiden kanssa, niillä oli parempi imetyskäyttäytyminen ja paremmat emo-ominaisuudet imetyskauden alussa verrattuna tavanomaisen tuotannon emakoihin. Lisäksi luomutuotannossa emakoiden arvioitiin osoittavan enemmän pelokkuutta ihmisiä kohtaan kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Porsimisvaikeuksia havaittiin 9 % emakoista sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa. Elävänä syntyneiden porsaiden määrässä per pahnue ei ollut eroa tuotantomuotojen välillä. Luomuemakoille syntyneiden porsaiden syntymäpaino oli suurempi kuin tavanomaisen tuotannon emakoilla. Porsaskuolleisuus oli luomutuotannossa hieman suurempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Porsaita menetettiin enemmän emakon alle tallautumisen vuoksi. Suuremmasta porsaskuolleisuudesta ja pidemmästä imetysajasta johtuen emakoiden vuosituotos jäi luomutuotannossa pienemmäksi kuin tavanomaisessa tuotannossa (20,2 vs. 23,5 vieroitettua porsasta per vuosi).

Luomutuotannossa osa ryhmäkarsinoissa pidetyistä imettävistä emakoista tuli kiimaan imetysaikana. Kiimoja havaittiin 2–7 viikon kuluttua porsimisesta ja niitä oli eniten viiden viikon kuluttua porsimisesta. Tavanomaisessa tuotannossa emakot tulevat kiimaan normaalisti viikon sisällä vieroituksesta, ja ne voidaan tiineyttää uudestaan ryhmänä muutaman päivän sisällä. Luomutuotannossa laktaatiokaudella kiimaan tulleet emakot eivät tule kiimaan viikon kuluttua vieroituksesta, vaan seuraava kiima tulee normaalin kiimakierron mukaisesti noin kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä kiimasta. Kiimojen eriaikaisuus sotkee eräkohtaisesti toimivassa porsastuotannossa porsitus- ja vieroitusryhmiä ja hankaloittaa töiden järjestelyä sikalassa.

Emakon tulevat kiimaan imetysaikana, koska luomutuotannossa ryhmässä olevat emakot alkavat harventaa imetyskertoja jo kahden viikon kuluttua porsimisesta. Tavanomaisessa tuotannossa porsaiden jatkuva läsnäolo ja siitä seuraava tiheä imetys estää emakkoa tulemasta kiimaan. Imetysaikana kiimaan tulleet emakot olivat vieroitettaessa lihavampia kuin ne, jotka eivät näyttäneet kiimaa ennen vieroitusta. Ryhmäkasvatuksessa imettävien emakoiden yksilöllinen kuntoluokan mukainen ruokinta voisi vähentää imetysaikaisen kiiman esiintymistä.

Lähde:
Emakoiden menestyminen ja emo-ominaisuudet luomu- ja tavanomaisessa tuotannossa.
Wallenbeck, A., Gustafson, G. & Rydhmer, L. 2009. Sow performance and maternal behavior in organic and conventional herds. Acta Agriculturae Scandinavica, Section A – Animal Science, 59: 181 – 191.

Kirjoittaja

Kirsi Partanen, vanhempi tutkija, MTT

26.10.2011