Tkt, KTT Tarja Cronberg esittää Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin. Cronbergin mielestä Luomuinstituutti syntyy, kun Mikkelissä jo nyt olemassa olevat luomutoiminnot kootaan sopimuksella yhdeksi instituuttikokonaisuudeksi.
Cronberg toteaa, että Luomuinstituuttia tarvitaan lujittamaan Suomen kansainvälistä brändiä. Lisäksi sitä tarvitaan välittömästi myös tukemaan luomun kokonaisvaltaista kehittämistä elintarviketuotannossamme.
– Tiedonsaantia on tehostettava ja tutkimusta lisättävä. Uusia liiketoimintamalleja on kehitettävä. Tuotteiden ja teknologian kehitykseen on panostettava. Luomun hajallaan olevat voimavarat on koottava yhteen, Cronberg toteaa selvityksessä.
Selvityksessä ehdotetaan, että Mikkelin resurssit Ruralia-instituutissa, MTT Mikkelin toimipisteessä, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksessa ja koulutuslaitoksissa (Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu) kootaan yhdeksi yksiköksi, joko nk. siviiliyhtiöksi tai osuuskunnaksi. Myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen ja MTT Mikkelin yhdessä perustaman Ekoneumin katsotaan kuuluvan tähän yksikköön.
Cronbergin mielestä Mikkeliä Luomuinstituutin sijoituspaikkana tukevat monet asiat.
– Etelä-Savo on ollut luomun sisukas edelläkävijä valtakunnan tason vastustuksesta huolimatta. Mikkelissä on tehty luomututkimusta jo parin vuosikymmenen ajan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja MTT:n Mikkelin toimipisteessä. Maakunta on panostanut luomuun. Esimerkiksi Juvan kunnassa 20 prosenttia pelloista on luomutuotannossa. Paikkakunnalla toimii myös Suomen ainoa luomumeijeri. Mikkelin kaupungin keskuskeittiö, Isopata, lisää aktiivisesti luomun käyttöä ja Suur-Savon Osuuskauppa on lisännyt luomutuotteiden valikoimaa. Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat valmiita rahoittamaan instituuttia sen alkuvaiheessa. Mikkeliä sijoituspaikkana tukevat myös tässä selvityksessä haastatellut elintarvikealan toimijat, selvityksessä todetaan
Luomuinstituutin sisällöksi selvityksessä esitetään seuraavia toimintoja:
– Luomuinstituutissa tehtävä tutkimus on käytännönläheistä ja sen aiheet kumpuavat viljelijöiden ja yritysten todellisesta tarpeesta. Instituutissa harjoitetaan sovellettua tutkimusta ja kehittämistä ja osallistutaan kansainvälisiin verkostoihin. Instituutti toimii perustutkimuksen ja käytännön tutkimustarpeiden välittäjäorganisaationa
– Luomuosaamisen ja tietotaidon lisääminen koko ketjussa – sen alkupäässä viljelijöille ja loppupäässä kuluttajille – on luomuinstituutin yksi tärkeä tehtävä. Tiedon on oltava viljelijöiden, kuluttajien ja koko elintarvikeketjun helposti saavutettavissa suomen kielellä. Instituutti edistää koulutusta kaikilla tasoilla ja tuottaa tarvittavaa opetusmateriaalia.
– Luomuinstituutti toimii luomuelinkeinon kehittäjänä mm. edistämällä koneiden ja laitteiden suunnittelua, tukemalla yritysten tuotekehitystä sekä synnyttämällä yrityshautomossa alalle uusia kasvuyrityksiä. Mikkelin yliopistokeskus tarjoaa tähän hyvän alustan.
– Luomuinstituutti rakentaa kansainvälisiä yhteyksiä ja osallistuu aktiivisesti kansainvälisten verkostojen toimintaan. Vierailevat tutkijat, Aalto-yliopiston ulkomaiset asiatuntijakouluttajat ja seminaarit luovat edellytykset voimakkaalle kansainväliselle panostukselle ja näkyvyydelle.
Luomuinstituutin perustamistarpeita koskevan selvityksen tilasivat Cronbergiltä Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin seudun kunnat ja Etelä-Savon ELY-keskus. Tarja Cronberg sai selvitystehtävän viime keväänä ja hänellä on ollut aikaa selvityksen tekemiseen 1.3.-30.9.2011.
Selvityshankkeen tehtävänä oli
Selvitys haluttiin tehdä muun muassa siksi, että Jorma Ollilan johtama maabrändivaltuuskunta esitti viime vuoden marraskuussa, että ”Luomutuotannosta tulee tehdä Suomen maatalouden kehittämisen standardi ja että Suomen maa- ja elintarviketuotannosta tulee vuonna 2030 olla 50% luomua”.
Näiden tavoitteiden edistämiseksi maabrändivaltuuskunta antoi Luomuinstituutin perustamistehtävän Helsingin yliopistolle ja MTT:lle. Luomuinstituutin tehtäväksi valtuuskunta määritteli luomutuotannon tieteellisen tutkimuksen. Lisäksi resursseja tulisi valtuuskunnan mielestä suunnata luomukoulutukseen ja nostaa luomuosaaminen suomalaisen ympäristöosaamisen arjeksi.
Koska Helsingin yliopistolla ja MTT:llä on toimintayksiköt Mikkelissä ja niissä on vahvaa luomuosaamista ja tämän lisäksi seudulla on vahva luomutuotanto- ja liiketoimintakeskittymä, Mikkelin kaupunki käynnisti yhdessä seudun muiden kuntien, Etelä-Savon maakuntaliiton ja Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa selvityshankkeen Luomuinstituutin perustamiseksi Mikkeliin.
Lue raportti: Tehtävä Suomelle. Luomuinstituutti Mikkeliin. Tarja Cronberg 2011
Helsingin yliopisto suhtautuu myönteisesti Mikkelin luomuinstituuttihankkeeseen. TKT, KTT Tarja Cronberg on tehnyt selvityksen luomuinstituutin perustamisesta Suomeen. Selvitys liittyy Jorma Ollilan johtaman Suomen maabrändivaltuuskunnan raportin ehdotukseen. Gronberg esittää 17.10.2011 julkaistussa raportissaan instituutin perustamista Mikkeliin.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on tehnyt Mikkelissä luomun kehittämistyötä yli 20 vuotta. Sillä on runsaasti tämän alan aikuiskoulutuskokemusta ja monipuolista julkaisu- ja oppimateriaalituotantoa. Ruralian ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Mikkelin yksiköt sijaitsevat samalla kampuksella, ja niillä on luomuun liittyviä yhteistyöhankkeita.
– Luomuinstituutin tulee palvella myös luomun käytännön kehittämistyötä, sanoo Ruralia-instituutin Mikkelin yksikön johtaja, professori Pirjo Siiskonen. – Ruralian ja MTT:n yhteistyötä Mikkelissä ympäröi alueellinen, monialainen luomun tuotanto- ja jalostuskeskittymä, joka on voimavarana tulevalle Luomuinstituutin toiminnalle.
Yliopiston vararehtori Kimmo Kontula näkee, että yliopistollinen tutkimus voisi tulevaisuudessa tarkastella luomua entistä laajemmista näkökulmista.
-Olisi hyvä ottaa kohteeksi ainakin ekologinen, terveydellinen ja arvokysymyksiin liittyvä aspekti, hän sanoo. – Edistääkö luomuviljely kestävää kehitystä, edistääkö luomutuotteiden käyttö terveyttä ja millä mekanismeilla, ja onko luomun käyttö arvo sinänsä eli paraneeko ihmisen sosiaalinen status luomukäyttäytymisen ansiosta? Kontulan mukaan monitieteisessä Helsingin yliopistossa on osaamista kaikkien näiden kysymysten tutkimiseen.
Suunnittelujohtaja Jussi Karvinen Helsingin yliopistosta totesi vastaanottaessaan selvitystä, että yliopisto suhtautuu hyvin myönteisesti luomuinstituutin perustamiseen. Asia vaatii luonnollisesti vielä lisäselvityksiä.