Koska pääluku per neliö on korkeintaan puolet tavanomaisesta, syntyy sikakohtaisia kuluja enemmän energiankulutuksessa, työmenekissä ja investoinneissa. Lisätyötä tarvitaan etenkin lannanpoistossa, mutta myös suunnitteluun, valvontaan ja paperityöhön on varattava enemmän aikaa.
Sikatuotannon osalta kannattavuus on vaihdellut melkoisesti. Rehukulut ovat suuremman omavaraisuuden takia enemmän omassa hallinnassa. Ostorehun osalta luomuhinnat eivät ole vaihdelleet yhtä rajusti kuin tavanomaisen rehun hinnat. Siitä oli 2009/2010 haittaakin, koska luomurehuhinnat eivät ole alentuneet samalla tavalla, kuin tavanomaiset rehut. Tämä painoi luomusiantuotannon kannattavuuden 2009 alle tavanomaisen. Rehutuotannon osalta luomutuotanto on sitä edullisempaa mitä korkeammaksi tavanomaisessa viljelyssä välttämättömät ulkopuolisten panosten hinnat nousevat. Nykyhinnoilla kasvituotanto on siirtymävaiheen jälkeen luomuna hieman kannattavampaa kuin tavanomaisena.
2009 tulos jäi nollaan euroon sikaa kohti. 2008 tehtiin yhtä lailla miinusta kuin tavanomaisetkin tuottajat. ”2008 rehutonni maksoi meille keskimäärin 300 euroa. Teurashinta oli 1,7 €/kg ja siat myytiin 22 euroa tappiolla”, hän laskee. Sitkeiden neuvottelujen ansiosta ostajien hinnat ovat pikkuhiljaa nousseet sitä noin euron verran. 2012 tuotanto näyttää valoisalta.
Kun rehuhinnat olivat korkeita, Nymanit saivat toisaalta nurmisiemenensadostakin hyvän hinnan. ”Luomutuotannon parhaita puolia onkin, että se pakottaa monipuoliseen tuotantoon. Kun sianlihan hinta on hyvien tapojen ulkopuolella, saan ainakin ilahtua sikalan hyvistä lannoitusvaikutuksista”, Nyman toteaa.
Kimmo Rantasen lihasikalan kannattavuudessa pelastava elementti on ollut viljelijäyhteistyö, minkä ansiosta oman rehun hinta ei ole vaihdellut ihan markkinahintojen mukaan. ”Nykyinen hintajärjestelymme on sellainen, että teurashinta nousee joulua kohti. Mikäli hinta olisi ympäri vuoden loppuvuoden tasolla, hinta olisi aika kohdallaan.”
Niin Kimmo kuin nuori aviopuoliso Hennakin ovat työmäärästä huolimatta tyytyväisiä luomutuotantoon. ”Oman pellon arvo jalostuu paremmin luomusikojen kautta”, Kimmo laskeskelee. He pitävät selvänä, että luomuna heidän pienellä sikalallaankin on tulevaisuus.
Teksti: Katja Mahal keväällä 2010 tehdyn haastattelun perusteella.