Karkearehulla ja laitumella on merkittävä rehuhyöty niin broilerille kuin kalkkunalle. Kalkkunat saavat siitä noin yhden väkirehukilon edestä energiaa ja noin kahden kilon edestä valkuaista. Horstedin tutkimuksen mukaan etsintä on aktiivisempaa ja rehuhyöty suurempi, kun lintujen valkuaistarvetta ei kateta kokonaan täysrehulla. Laidun parantaa myös rinnan ja koipien lihakkuutta sekä lihalaatua. Tämä pätee kaikille roduille ja linjoille eikä rajoitu hitaasti kasvaviin tai maatiaislinjoihin.
100 prosenttinen luomurehu on askarruttanut itävaltalaisiakin kasvattajia, ” 80 prosenttia oli lastenleikkiä ja 95 prosenttia olemme saaneet toimimaan hyvin, mutta viimeiset viisi prosenttia ovat todella haastavat”, toteaa Kellybronze -kalkkunoita luotsaava Franz Planegger. Uusista tutkimuksista näyttää kuitenkin löytyvän ratkaisuja. Bellofin havainto, että broilerit syövät sitä vähemmän mitä enemmän energiaa rehussa on, voitiin vahvistaa myös kalkkunoilla. Linnut pystyvät tällöin kompensoimaan rehun heikompaa laatua, koska rehun alentunut energiapitoisuus lisää päivittäin syötyä rehumäärää. Kun energiatiheys on 5-15 % alle suositusten, on helpompi rakentaa sopiva rehukoostumus kotimaisella rehuaineella. Myös aminohappopitoisuuksia voidaan alentaa 5-10 prosenttia suosituksista. Alkukasvatuksessa jopa enemmän kuin loppukasvatuksessa. Tärkeää on, että rajoittavien aminohappojen suhde (lysiini, meteonini, tryptofaani, treonini) on oikea ja rehun energiatiheys rehukilossa ei laske alle 11 MJMe. Alemmalla energiatiheydelläkin linnut kasvavat mutta kasvu on epätasaista ja tulos huononee. 100 prosentin luomurehuruokinnassa korostuu hyvän tuloksen saavuttamiseksi ulkoalueen- ja laitumen merkitys. Ilman ulkoaluetta kasvaneiden lintujen uloste löystyy, mikä lisää kuivikkeiden tarvetta ja myös kasvu hidastuu. Nämä haitat jäävät laitumen kanssa pois, vaikka pääsy tarhaan olisi vain osan päivästä.
Lähteet:
Bellof, Gerhard; Brandl, Mathias; Schmidt, Eggert (2010). Ökologische Putenmast: Abstimmung von Genotyp, Haltung und Fütterung. Hochschule Weihenstephan-Triesdorf
Bergmann, Shana Maria (2006). Vergleichende Untersuchung von Mastputenhybriden (B.U.T. Big 6) und einer Robustrasse (Kellybronze) bezüglich Verhalten, Gesundheit und Leistung in Freilandhaltung. Dissertation, LMU München: Tierärztliche Fakultät
Horsted, Klaus (2006). Increased foraging in organic layers. Thesis, University of Aarhus, Faculty of Agricultural Sciences, Department of Agroecology.
Teksti: Katja Mahal