5.3.2012
Sikojen hyvinvoinnin keskiössä on mahdollisuus tonkimiseen ja eriytetyt toiminta-alueet nukkumiseen, syömiseen ja ulostamiseen. Keskeisiä ongelmia olemassa olevissa sikalarakennuksissa ovat tilanpuute, muutoksissa syntyvät ilmastointiongelmat ja virikemateriaalin taipumus tukkia lannanpoistojärjestelmä. Osaratkaisuja on paljon: olkihäkit, annosteluautomaatit, pehmeät pesät, isommat karsinat tai pienen olki- tai heinämäärän tarjoaminen virikelelun lisäksi. Muutoskustannusten lisäksi pitää huomioida lisääntyvä työmenekki huoltotoimenpiteissä.
Mikäli sikalassa on täys- tai osaritilälattia, olki, heinä tai kutteri tukkii herkästi lattiassa olevat rei’ät tai ne häiritsevät lannanpoistoa muulla tavoin. Rei’itetyn lattian osittainen peittäminen auttaa vähän, mutta aiheuttaa samalla uuden ongelman: ilmankierto, joka suunniteltiin lattian rei’itysasteen mukaan, voi heikentyä paljonkin. Nämä vaikeudet johtavat käytännössä usein siihen, että virikemateriaalia tarjotaan liian vähän.
Jaloittelutarhan avulla saa tuunattua niin pieniä kuin isompiakin sikaloita. Tärkeää on, että tarharatkaisua sovelletaan olemassa oleviin olosuhteisiin.
Itävallan maatalousinstituutin työryhmä on tutkinut jaloittelutarhan vaihtoehtoisia toteutustapoja. ”Kaikenlaista hienoa voi suunnitella uusiin rakennuksiin, mutta tämä auttaa vain pientä osaa sikatuottajia. Tosiasia on, että suuri osa huipputuottajista on investoinut vast’ikään, eikä uuden rakentaminen ole taloudellisesti järkevää. Tiloilla, joilla ei ole investoitu, mietitään monesti lopettamista tai suuret investoinnit tuntuvat muuten raskailta”, toteaa tutkimusryhmän johtaja, eläinlääkäri Christina Leeb, Wienin maatalousinstituutista (Universität für Bodenkultur). Leebin työryhmä haki parhaat käytännöt ympäri Eurooppaa ja seurasi toteutuksia pioneeritiloilla.
Itävallan olosuhteet eivät poikkea paljon Suomen olosuhteista. Kylmä kausi on alavimmilla mailla vähän lyhyempi ja alle 20 asteen pakkasia on harvemmin. Toisaalta itävaltalaisten sikatilojen riesana ovat äkilliset, runsaat lumisateet. Metrin lumikerros kerralla ei ole harvinaista. Hyinen viima tekee pakkasasteet paljon mittarilukemaa purevammiksi. Myrskyt ja raekuurot ovat melko yleisiä. Kesällä taas aurinko voi paistaa polttavan kuumasti.