Aluskasvi kasvaa yhdessä tuotantokasvin kanssa mutta jatkaa kasvuaan tämän korjuun jälkeen. Ihanteellinen aluskasvi kasvaa aluksi hitaasti, häiriten mahdollisimman vähän pääkasvin kasvua. Pääkasvin korjuun jälkeen aluskasvin tulisi hyödyntää valo, vesi ja vapaat ravinteet tehokkaasti eli kasvaa voimakkaasti. Kerääjäkasvin tehtävä on kerätä maasta ravinteita, etenkin mineraalityppeä, ja estää siten huuhtoutumista.
Kerääjäkasvi voidaan kylvää aluskasviksi tai tuotantokasvin korjuun jälkeen. Alus- ja kerääjäkasvit luetaan peitekasveihin, jotka kasvavat pellon pintaa peittäen silloin, kun viljelykasvi ei sitä tee. Satokasvin korjuun jälkeen kylvettävästä kerääjäkasvista käytetään usein, myös ympäristötuessa, nimitystä pyydyskasvi. Termi on osin virheellinen, sillä alun perin se tarkoittaa kasvillisuutta, joka houkuttelee tuholaisia pois varsinaisen viljelykasvin kimpusta.