IAASTD:lta uusi vihreämpi maatalouden vallankumous

Kun elintarvikkeiden hinnat kohoavat ja miljoonat kärsivät nälkää, asiantuntijat maailman eri puolilta esittivät hallitusten välisessä IAASTD:n kokouksessa uuden tavan varmistaa elintarvikkeiden saatavuus. Raportti on suuri suunnan muutos tähänastiseen maatalouden kehittämiseen.

Maailman arvovaltaisimman maataloustutkimusfoorumin The International Assessment of Agricultural Science and Technology for Development (IAASTD) -raportin (”Maatalouden hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli”) laadintaan osallistui yli 400 tutkijaa. Foorumin tarkoituksena oli etsiä maatalouteen keinoja parantaa miljoonien köyhien viljelijöiden elämää, terveyttä ja hyvinvointia.

Tutkijat analysoivat maanosittain nykytietämyksen maatalouskäytännöistä ja tutkimuksesta löytääkseen mahdollisuuksia kaksinkertaistaa elintarvikkeiden tuotanto seuraavien 25-50 vuoden aikana. Tämä tulisi toteuttaa tavalla, joka varmistaa maataloustuotannon kestävyyden ja auttaa köyhiä voittamaan köyhyyden

Näiden uusien haasteiden kohtaaminen edellyttää paikallisen ja perinteisen tieto-taidon yhdistämistä uuteen tutkimustietoon. IAASTD:n kolmen vuoden tutkimustyön johtopäätös on, että nykyistä maataloutta tulee muuttaa suuresti nykyisestä yritysvetoisesta mallista, mikäli maailma aikoo välttää sosiaalisen romahduksen ja ympäristön pilaantumisen. Maataloudella on suuri vaikutus moniin suuriin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, biodiversiteettiin, maan köyhtymiseen, vesien laatuun jne.

Maatalous voi tehdä enemmän kuin vain keskittyä tuottamaan elintarvikkeita, sanoo IAASTD:n englantilainen johtaja Robert Watson. Maatalous voi auttaa myös tuottamaan puhdasta vettä, suojelemaan biodiversiteettiä ja maataloutta tulisi harjoittaa siten, että se hoitaa maata kestävästi.

IAASTD:n raportti korostaa perustavanlaatuisen uudelleenajattelun tärkeyttä suhtautumisessamme maatalouteen. Se korostaa uutta paradigmaa, joka antaa viljelijöille keskeisen roolin. Raportin mukaan markkinavoimat eivät voi yksinään tuottaa hyvinvointia ja varmistaa köyhien ruuan saantia. Nykyiset maailmankaupan säädökset suosivat epäreilusti rikkaita maita ja ne sekä monikansalliset yritykset tulee uudistaa. Myös patenttilainsäädäntö tulee uudistaa siten, että maataloustutkimuksen tuottamia uusia kasveja ei saa patentoida.

Raportti käsittelee kriittisesti myös monikansallisten yritysten valtaa ja resursseja, joilla ne hallitsevat maailman siemen- ja lannoitemarkkinoita.

Raportti kehottaa muuttamaan järjestelmällisesti maatalouden suuntaa kohti agroekologisia strategioita, jotta ympäristön kestävyys voitaisiin turvata, sanoo foorumin työskentelyyn Suomesta osallistunut erikoistutkija Helena Kahiluoto MTT:ltä.

Raportti korostaa maatalouden kestävyyden parantamista ja pienimuotoisen maatalouden merkitystä, joiden kehittämisen ei nykyisin juurikaan sijoiteta tutkimusvaroja. Tutkimusta tulisikin suunnata ensisijaisesti köyhimpien maiden ja viljelijöiden maatalouden kehittämiseen ja teknologiaa tulisi kehittää heidän tarpeisiinsa.

IAASTD:n työskentelyyn kutsuttiin eri maiden tutkijat sekä myös yritykset että kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt. Maailman suurimmat maatalouden yritykset kuten Monsanto ja Syngenta jättivät työskentelyn kesken viime vuoden lopulla. Syynä eroon lienee ollut se, että IAASTD otti loppuraportissaan epäilevän kannan geenitekniikan väitettyihin etuihin kasvinjalostuksessa ja korosti varovaisuusperiaatetta geenitekniikan riskien suhteen.

IAASTD:in työskentelyä rahoittivat mm FAO, GEF, UNDP, UNEP, UNESCO, Maailmanpankki ja WHO.

Loppuraportti on tarkoitettu hallituksille toiminnan suuntaviivoiksi, kun ne kehittävät maatalouttaan.

IAASTD International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development

Greenfacts webpage on IAASTD

IAASTD powerpoint presentation

Aiheesta myös Ruoka ja kestävyys-sivustolla

Teksti: Jukka Rajala

IAASTD-selvityksessä määriteltiin miten maataloustutkimusta ja teknologian kehitystä pitäisi suunnata, ja millainen tutkimus parhaiten tukisi maailmanlaajuista kehitystä. IAASTD on lyhennys nimestä “International Assessment of Agricultural Science and Technology for Development”. Raporttien takana on YK:n kehitysjärjestöt ja Maailmanpankki.

Projektin idea syntyi Maailmanpankissa, ja se kokosi laajan yhteistyöverkoston, johon kuuluivat FAO, GEF, UNDP, UNEP, WHO ja UNESCO, sekä eri valtioiden hallitusten, julkisen ja yksityisen sektorin ja tiedeorganisaatioiden edustajia ympäri maailmaa. Se toteutettiin konsultoivana “alhaalta ylös” –prosessina, jossa huomioitiin eri alueiden ja yhteisöjen erilaiset tarpeet.

IAASTD-julkilausuma ja loppuraportti, jonka eri valtioiden hallitukset hyväksyivät Johannesburgissa huhtikuussa 2008, sisälsi seuraavia ehdotuksia poliittisiksi toimenpiteiksi kehitysmaiden ruokaturvan parantamiseksi:

  • Ruokaturvallisuus maailmassa varmistetaan parhaiten, kun hyödynnetään monia eri ratkaisumalleja.
  • Eri maiden erilaiset kulttuurit, tavat, resurssit (ja yhteydet) edellyttävät säädöksiä, jotka sallivat joustavuuden kansallisessa maatalous- ja kauppapoliittisessa päätöksenteossa.
  • Kehitysmaissa on oltava jonkinasteisia palkkio- ja minimihintajärjestelmiä pientuottajasektorille, joilla edistetään kotimaisen ruuantuotannon kasvua. Lisäksi tarvitaan investointeja parempien viljelymenetelmien käyttöönottoon. Valtion tulisi antaa luottoja ja tarjota markkinointimahdollisuuksia pientuottajille ja säädellä kaupan välittäjien toimintaa.
  • Viljelijöiden markkinointiorganisaatioille tulee tarjota tukea, jotta luotaisiin tuottajille tasapuolisempi mahdollisuus ansaita ja markkinoida tuotteitaan.
  • Alueellisia ruokavarastoja tulee vahvistaa elintarvikkeiden hintakriisitilanteiden varalta.
  • Maanvuokraus- ja maanhankintamahdollisuuksia tulee parantaa, jotta voitaisiin lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa, ympäristön kannalta kestävää tuotantoa sekä kasvattaa pientuottajasektorin roolia kansallisen ruokaturvallisuuden parantamisessa.
  • Monikansallisten, varsinkin viljakauppaa hallitsevien yritysten kanssa tulee neuvotella.
  • Julkisen sektorin investointeja maatalouteen on lisättävä erityisesti ruokaomavaraisuudeltaan heikoissa kehitysmaissa
  • Supermarketit ja julkisen tai yksityisen sektorin toimijat ruokaketjun eri vaiheissa on ohjattava tarjoamaan kuluttajille edullisia ja turvallisia reilun kaupan elintarvikkeita, jotka osoittavat tarjoajan osallistuvan köyhyyden, ilmastonmuutoksen ja ympäristövaurioiden lieventämiseen.
  • Viljelyjärjestelmien kehittymistä monimuotoisemmiksi tulee edistää ottamalla käyttöön paikallisesti tärkeitä viljelykasveja, joilla on markkinakysyntää, sekä luoda palkkiojärjestelmä maatalouden ympäristöpalveluille.

IAASTD-materiaalien www.agassessment.org pohjalta kirjoittanut Jaana Väisänen