Hahl, K., Lehtovuori, K. & Pietarila, M. (2024). Video research in language classrooms: activities and target language use in early language learning. Scandinavian Journal of Educational Research.
Tiivistelmä (suomeksi, artikkeli on englanninkielinen): Pakollinen vieras kieli alkaa Suomessa nyt 1. luokalla 3. luokan sijasta. Muutos on pakottanut opettajat omaksumaan uusia opetusmenetelmiä. Koska nuoret oppijat eivät vielä osaa lukea ja kirjoittaa, opetuksessa keskitytään suullisiin taitoihin ja moninaisuuden tiedostamiseen. Analysoimme videoaineiston viiden englannin-, saksan- tai ranskanopettajan 1. ja 2. luokan kielen oppitunnilta (yht. 19) tutkiaksemme, mitä menetelmiä ja aktiviteetteja opettajat valitsivat tunneille ja miten kohdekieltä käytettiin. Opettajat käyttivät erilaisia mukaansatempaavia, moniaistillisia aktiviteetteja, jotka olivat enimmäkseen opettajajohtoisia ja joita tehtiin yhdessä koko luokan kanssa. Kaksi opettajaa käytti runsaasti kohdekieltä, kun taas kolme käytti enimmäkseen suomea. Laulamisen lisäksi oppilaat tuottivat yleensä yksittäisiä kohdekielen sanoja, kun taas valmiiksi tuotetut pidemmät ilmaisut olivat harvinaisempia. Opettajien on tärkeää pohtia aktiviteetteja kielenkäytön näkökulmasta, jotta oppilaiden kohdekielelle altistuminen ja kohdekielen harjoittelu maksimoituvat.
Hahl, K. & Pietarila, M. (2021). Class Teachers, Subject Teachers and Double Qualified: Conceptions of Teachers’ Skills in Early Foreign Language Learning in Finland. International Electronic Journal of Elementary Education, 13(5), 713–725.
Tiivistelmä (suomeksi, artikkeli on englanninkielinen): Vieraan kielen opetuksen varhentaminen tapahtui kaikkialla Suomessa vuonna 2020. Sekä luokanopettajilla että aineenopettajilla oli uusi tilanne edessä. He opettaisivat joko nuorempia lapsia kuin aiemmin tai he opettaisivat itselleen aivan uutta ainetta. Tässä artikkelissa tutkitaan opettajien käsityksiä niistä taidoista ja ominaisuuksista, mukaan lukien kielitaito, jotka ovat varhennetun kielen opettajalle tärkeitä. Tutkimusaineisto kerättiin esseillä, joita opettajat (n=44, aineenopettajat, luokanopettajat ja kaksoispätevät) palauttivat tehtävinä varhennetun kieltenopetuksen täydennyskoulutuksen aikana. Esseet analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset osoittavat, että opettajien mielestä on kaikkein keskeisintä, että varhennetun kielen opettajat ovat innostuneita työstään ja osaavat innostaa myös oppijoita. He pitivät myös tärkeänä, että opettajan huomio on oppijoissa ja oppimisympäristössä ja opettajilla on alkuopetuksen pedagogiikan taitoja. Opettajat eivät pitäneet vieraan kielen didaktiikan taitoja tai kielitaitoa yhtä tärkeinä kuin muita taitoja, mutta he silti toivoivat, että opettajat osaavat kommunikoida kohdekielellä luokassa.
Hahl, K., Savijärvi, M., & Wallinheimo, K. (2020). Varhennetun kieltenopetuksen käytäntöjä: opettajien kokemuksia onnistumisista ja haasteista. Teoksessa R. Hilden & K. Hahl (toim.), Kielididaktiikan katse tulevaisuuteen: Haasteita, mahdollisuuksia ja uusia avauksia kielten opetukseen (s. 77–103). Ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Helsingin yliopisto.
Tiivistelmä: Tässä artikkelissa näytämme, millaisia käytännön kokemuksia opettajilla ja varhaiskasvattajilla on ollut kieltenopetuksen varhentamisen hankkeissa, millaisia valmiuksia heillä on ollut kieltenopetuksen varhentamiseen ja millaisia neuvoja heillä on antaa sen mielekkääseen toteutukseen. Tutkimus perustuu varhennetun kieltenopetuksen täydennyskoulutuksen kolmen toteutuksen osallistujien (N=78) alkukartoitukseen, jonka olemme analysoineet sisällönanalyysillä. Tulokset osoittavat, että osallistujilla oli positiivisia kokemuksia, mutta he olivat myös kohdanneet haasteita opetuksen toteuttamisessa. Käytännön haasteita olivat muun muassa oppimateriaalin puute, suuret ryhmäkoot ja yhteisen suunnitteluajan puute. Pedagogisiin haasteisiin kuuluivat puutteellinen ohjeistus ja epävarmuus työtavoista. Käytännön vinkeiksi opettajat ehdottivat muun muassa monipuolisia ja toiminnallisia työtapoja, opettajien yhteistyötä, kielen tuomista arkeen sekä luokkahuoneen rutiinien luomista. Tulosten perusteella toiminnan kehittämiseksi olisi tärkeä järjestää opettajille aikaa kehittää yhteistyötä, vahvistaa digipedagogiikan osaamistaan sekä suunnitella monialaisia oppimiskokonaisuuksia yhdessä.