Haittana on, että syvää geotermistä energiaa hyödyntävät voimalaitokset voivat aiheuttaa maanjäristyksiä, jotka puolestaan aiheuttavat seismisen riskin kriittisesti herkälle infrastruktuurille, kuten sairaaloille, palvelinkeskuksille ja maanalaisille rakenteille (esimerkiksi metro). Riskiä voidaan hallita läpinäkyvillä sääntelymenetelmillä, määrittelemällä riittävät seismiset valvonta suunnitelmat ja aluesuunnittelulla. SEISMIC RISK hanke keskittyy siihen, miten seismistä hasardia ja riskiä voidaan arvioida, hallita ja kommunikoida kaupunkiympäristöissä. Yksi haasteista on epäselvät sääntelymenetelmät ja eri toimijoiden roolit Suomessa. On myös tarpeen selventää, minkälaista ja millä yksityiskohtaisuudella tietoa tarvitaan indusoidusta eli ihmisen toiminnan aiheuttamasta seismisyydestä ja siihen liittyvistä riskeistä.
Hanke keskittyy suurimmaksi osaksi Otaniemen geotermisen voimalan ympärille, käyttäen ja luoden korkealaatuisia aineistoja indusoidusta seismisyydestä sekä geologisesta taustatiedosta. Hanke on jaettu yhdeksään työpakettiin, joista jokainen keskittyy erilaisiin mutta toisiinsa liittyviin haasteisiin.
Hankkeen toteuttaa Helsingin yliopiston, Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) muodostama konsortio. SEISMIC RISK hanke on rahoitettu Suomen Akatemian kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteellisen tutkimuksen haun kautta (8/2020-11/2023; päätösnumerot 337913, 338075, 339670).
Oheisessa videossa esitellään SEISMIC RISK -hanke ja siihen osallistuvien organisaatioiden rooli, hankkeen tavoitteet, tulosten sovellettavuus sekä hankkeen liittyminen laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Videossa esiintyvät tutkijat: Annakaisa Korja (hankkeen vetäjä) sekä Niko Putkinen ja Ludovic Fülöp (hankkeen apulaisvetäjät).
Hanke tutkii geotermisten voimaloiden potentiaalia aiheuttaa maanjäristyksiä ja näiden indusoitujen maanjäristyksien tuottamaa seismistä riskiä kaupunkiympäristöissä. Tutkimuksen olettamus on, että indusoidut maanjäristykset edustavat kaupunkialuilla aiemmin olematonta seismistä hasardia, jonka taso voi ylittää luonnollisen seismisen hasardin tason kyseisellä alueella. Lisäksi, indusoiduilla maanjäristyksillä voi olla vakavia vaikutuksia nykypäivän herkkään infrastruktuuriin ja toimintoihin (kuten sairaalat, maanalaiset rakenteet). Tutkimuksen tavoitteet ovat seuraavat:
Hankkeen tutkimus ja työ on jaettu yhdeksään työpakettiin. Jokainen työpaketti vastaa yhtä yllä esitettyä hankkeen tutkimuksen tavoitetta.
Työpaketit ovat kuvailtu tarkemmin englannin kielisellä sivullamme. Alla lyhyt listaus hakkeen työpaketeista.
Hankkeen odotettuja lopputuloksia ovat muun muassa
Työpakettin kahdeksan liittyvät suunnittelua ja sääntelyä koskevat kyselyt ja haastattelut antavat tietoa 1) siitä, missä määrin eri toimijoilla on yhteinen käsitys nykytilanteesta ja mahdollisista riskeistä, 2) kenen tulisi olla vastuussa riskienhallinnan koordinoinnista ja 3) miten kansalaisille olisi kerrottava mahdollisista riskeistä ja siitä, voisivatko he myös osallistua päätöksentekoon liittyen geotermisten voimalaitosten mahdollisiin sijantipaikkoihin.
Hanke tuottaa myös hallituksen ja kuntien päätöksentekijöille, poliitikoille ja suurelle yleisölle koulutusmateriaalia seismisen hasardin, seismisen riskin ja indusoidun seismisyyden sekä sen yhteiskunnalle aiheuttaman hasardin ja riskin käsitteistä.
Hankekonsortion muodostavat Helsingin yliopisto, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Teknologian tutkimuskeskus (VTT).
Hankkeen vetäjänä toimii tutkimusjohtaja Annakaisa Korja Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osastolta.
Hankkeen apulaisvetäjinä toimivat Ludvic Fülöp, johtava tutkija Teknologian tutkimuskeskuksesta ja Niko Putkinen, erikoistutkija ja geologi Geologian tutkimuskeskuksesta.
Hankkeen koordinaattorina toimii Niina Junno, seismologi (8/2020-1/2023) ja Vilhelm Metsalo, projektikoordinaattori (2/2023-11/2023) Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osaston Seismologian instituutissa.
Hankkeen sidosryhmät ovat Suomen Akatemia (hankerahoitus), Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Säteilyturvakeskus (STUK), Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Sidosryhmiin kuuluu myös useita Suomessa toimivia energiayhtiöitä (St1, Qheat, jne).